15.2.8 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Pintavesien kunnostuksen, säännöstelyn ja rakentamisen toimenpiteiksi toisella vesienhoidon suunnittelukaudella 2016–2021 ehdotetut toimenpiteet ja niiden toteutuminen on esitetty taulukossa 38. Toimenpiteiden toteutumisen väliarvio tehtiin vuonna 2018. Kunnostussektorille esitetyistä toimista oli toteutunut noin 25 %. Parhaiten olivat toteutuneet pienten ja suurten rehevöityneiden järvien kunnostukset sekä erilaiset selvitykset ja suunnitelmat. Heikoiten olivat toteutuneet purojen elinympäristökunnostukset, jokien elinympäristökunnostusten toteutukset ja säännöstelykäytännön kehittämiset.

 

Taulukko 38. Pintavesien kunnostukseen, säännöstelyyn ja rakentamiseen ehdotetut vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja niiden toteumatilanne 2018.

Toimenpide (yksikkö)	Suunniteltu 2016-2021	Toteutunut 2016-2018 yhteensä suunnittelualueilla	Toteumaprosentti
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2) - selvitys	2	1	50
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2) - suunnittelu	16	3	19
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2) - toteutus	19	0	0
Kalankulkua helpottava toimenpide - selvitys	5	0	0
Kalankulkua helpottava toimenpide - suunnittelu	11	1	9
Kalankulkua helpottava toimenpide - toteutus	9	3	33
Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide - selvitys	1	0	0
Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide - suunnittelu	1	0	0
Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide - toteutus	2	0	0
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - käyttö ja ylläpito	14	5	36
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - selvitys	7	0	0

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - suunnittelu	5	1	20
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - toteutus	24	7	29
Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - suunnittelu	4	0	0
Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala < 5 km2) - toteutus	28	5	18
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue < 200 km2) - suunnittelu	8	2	25
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue < 200 km2) - toteutus	8	1	13
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2) - selvitys	3	0	0
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2) - suunnittelu	3	0	0
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2) - toteutus	3	0	0
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2) - käyttö ja ylläpito	22	13	59
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2) - selvitys	3	1	33
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2) - suunnittelu	18	1	6
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2) - toteutus	34	23	68
Säännöstelykäytännön kehittäminen - suunnittelu	1	0	0
Säännöstelykäytännön kehittäminen - toteutus	1	0	0
Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen - selvitys	1	0	0

 

Esitykset toimenpiteiksi vuosille 2022–2027

Hämeen ELY-keskuksen alueen kaikista 221 luokitelluista vesimuodostumista on 106 tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Näistä 69 on järviä ja 37 jokia. Edellisten lisäksi 38 on ns. riskivesiä, joiden hyvä tila on vaarassa heiketä. Riskivesistä 26 on järviä ja 12 jokia. Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen –sektorin toimia on esitetty 83 vesimuodostumalle. Näissä vesissä on katsottu olevan tarvetta suoraan järveen tai jokeen kohdistuvaan kunnostukseen mahdollisen kuormituksen vähentämisen ja muiden toimien lisäksi.

Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan muun muassa vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Yhtenä keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen eli pyrkimys mahdollisimman luonnontilaiseen ekosysteemiin. Pysyvien tulosten saavuttamiseksi on tarpeen tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Jokien ja purojen kunnostuksen keskeisenä tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille suotuisat olosuhteet perattuihin virtapaikkoihin sekä poistaa vaellusesteitä. Perattuja ja järjesteltyjä pienvesistöjä pyritään ennallistamaan vesioloiltaan luonnollisiksi. Kalojen ohella virtavesien elinympäristökunnostuksista hyötyvät muutkin jokien ja purojen eliöryhmät. Käytetyimpiä järvien kunnostusmenetelmiä ovat kasvillisuuden poisto, ruoppaus, hoitokalastus ja vedenpinnan nosto. Kunnostustoimet voivat elvyttää järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan kuormituksen riittävästä vähentämisestä. Järven ekologinen kunnostus ei kuitenkaan ole kertaluonteinen toimenpide, vaan vaatii jatkuvia hoitotoimia myös itse järvessä.

Vesistökunnostukset ovat pääasiassa vapaaehtoisia toimia. Vesistökunnostuksia edistävät ELY-keskukset ja toteuttavat mm. kunnat, yhdistykset, yhteisöt, kalatalousalueet sekä vesialueen omistajina osakaskunnat. ELY-keskukset antavat asiantuntija-apua vesistöjen kunnostuksessa sekä edistävät hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Valtaosa kunnostuksista kohdistuu pieniin tai pienehköihin vesiin. Pienten ja isompienkin vesistöjen kunnostukset voidaan yleensä tehdä ilman vesi- tai ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jos niillä ei puututa vesistön hydrologiaan tai pohjanmuotoihin.

Kunnostustoimenpiteitä, joille tarvitaan vesilain edellyttämä lupa, ovat esimerkiksi järven vedenpinnan nosto, kalatien rakentaminen sekä ruoppaukset, jotka ylittävät 500 m³:n luparajan. Luvantarve voi aiheuttaa toteuttamiseen useiden vuosien aikaviiveen. Yksittäisten kunnostushankkeiden toteutuminen on siis varsin epävarmaa ennen kuin niiden rahoitus on tiedossa ja lupakäsittely pitkällä. Rahoituksen epävarmuudesta johtuen osa tarvittavista kunnostustoimenpiteistä kohdistuu vasta mahdollisille tuleville suunnittelukausille.

Hämeen maakuntien, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen, virtavedet on lähes poikkeuksetta perattu ja padottu. Virtavesiä on perattu uittoa, voimataloutta ja vesiliikennettä varten. Lähes kaikki pienet joet ja purot on aikoinaan perattu tukkien irtouittoa varten.  Uomia on perattu ja edelleen perataan myös peltojen kuivatuksen vuoksi. Suurissa joissa on voimatalouspatoja ja suurissa puroissa on patoja myllyjä tai sahoja varten.

Kalavesien rehevöityminen ja uomien liettyminen ovat merkittäviä ongelmia vaelluskaloille. Paikoin järvien välisten salmien ja kapeikoiden umpeenkasvu estää kalojen vaellukset järvistä virtavesiin. Metsäojitukset, turvetuotanto ja peltojen eroosio tuovat kiintoainetta virtavesiin ja heikentävät näin vaelluskalojen sekä rapujen elinoloja.  

Vaelluskalojen elinympäristössä tapahtuneiden haitallisten muutosten, mm. virtavesien patoamisen ja virtauksen säännöstelyn sekä uomien muokkausten ja vedenlaadussa tapahtuneiden heikentymisten vuoksi Hämeen vaateliaimmat vaelluskalalajit ja kannat ovat taantuneet ja osin jopa kadonneet. Alkuperäiset, geneettisesti eriytyneet vaeltavat järvitaimenkannat ovat Hämeessä erittäin uhanalaisia: vain muutamia kutukypsiä luonnonvaraisia yksilöitä tavataan isojen reittivesien koski- ja virtapaikoissa syksyisissä lemmenleikeissään. Voimalaitosten, vesimyllyjen ja säännöstelypatojen vuoksi järvitaimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueet ovat vähentyneet tai tuhoutuneet, ja ko. esteet katkaisevat muidenkin vaeltavien vesieläinten vaelluksen lisääntymis- ja syönnösalueiden välillä. Mm. merestä nousevat ankeriaskannat ovat tuhoutuneet Hämeessä kokonaan ja kaikki saaliiksi saadut ankeriaat ovat istutettuja. Toutainkanta on elpynyt istutusten ansiosta, mutta toutaimen lisääntymispaikkoja ei ole kovin paljon jäljellä.

Vesivoimalaitosten turbiineissa menehtyy suuri osa vesistössä alajuoksulle vaeltavista kaloista, eikä yhdellekään Hämeen vesivoimalaitokselle ole rakennettu kaloille tarkoitukseen soveltuvaa rakennetta tai reittiä. Ylävirtaan nouseville kaloille tarkoitettuja kalateitäkin on vain muutama.  

Enää vain Hämeen eteläosassa sijaitsevan Vantaanjoen vesistössä on merestä vaeltaneita meritaimia ja -lohia. Osa meritaimenista kutee jopa aivan Vantaanjoen yläosan lähdevesivaikutteisissa latvapuroissa, jossa hyvä vedenlaatu ja kunnostetut kutualueet mahdollistavat näiden upeiden kalojen suvun jatkamisen. Vantaanjoki onkin hyvä esimerkki, kuinka erinomaisia toimia patojen purkaminen ja kalataloudellisten kunnostukset voivat olla suojeltaessa uhanalaisia kalakantoja.

Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla on lukuisia vanhoja vesirakenteita, joihin tulisi rakentaa kalatie tai muuttaa pato kalankulun mahdollistavaksi pohjapatorakenteeksi. Kalatalouden ja ekologian kannalta pato, joka on täydellinen vaelluseste, estää kyseisen vesistön hyvän tilan saavuttamisen. Vaellusestetarkasteluun tulee ottaa mukaan myös tierummut, jotka voivat padon tavoin toimia ainakin osittaisina vaellusesteinä taimenille. Kalateiden rakentamisen ja vaellusesteiden poiston ohella virtavesien tilan parantamisessa tulisi hyödyntää monipuolisesti erilaisia keinoja, esimerkiksi lupaehtouudistuksia, uomakunnostuksia, ohitusuomia, ympäristövirtaamia ja korvaavien lisääntymisalueiden rakentamista.

Kalataloudellisten kunnostusten tavoitteena on edistää vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä ja monipuolistaa kalastusmahdollisuuksia virtavesissä. Näiden tavoitteiden mukaisia hankkeita edistettäessä otetaan huomioon vaelluskalojen luontaisten lisääntymisedellytysten parantaminen, kalan kulun turvaaminen poistamalla vaellusesteitä ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen Valuma-alueiden vedenpidätyskyky on pienentynyt mm. tehostuneen maankuivatuksen, järvien vedenpinnan laskujen ja tulva-alueiden poiston seurauksena. Vesistöjen ekologiseen tilaan se vaikuttaa siten, että virtaamavaihtelut ovat äärevöityneet; virtaamien muutokset ovat nopeutuneet ja minimivirtaamat ovat pienentyneet. Vedenpidätyskykyä parantavat toimenpiteet ovat pääosin sellaisia, että virtaamavaihtelujen tasauksen lisäksi ne edesauttavat myös ravinteiden ja kiintoaineksen pidättymistä ja pienentävät siten ravinnekuormitusta vesistöön. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantamishankkeet palvelevat myös tulva- ja kuivuusriskien hallintaa. Toimenpiteet onkin syytä pyrkiä suunnittelemaan siten, että ne palvelevat sekä vesienhoitosuunnitelmien että tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteita.

Vedenpidätyskykyä parantavista menetelmistä kunnostus, säännöstely ja vesirakentamissektorille kuuluvat entisten tulva-alueiden ennallistaminen ja tulvaniittyjen ja metsien tai vastaavien alueiden toteuttaminen erilaisilla patoratkaisuilla tai penkereitä siirtämällä. Valuma-alueella toteutettavista menetelmistä tähän toimenpiteeseen kuuluvat laskettujen järvien vesittämiset. Suo- ja metsäalueiden ennallistaminen ja valunnansäätely, sekä kosteikot, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät kuuluvat maa- tai metsätaloussektoreiden toimenpiteisiin ja ne käsitellään vesienhoidossa kyseisten sektorien alla. Hulevesien hallinnan toimenpiteet sisältyvät yhdyskuntasektorin toimenpiteisiin.

Säännöstelykäytännön kehittäminen Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia. Osa säännöstelyn luvista on määräaikaisia ja lupien uusimisen yhteydessä tarkastellaan säännöstelyn kehittämistä useista näkökulmista. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Säännöstelyn seurauksena syntyneiden ns. kuivien eli vanhojen uomien ympäristövirtaaman (ekologisen virtaaman) palauttamiseen tähtäävät hankkeet kuuluvat niin ikään säännöstelykäytännön kehittämiseen. Ympäristövirtaaman palauttamisella tarkoitetaan riittävän virtaaman järjestämistä joen ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Säännöstelyn kehittämishankkeet ovat käytännössä aina monitavoitteisia ja eri tarpeista lähteviin säännöstelyjen kehittämishankkeisiin tulisi sisällyttää aina myös ekologisen tilan parantamista koskevia tarkasteluja. Säännöstelyn kehittämishankkeista on vaikea eritellä erilleen ekologisen tilan kehittämiseen tähtääviä toimia, joten hankkeita on tarkasteltava kokonaisuuksina. Vesienhoidon toimenpideohjelmiin otetaan vain sellaiset säännöstelyn kehittämishankkeet, joiden yhtenä tavoitteena on parantaa ekologista tilaa.

Säännöstelykäytännön kehittäminen -toimenpide kohdistetaan kaikkiin niihin vesimuodostumiin, joihin se merkittävästi vaikuttaa. Vesistösäännöstelyt ovat yksi keskeinen keino vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vesienhoitoa ja tulvariskien hallintaa tukevat tarkastelut ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lupaehtojen tarkistamiset kannattaisi tehdä yhdennetysti. Jo laki tulvariskien hallinnasta edellyttää tulvariskien hallinnan suunnittelun ja vesienhoidonsuunnittelun yhteensovittamista.

Rehevöityneiden järvien kunnostus Järvien rehevöitymistä aiheuttaa liian suuri ravinnekuormitus, joka voi olla peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Aiemmin tehty järven vedenpinnan laskeminen esim. maatalouden tai tulvasuojelun tarpeiden vuoksi on voinut pahentaa rehevöitymisestä ja rehevyydestä aiheutuvia haittoja.

Suoraan järveen kohdistuvien kunnostustoimenpiteiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta.

Tähän päätoimenpiteeseen kuuluvat suoraan järveen kohdistuvat kunnostustoimenpiteet, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä (Kuvat 39, 40, 41, 42 ja 43) ja sisäistä kuormitusta. Rehevöityneiden järvien kunnostukset tai sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet on perusteltua aloittaa vasta sen jälkeen, kun kohteessa on toteutettu tai varmuudella toteutetaan kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteitä käsitellään muiden sektoreiden toimenpiteinä (esim. maa- ja metsätalous).

• Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)
• Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)
• Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km², alueellinen toimenpide)

 

Kuva 39. Vesikasvillisuuden niittoa keräävällä koneella Päijänteellä. Kuva Heini-Marja Hulkko.

 

Kuva 40. Alusveden puhdistusjärjestelmän kokeilu Kymijärven tilan parantamiseksi. Järven ravinteikasta alusvettä pumpataan rannalle rakennetun suodatuskentän läpi. Tavoitteena on poistaa fosforia. Alusveden korkean rautapitoisuuden ansiosta fosfori sitoutuu tehokkaasti hiekkasuodattimeen. Kuva Lahden kaupunki, Matti Kotakorpi.

 

Kuva 41. Hoitokalastussaaliin lastausta Lopen Loppijärvellä. Kuva Mika Soramäki

 

Kuva 42. Valumavesien ravinteita pidättävä kampakosteikko järven luhdalla. Hämeenlinnan Suolijärvi, Pohjoistenlahti. Kuva Hämeen ELY-keskus.

 

Virtavesien elinympäristökunnostukset 

• Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²)
• Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)
• Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)

Joen elinympäristökunnostuksissa voidaan monipuolistaa syvyys- ja virtausolosuhteita esimerkiksi kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla sekä lisäämällä puuainesta ja kutusoraikkoja, vähentämällä liettymistä ja vesittämällä kuivilleen jääneitä uomanosia.

Puron ja muiden pienten virtavesien elinympäristökunnostuksissa menetelmät ja tavoitteet ovat pääosin samoja kuin jokivesissä, mutta niiden painopiste on yleensä erilainen. Esim. liettymien poiston tarve on purovesissä usein suurempi kuin joissa. Purokunnostuksissa käytetään enemmän myös puurakenteita, jotka lisäävät uoman monimuotoisuutta ja puhdistavat puron pohjaa hienosta aineksesta. Puurakenteet myös pidättävät tehokkaasti syksyisin puroihin tippuvia puiden lehtiä, jotka ovat metsäisten puroekosysteemien tärkein energianlähde. Purokunnostusten käyttöön ja ylläpitoon kuuluu myös kutusoraikkojen kunnostaminen, jolla varmistetaan niiden puhtaus ja huokoisuus. Toimenpide sisältää elinympäristöjen kunnostustoimenpiteiden lisäksi rumpujen ja siltarakenteiden aiheuttaman esteellisyyden vähentämisen. Toimenpiteitä rumpujen aiheuttaman esteellisyyden vähentämiseksi ovat mm. rummun alapuolisen vedenpinnannosto kivikynnyksin sekä rummun suu- ja lähestymisalueiden raivaukset. Jossain tapauksissa koko rumpu tukirakenteineen on uusittava.

 

Kuva 43. Eroosiolaattoja Tammelan Heinijoella. Eroosiosuojaukset vähentävät penkkojen sortumista jokeen ja sitä kautta kiintoaineen ja lietteen kertymistä uomaan. Kuva Heini-Marja Hulkko.

 

Kuva 44. Kutusoraa taimenille talkoolaisten voimin Renkajoella. Kuva Mika Soramäki.

Kalankulkua helpottava toimenpide Kalankulkua helpottavilla toimenpiteillä (Kuvat 44 ja 45) tarkoitetaan rakenteita tai virtaamien muutoksia, joilla kalojen kulkumahdollisuutta vaellusesteiden ohi parannetaan. Toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa kalojen luontaista elinkiertoa ja kalakantoja. Parannusmenetelmiä ovat esimerkiksi luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja muut rakenteet sekä vaellusesteiden poistot. Toimenpiteet voivat kohdistua helpottamaan kalojen ylös- tai alasvaellusta tai molempia.

 

Kuva 45. Kalan kulun mahdollistava luonnonmukainen pohjapato Renkajoen Hinkaloistenkoskella. Kuva Kari Rannisto.

 

Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide Tähän toimenpideluokkaan kuuluvat sellaiset suoraan järviin kohdistuvat toimenpiteet, joiden tarkoitus ei ole rehevyyshaittojen vähentäminen tai säännöstelyn kehittäminen ja suoraan jokiin kohdistuvat toimenpiteet, jotka eivät liity morfologisen tai hydrologisten olosuhteiden parantamiseen. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat suoraan vesistöön kohdistuva kalkitus, eroosiolle herkkien rantojen ekologinen kunnostus (erityisesti säännöstellyillä järvillä) ja haitallisten aineiden pilaamien vesimuodostumien kunnostus.

 

Vuosille 2022–2027 esitetyt toimenpiteet suunnittelualueittain ja vesimuodostumittain

Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorille esitetyt toimet ovat kaikki suoraan vesimuodostumaan kohdistuvia toimia. Lukuisilla vesistökunnostusta tarvitsevilla järvillä ja joilla on tarvetta myös mm. ravinnekuormituksen vähentämiseen valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä. Nämä valuma-aluetoimet on esitetty kyseisen sektorin alla (mm. maatalous, metsätalous jne.), sen vuoksi ne puuttuvat kokonaan kunnostussektorin toimista (Taulukko 39).

Kunnostussektorille esitettyjä toimenpiteitä on pohdittu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

 

Taulukko 39. Vesistöjen kunnostukseen, säännöstelyyn ja rakentamiseen liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2022–2027. 

Vuosijakso	Suunnittelualue	Toimenpide	Määrä
2022-2027	Vanajan reitti	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	1
2022-2027	Vanajan reitti	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	8
2022-2027	Vanajan reitti	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	6
2022-2027	Vanajan reitti	Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km2)	1
2022-2027	Vanajan reitti	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	6
2022-2027	Vanajan reitti	Säännöstelykäytännön kehittäminen	2
2022-2027	Vanajan reitti	Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	5
2022-2027	Pyhäjärven alue ja Vanajavesi	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	3
2022-2027	Pyhäjärven alue ja Vanajavesi	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	1
2022-2027	Pyhäjärven alue ja Vanajavesi	Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	4
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	1
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	3
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	1
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	1
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus yli 5 m)	1
2022-2027	Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti	Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	1
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	3
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	6
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	4
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	5
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Säännöstelykäytännön kehittäminen	1
2022-2027	Kokemäenjoen alaosa - Loimijoki	Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	1
2022-2027	Konnivesi-Ruotsalaisen alue	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	4
2022-2027	Konnivesi-Ruotsalaisen alue	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	3
2022-2027	Konnivesi-Ruotsalaisen alue	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	3
2022-2027	Konnivesi-Ruotsalaisen alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	1
2022-2027	Konnivesi-Ruotsalaisen alue	Säännöstelykäytännön kehittäminen	1
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	2

2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	4
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	1
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km2)	1
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	1
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus > 5 m)	1
2022-2027	Suur-Päijänteen alue	Säännöstelykäytännön kehittäminen	2
2022-2027	Sysmän reitin alue	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	1
2022-2027	Sysmän reitin alue	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	1
2022-2027	Sysmän reitin alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	1
2022-2027	Uudenmaan alue	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	3
2022-2027	Uudenmaan alue	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	1
2022-2027	Uudenmaan alue	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	3
2022-2027	Uudenmaan alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	2
2022-2027	Kaakkois-Suomen alue	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	2
2022-2027	Kaakkois-Suomen alue	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	2
2022-2027	Kaakkois-Suomen alue	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2 aluetoimenpide)	2
2022-2027	Kaakkois-Suomen alue	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	1
2022-2027	Kaakkois-Suomen alue	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus > 5 m)	1

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Konnivesi-Ruotsalaisen suunnittelualueella

Kuva 46. Konnivesi-Ruotsalaisen suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Salajärvi (Lahti): tarve keskivedenpinnan nostolle. Lisäksi sisäkuormitteisen järven kunnostustoimet (tutkimus, ravintoverkkokunnostus jne.)

Ruuhijärvi (Lahti): tarve keskivedenpinnan nostolle.

Kymijärvi (Lahti): sisäkuormitteisen järven kunnostustoimet (+ tutkimus). Hoitokalastus (nuottaus) ja alusveden suodatus/pumppaus.

Konnivesi2 (Heinola): Maitiaislahdella sisäisen kuormituksen vähentäminen, esim. alusveden suodatus/pumppaus tai muu poisto. Myös fosforin kemiallinen saostus tai pohjan muu peitto. Huomioitava, että sedimentissä on havaittu mm. dioksiinia ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi säännöstelykäytännön kehittäminen (samaan säännöstelyyn kuuluvalla yläpuolisella Ruotsalaisella avovesikauden vedenpinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla ja vaihtelu pienenä; tällä on mm. eroosiovaikutusta rantavyöhykkeeseen).

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Sylvöjärvi (Lahti): sisäkuormitteisen järven kunnostustoimet ja tutkimus. Teho- ja hoitokalastus; esim. nuottaus sekä umpeenkasvun torjuntaan niittoja. Veden vaihtumisen tehostaminen järvessä; selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

Vaippilaislahti (Heinola): umpeenkasvun torjunta, mm. niitto. Lisäksi säännöstelykäytännön kehittäminen (etenkin samaan säännöstelyyn kuuluvalla yläpuolisella Ruotsalaisella avovesikauden vedenpinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla ja vaihtelu pienenä; tällä on mm. eroosiovaikutusta rantavyöhykkeeseen).

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Kangasmaanjoki-Palopuro (Heinola, Hartola): kalataloudellinen- ja elinympäristökunnostus. Uomaa on perattu ja uoman morfologia on muuttunut.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut toimenpiteet riskialueille, joiden hyvä ekologinen tila on uhattuna:

Kärkjärvi (Lahti): pienen rehevöityneen järven kunnostustoimet. Sisäisen kuormituksen torjunta.

Ruotsalainen (Heinola): säännöstelykäytännön kehittäminen (etenkin samaan säännöstelyyn kuuluvalla yläpuolisella Ruotsalaisella avovesikauden vedenpinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla ja vaihtelu pienenä; tällä on mm. eroosiovaikutusta rantavyöhykkeeseen).

Konnivesi1 (Heinola): säännöstelykäytännön kehittäminen (etenkin samaan säännöstelyyn kuuluvalla yläpuolisella Ruotsalaisella avovesikauden vedenpinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla ja vaihtelu pienenä; tällä on mm. eroosiovaikutusta rantavyöhykkeeseen).

Seestaanjoki-Arrajoki (Lahti): joen elinympäristökunnostuksen tarve, uomaa on perattu. Kalataloudellinen- ja elinympäristökunnostus. Jo tehtyjen virtavesikunnostusten viimeistely ja seuranta. Lisäksi tarvitaan kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m). Alin nousueste Immilänkosken myllypadot, jotka ovat osittainen vaelluseste. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Sulkavankoski (Heinola): joen elinympäristökunnostuksen tarve. Koskea ja uomaa on voimakkaasti perattu. Elinympäristökunnostuksen toimina mm. taimenelle laajoja lisääntymisalueita. Suunnitelma, luvat ja toteutus.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Suur-Päijänteen suunnittelualueella

Kuva 47. Suur-Päijänteen suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Päijänne, Majutvesi (Sysmä): umpeenkasvun torjunta, mm. niitot ja tukkoisten paikkojen avaus. 

Vesijärvi1 (Lahti, Hollola): sisäkuormitteisen järven kunnostustoimet; esim. allaskohtainen alusveden/sedimentin kemiallinen käsittely. Toimenpiteet matalien (yli 1 m) alueiden uposkasvillisuuden lisäämiseen sisäistä kuormitusta hillitsemään. Mahdollisesti alusveden puhdistus/suodatus/pumppaus mm. Lahden Kymijärven pilotin kokemuksia hyödyntäen.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Merrasjärvi (Lahti): umpeenkasvun torjunta, mm. niitto. 

Kutajärvi (Hollola): pienen ja matalan rehevöityneen järven lintuvesikunnostustarve. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Säynätjärvi (Sysmä): umpeenkasvun torjunta (mm. niitto) sekä hoitokalastus (mm. nuottaus). 

Kirkjärvi (Sysmä): umpeenkasvun torjunta, mm. niitto sekä kohdennetut ruoppaukset (lintuvesikunnostus). Suunnittelu luvanhakuineen ja toteutus.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Padasjoki (Hämeenlinna, Padasjoki): joen elinympäristökunnostus, mm. liettymien ja kasvillisuuden poisto. Lisäksi rumpujen aiheuttamien esteiden poisto. 

 

Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²):

Haritunjoki (Asikkala, Hollola): uomaan on tehty perkauksia ja oikaisuja, tarve virtavesikunnostukselle (mm. Haritunkoski).

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Vääksynjoki (Asikkala): Vääksynjoen säännöstelypato luonnonuomassa on totaalinen vaelluseste. Padolla säännöstellään Vesijärveä. Vääksynjoen säännöstelypadon muuttaminen luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Padasjoki (Hämeenlinna, Padasjoki): Arrakosken kalatien toimivuuden varmistaminen.

 

Säännöstelykäytännön kehittäminen:

Vesijärvi1 (Lahti, Hollola): säännöstelykäytännön kehittäminen (esim. mahdollisuus varastoida vettä Vesijärveen ja tarvittaessa myös laskea alemmas; vedenpinnan vaihteluvälin kasvattaminen).

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut toimenpiteet riskialueille, joiden hyvä ekologinen tila on uhattuna:

Vesijärvi2 (Asikkala, Hollola): säännöstelykäytännön kehittäminen (esim. mahdollisuus varastoida vettä Vesijärveen ja tarvittaessa myös laskea alemmas; vedenpinnan vaihteluvälin kasvattaminen).

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Sysmän reitin suunnittelualueella

Kuva 48. Sysmän reitin suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Nuoramoisjärvi (Sysmä): rehevöityneen järven vesistökunnostustoimet; umpeenkasvun torjunta mm. niitto.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Tainionvirta (Sysmä): joen elinympäristökunnostustoimet parantamaan jo tehtyä kalataloudellista kunnostusta. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Tainionvirta (Sysmä): Virtaankoskelle ja Maatiaiskoskelle (Nuoramoinen) kalatiet sekä Kirveskosken 'kalatien' muokkaaminen toimivaksi. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Uudenmaan suunnittelualueella

Kuva 49. Uudenmaan suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella. Uudenmaan suunnittelualueeseen sisältyvät Porvoonjoen, Koskenkylänjoen, Taasianjoen, Mustionjoen, Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöalueet.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Mallusjärvi (Orimattila): matalan sisäkuormitteisen erittäin rehevän järven kunnostustoimet. Esim. ravintoketjukunnostus ja muut ravinteiden vähentämiskeinot järvessä. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

Villikkalanjärvi (Orimattila): erittäin rehevän järven kunnostustoimet tukemaan ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusta vesimuodostuman tilaan. Selvitys esim. ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudesta.

Sääksjärvi (Iitti): Alueella on parhaillaan käynnissä Sääski-maatalouden ja vesienhoidon yhteistyöhanke. Tarvetta lisäkunnostukseen tässä hankkeessa tehtävien valuma-aluetoimien ja verkostoitumisen ohella. Tarvetta vesistön kunnostussuunnitteluun. Järvessä on kokonaisfosforin sisäistä kuormitusta; mm. sedimentistä vähähappisena kautena sekä runsaan särkikalaston pohjan pöyhinnästä (koeverkkokalastuksen yksikkösaalis 3,8 kg/verkko).

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Paalijärvi (Riihimäki): vesistökunnostustoimina umpeenkasvun torjunta mm. niitto, lisäksi selvitys kemiallisen ravinteiden saostuksen sopivuudesta järven ravinteiden vähentämiseen. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Palojoki-Köylinjoki (Nastola, Orimattila): elinympäristökunnostustoimet useissa kohdissa uomia, mm. liettymien poisto.

Porvoonjoen yläosa (Lahti, Orimattila): joen elinympäristökunnostus, mm. hajakuormituksesta tulleen kiintoaineen ja liettymien poisto uomasta.

Lanskinjoki (Iitti, Orimattila): Selvitys Lanskinjoen elinympäristökunnostuksen mahdollisuuksista.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Porvoonjoen yläosa (Lahti, Orimattila): vaellusesteiden poistaminen ja ympäristövirtaaman turvaaminen; kalatiet Vääräkosken voimalaitoksen patoon sekä Tönnönkosken myllypatoon. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Lanskinjoki (Iitti, Orimattila): Selvitys Lanskinjoen nousuesteistä ja kunnostusmahdollisuuksista.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Kaakkois-Suomen suunnittelualueella

Kuva 50. Kaakkois-Suomen suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Urajärvi (Iitti): On olemassa kunnostussuunnitelma (2014), kunnostus sisältää vesikasvillisuuden niittoa, hoitokalastusta ja ulkoisen kuormituksen hallintaa. Suunnitelmaa on jo alettu toteuttaa niitoilla ja hoitokalastuksella ja sitä pitää jatkaa näiden lisäksi muillakin toimilla hyvän tilan saavuttamiseksi.

Arrajärvi (Iitti): Kokonaisfosforin sisäinen kuormitus. Erityisesti erittäin runsaan särkikalaston muodossa (yksikkösaalis 4,1 kg/verkko ja 56 % särjensukuisia). Jossain määrin sedimentistäkin vähähappisuuskausina. Selvitys mitä järven tilan parantamiseksi voidaan tehdä. 

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Märkjärvi (Iitti): On olemassa kunnostussuunnitelma (2014). Kunnostus tulisi todennäköisesti sisältämään vesikasvillisuuden niittoa, hoitokalastusta, ulkoisen kuormituksen hallintaa ja hapetusta. Suunnitelmaa pitää lähteä toteuttamaan.

Kotojärvi (Iitti): Mataluudesta (sedimentin mahdollinen resuspensio) ja mahdollisesti kalastosta aiheutuvaa sisäistä kuormitusta, ei hapettomuuskausia vähillä mittaustiedoilla. Koekalastustarve. Selvitys ja suunnitelma.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km² aluetoimenpide):

Kettujärvi ja Ylimmäinen (Iitti): kunnostamisesta hyvään ekologiseen tilaan tulee tehdä suunnitelma. Alustavasti arvioiden se tulee sisältämään kuormitusselvityksen sekä koekalastuksen. Suunnitelman valmistuttua on vuorossa toteutus. Kalaston vaihtuvuus Kymijoesta tulee selvittää ja ottaa huomioon kunnostustoimia suunnitellessa.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²)

Kymijoen yläosa (Iitti): Kymijoen yläosan kalojen elinympäristöjen parantaminen; selvitys.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus >5 m) 

Kymijoen yläosa (Iitti): Selvitetään Kymijoen yläosan lohikalojen vaellusesteiden poistamisen perusteita ja mahdollisuuksia. Mankalan voimalaitos alapuolella estää kalojen nousun. 

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Pyhäjärven alueen ja Vanajaveden suunnittelualueella

Kuva 51. Pyhäjärven alueen ja Vanajaveden suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Äimäjärvi (Hämeenlinna): rehevöitynyt vesistö, jossa esiintyy ajoittain erittäin runsaita uposkasviesiintymiä (karvalehti, vesirutto), myös sisäistä kuormitusta. Toimina sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimien suunnittelu ja toteutus sekä umpeenkasvun torjunta mm. niitolla/vesikasvillisuuden poistolla. Lisäksi koekalastus ja sen perusteella mahdollinen hoitokalastus.

Miemalanselkä-Lepaanvirta (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala): rehevöitynyt vesistö, jossa hapettomia syvänteitä, pilaantuneita sedimenttejä ja voimakkaasti umpeen kasvavia lahtia; mm. niitot, uomien ja tukkopaikkojen avaaminen, hapettomien syvänteiden kunnostus; selvitys, suunnittelu, lupien haku ja toteutus.

Lehijärvi (Hattula): umpeenkasvun torjunta mm. niitto, sekä koekalastus ja sen perusteella mahdollinen hoitokalastus.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Katumajärvi (Hämeenlinna): rehevöitynyt vesistö, jonka syvänteistä happi on ajoittain vähissä, umpeen kasvavia lahtia; mm. niitot, uomien ja tukkopaikkojen avaaminen, hoitokalastusta todetun tarpeen perusteella; suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Muu suoraan vesistöön kohdistettu toimenpide:

Äimäjärvi (Hämeenlinna): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat, toteutus.

Miemalanselkä-Lepaanvirta (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat, toteutus.

Lehijärvi (Hattula): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, lupa, toteutus.

Katumajärvi (Hämeenlinna): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat, toteutus.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Vanajan reitin suunnittelualueella

Kuva 52. Vanajan reitin suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Loppijärvi (Loppi): sisäisen kuormituksen vähentämistoimet. Loppijärven tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on selvitetty laajasti. Järven sisäinen kuormitus on peräisin pääasiassa matalilta pohjilta. Kemiallisen fosforinsaostuksen kokeilu. Ravintoketjukunnostus: tehokalastus ja sen jälkeen hoitokalastus. Lisäksi valumavesien ravinteiden vähentämiseen asennettujen fosforisieppareiden hoito.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Kernaalanjärvi (Janakkala): umpeenkasvun torjunta, mm. niitto sekä vieraslajin vähentäminen (isosorsimoa runsaasti).

Kesijärvi (Janakkala): Loppijärvi-Kesijärvi-Alasjärvi reitin kunnostukset. Suunnittelu, luvat ja toteutus. Tarvittavia ruoppauksia ja väylien aukaisua, niittoa (Alasjärvi-Sokslammi, Alasjärven Luulionlahden salmi). Suunnitelmallinen hoitokalastus. Kemiallisen saostuksen mahdollisuudet ja toteutus. Koekalastus ja mahdollinen hoitokalastus tarpeen mukaan.

Alasjärvi (Janakkala): rehevä vesistö, umpeenkasvun estäminen mm. niitoin. Toivanjoen laskukohtaan Kuosarinlahdella järven puolelle kiintoaineen keräysallas. (Mahdollisesti kunnostusta linnuston kannalta esim. Kuosarinlahti.) Loppijärvi-Kesijärvi-Alasjärvi reitin kunnostukset. Suunnittelu, luvat ja toteutus. Tarvittavia ruoppauksia ja väylien aukaisua, niittoa (Alasjärvi-Sokslammi, Alasjärven Luulionlahden salmi). Suunnitelmallinen hoitokalastus. Kemiallisen saostuksen mahdollisuudet ja toteutus.

Haapajärvi (Janakkala): rehevöityneen järven kunnostustoimet. Rehakanjärven-Haapajärven salmen aukaisu ruoppaamalla, niitot.

Viralanjärvi (Janakkala): umpeenkasvun torjuntatoimia, mm. niitto sekä seuranta.

Joutjärvi (Janakkala): umpeenkasvun torjuntatoimia ja happitilanteen parantaminen sekä seuranta.

Mommilanjärvi (Hausjärvi, Hämeenlinna): rehevä, Teuronjoen tuoman kiintoaineen paikoin mataloittama järvi; mm. niitto/vesikasvillisuuden poisto, mataloituneimpien paikkojen ruoppaus veden virtauksen voimistamiseksi, esim. kiintoaineen keräysaltaan ruoppaus järven puolelle Teuronjoen laskusuulle.

Valkjärvi (Hausjärvi): happitalous heikko, sisäistä kuormitusta; umpeen kasvavilla alueilla mm. niitto/vesikasvillisuuden poisto. Happitalouden selvitys sis. happitilanteen intensiiviseurannan (esim. näytteenotto + loggerit). 

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Puujoki (Hausjärvi, Janakkala): joen elinympäristökunnostustoimet; suunnittelu, luvat ja toteutus.

Teuronjoki (Hausjärvi, Hollola): joki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Lähes koko joki on perattu; alun perin uittoa varten, nykyisin perkaustarvetta tulvasuojelun tarpeisiin. Elinympäristökunnostuksen suunnittelu, luvat ja toteutus. Uoman morfologian ja ranta-alueen monimuotoisuuden lisääminen, sedimentin ja kasvillisuuden muokkaus, eroosiosuojaus, tulva-alueiden palauttaminen osaksi uomaa.

Hyvikkälänjoki (Janakkala): elinympäristökunnostukset. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. Mm koskipaikkojen kunnostus ja liettymien poisto.

Tervajoki (Janakkala, Loppi): joen elinympäristökunnostusten suunnittelu, luvat ja toteutus.

Alajoki-Jokilanjoki (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala): Alajoen ja Jokilanjoen elinympäristökunnostus, mm. Sileeninkoski, Jokilankoski, Katiskoski, johon tarvitaan virtavesikunnostusta, esteen poiston lisäksi.

Koskenjoki-Räikälänjoki (Janakkala): jokien elinympäristökunnostus, mm. liettymien poisto ja koskipaikkojen perustaminen.

 

Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²):

Punkanjoki (Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki): Punkanjoen elinympäristökunnostus, mm. umpeenkasvaneiden kohtien avaaminen (niitto), eroosiosuojaus ja liettymien poisto.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Alajoki-Jokilanjoki (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala): Katiskosken säännöstelypato on totaalinen vaelluseste, lisäksi vesimuodostumassa on Koskenkosken settipato. Kalatiet Katiskoskeen ja Koskenkoskeen. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Hyvikkälänjoki (Janakkala): Haapajärven luusuassa, Hyvikkälänjoessa sijaitseva pato on totaalinen vaelluseste. Nykyisen padon muokkaaminen kalankulun mahdollistavaksi, esim. kiveämällä padon alapuoli koskimaiseksi. Suunnittelu, lupa ja toteutus.

Koskenjoki-Räikälänjoki (Janakkala): joissa on patoja, jotka estävät kalojen kulkua. Alin este Viralankosken pato, joka on totaalinen vaelluseste. Ylempänä Suojärven ja Lanankosken välillä on kivipato, joka alivirtaamilla kuivillaan. Suunnitelma, luvat ja toteutus.

Puujoki (Hausjärvi, Janakkala): Vuolteenkosken automatisoitu pato on totaalinen vaelluseste; kalatie Vuolteenkoskeen; suunnittelu, lupa ja toteutus.

Teuronjoki (Hausjärvi, Hollola): joki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Sahakosken pato ja Myllykylänkosken pato ovat totaalisia vaellusesteitä, Myllykosken pato osittainen este. Kaksi kalatietä (Sahakoski ja Myllykylänkoski) ja Myllykosken osittaisen esteen muutos kalan kulun mahdollistavaksi. Kalateiden yhteydessä otetaan huomioon myös alasvaellus. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Tervajoki (Janakkala, Loppi): Tervakoski Oy:n tehtaan pato on totaalinen vaelluseste. Lisäksi vesimuodostumassa ovat Vanhakosken pato ja Nummistenkosken pato Nummistenjoen osassa. Toimenpiteinä Vanhakoski ja Nummistenkoski luonnonmukaisiksi pohjapadoiksi ja Tervakoski Oy:n patoon kalatie. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Säännöstelykäytännön kehittäminen:

Tervajoki (Janakkala, Loppi): säännöstelykäytännön kehittäminen.

 

Muu suoraan vesistöön kohdistettu toimenpide:

Mommilanjärvi (Hausjärvi, Hämeenlinna): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Haapajärvi (Janakkala): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

Hiidenjoki (Janakkala, Hämeenlinna): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

Puujoki (Hausjärvi, Janakkala): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

Punkanjoki (Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus. 

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut toimenpiteet riskialueille, joiden hyvä ekologinen tila on uhattuna:

Alajärvi (Hämeenlinna): Alajärven säännöstelyn kehittäminen on vireillä (mm. kevätkuopasta luopuminen). Etenkin kuivina kesinä raakavedenotto on riski järven hyvän ekologisen tilan säilymiselle. Säännöstelyn kehittämisen loppuun vienti ja uuden säännöstelykäytännön käyttöönotto.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin suunnittelualueella

Kuva 53. Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Hauhonselkä (Hämeenlinna): sisäisen kuormituksen vähentämistoimet, umpeenkasvun torjuntaan mm. niitto/vesikasvillisuuden poisto, ravintoketjukunnostuksen tarpeen selvitys koekalastuksella.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Vuorenselkä (Hämeenlinna): rehevöitynyt vesistö, jossa on sisäistä kuormitusta ja syvänteessä happikatoa; mm. hapetus sekä selvitys soveltuuko esim. alusveden pumppaus/suodatus sisäisen kuormituksen vähentämiskeinoksi. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Teuronjärvi (Hämeenlinna): sisäistä kuormitusta matalilta alueilta; selvitys keinoista vähentää sisäkuormitusta. Umpeenkasvun torjuntaan mm. veden virtausta tehostava niitto. 

Pannujärvi (Hämeenlinna): rehevöitynyt vesistö, jossa syvänteessä happikatoa; mm. COOLOX-hapetus, irtonaisten turvepaakkujen poisto. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Vuolujoki (Hämeenlinna): jokea on perattu ja on tarve joen elinympäristökunnostukselle, mm. soraikot poikastuotannolle. Suunnittelu, luvat ja toteutus. Lisäksi Hyvälän järjestelypato Vuolujoen puolivälissä on osittainen este.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Ormijoki (Hämeenlinna): Alimyllynkosken myllypato Pohjoisten kylässä on totaalinen vaelluseste. Kalatie Alimyllynkosken patoon. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus > 5 m):

Suomenjoki-Porraskoski (Hämeenlinna, Padasjoki): Porraskosken säännöstelypato on totaalinen vaelluseste. Lisäksi Padasjoen Palsankosken pato on osittainen vaelluseste. Kalatie Porraskoskeen; selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Muu suoraan vesistöön kohdistettu toimenpide:

Vuolujoki (Hämeenlinna): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut vesistökunnostustoimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen suunnittelualueella

Kuva 54. Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen suunnittelualueen vesille esitetyt vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimet vuosille 2022–2027 Hämeen ELY-keskuksen alueella.

 

Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²):

Pyhäjärvi (Tammela): veden virtausta parantava vesikasvillisuuden niitto ja tarvittaessa ruoppaus (sisältäen vieraslaji isosorsimon); ravintoketjukunnostukset; virtausta estävien maakannasten poistaminen tai katkaiseminen virtauksen mahdollistaviksi. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Kuivajärvi (Tammela): umpeenkasvun torjuntaan niitot ja ruoppaukset (sisältäen vieraslaji isosorsimon); ravintoketjukunnostukset; virtausta estävien maakannasten poistaminen tai katkaiseminen virtauksen mahdollistaviksi. Otettava huomioon lintuvesityylinen kunnostus. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²):

Kaukjärvi (Tammela, Forssa): veden virtausta parantava vesikasvillisuuden niitto, sisäisen kuormituksen vähentämistoimet, alusveden hapetus.

Pehkiärvi (Tammela): veden virtausta parantava vesikasvillisuuden niitto, lintuvesikunnostuksen suunnittelu hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta, luvat ja toteutus. Mahdollisesti uusi vedenpinnan nosto.

Heinijärvi (Tammela): veden virtausta parantava vesikasvillisuuden niitto; järvi on hyvin matala, tarve vedenpinnan nostoon. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Jänijärvi (Tammela): rehevöityneen järven kunnostustoimet, mm. järven laskujokien suistoalueiden ruoppaus kertyneestä kiintoaineesta (sis. Heinijoen laskukohtaan järven puolelle tehdyn kiintoainetta keräävän altaan tyhjennys), veden virtausta parantava vesikasvillisuuden niitto.

Rehtijärvi (Jokioinen): veden virtausta parantava niitto/vesikasvillisuuden poisto, ruoppaukset, ravintoketjukunnostus.

 

Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²):

Jänhijoki (Forssa, Jokioinen): vesimuodostuma kattaa Heinijoen, Peräjoen ja Jänhijoen. Eroosiosuojauksia, selkeytymisaltaita ja tulvatasanteiden laajentamista. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Loimijoki (Tammela, Forssa, Jokioinen): uoman morfologian monimuotoisuuden lisääminen, ranta-alueen monimuotoisuuden lisääminen, sedimentin ja kasvillisuuden muokkaus (liettymien ja eroosion kautta kasautuneen sedimentin poisto ja paljastetaan alkuperäinen soraikko ym.). Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Teuronjoki (Tammela): joen elinympäristökunnostus, mm. liettymien poisto, syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m):

Loimijoki (Tammela, Forssa, Jokioinen): Loimijoen yläosalla on kaksi merkittävää vaellusestettä: Kuhalankosken pato Forssassa ja Jokioistenkosken pato Jokioisissa. Lisäksi on Vieremänkosken pato Jokioisissa. Näihin tarvitaan kalojen vaelluksen mahdollistavat kalatiet. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Jänhijoki (Tammela, Forssa): joen alin nousueste Kiipun pato/Myllykosken pato on totaalinen vaelluseste. Padon muuttaminen luonnonmukaiseksi, kalan kulun mahdollistavaksi pohjapadoksi. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

Myllyjoki (Tammela): Myllykosken pato (Myllykylän pato) joen puolessa välissä on totaalinen vaelluseste. Myllykylän padolle kalankulkumahdollisuus. Suunnittelu, luvat ja toteutus.

Teuronjoki (Tammela): Murronkosken pato (Laurilan myllypato) on totaalinen vaelluseste. Padon muuttaminen kalan kulun mahdollistavaksi. Suunnitelma, lupa, ja toteutus.

 

Säännöstelykäytännön kehittäminen:

Pyhäjärvi (Tammela): säännöstelykäytännön edelleen kehittäminen.

 

Muu suoraan vesistöön kohdistettu toimenpide:

Loimijoki (Tammela, Forssa, Jokioinen): erilaiset vieraslaji isosorsimon Glyceria maxima torjuntatoimet kuten niitot ja ruoppaukset. Selvitys, suunnittelu, luvat ja toteutus.

 

Vuosille 2022–2027 ehdotetut toimenpiteet riskialueille, joiden hyvä ekologinen tila on uhattuna:

Liesjärvi (Tammela): suuren rehevöityneen järven kunnostustoimet. Vesikasvillisuuden poistaminen mm. niitot ja ruoppaukset, ravintoketjukunnostuksen tarpeen selvitys ja tarvittaessa toteutus.

Ruostejärvi (Tammela): niitto/vesikasvillisuuden poisto, selvitys ravintoverkkokunnostuksen tarpeesta ja toteutus, jos tarvetta on.

Turpoonjoki (Tammela): kalankulkua helpottavia toimia. Vistinkosken pato (=maavalli) ja Turpoonkosken pato ovat totaalisia vaellusesteitä. Patojen muuttaminen kalan kulun mahdollistaviksi padoiksi. Lisäksi joen elinympäristökunnostus; mm. liettymien vähentäminen, syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen. Suunnittelu, luvat ja toteutus. 

 

Toimenpiteiden arvioidut kustannukset

Kustannusten arviointi perustuu ensisijaisesti toimenpiteiden suorien kustannusten arviointiin. Vesienhoidon toimenpiteiden kustannuksista on esitetty suunnittelukaudella tarvittavat investoinnit, suunnittelukauden viimeisen vuoden tai koko kauden käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä ns. pääomitettu vuosikustannus, jolla tarkoitetaan investointien toimenpiteiden pitoajalle 3,5 %:n korolla laskettua annuiteettia lisättynä toimenpiteiden vuotuisilla käyttö- ja ylläpitokustannuksilla.

Kustannusten arviointia varten toimenpidekohtaiset yksikkökustannukset ja toimenpiteiden pitoajat (toimenpiteen kuoletusajat) on päivitetty sekä uusille toimenpiteille on arvioitu vastaavat yksikköarvot (Taulukko 40)). 

Taulukko 40. Vesistöjen kunnostukseen, säännöstelyyn ja rakentamiseen liittyvien vesienhoidon toimenpiteiden arvioidut kustannukset toimenpidetyypeittäin vuosille 2022–2027.

Sektori	Toimenpide	Määrä (kpl)	Yksikkö	Investointi-kustannukset 1 000 €	Käyttö-kustannukset   1 000 €	Kokonais- kustannus 1 000 €/v
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	20	vesimuodostumien lukumäärä	4 100	415	700
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus >5 m)	3	rakenteiden lukumäärä	275	8	28
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	29	rakenteiden lukumäärä	11 000	320	1 100
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	11	vesimuodostumien lukumäärä	550	14	53
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	28	vesimuodostumien lukumäärä	3 800	600	865
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km2, aluetoimenpide)	2	vesimuodostumien lukumäärä	4	0 €	0,3
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km2)	2	vesimuodostumien lukumäärä	55	3	6
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Säännöstelykäytännön kehittäminen	6	vesimuodostumien lukumäärä	820	20	78
Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km2)	20	vesimuodostumien lukumäärä	7 160	1 500	2 000