-
-
1 JOHDANTO
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
- 1.2 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.6 Vesienhoidon toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuma
- 2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
- 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET
- 4 VESIENHOITOON LIITTYVÄT ALUEELLISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET
- 5 ERITYISET ALUEET
-
1 JOHDANTO
-
- 6 TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET
- 7 POHJAVETTÄ VAARANTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA
- 8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA
- 9 POHJAVESIEN RISKINARVIOINTI JA TILAN ARVIOINTI
- 10 POHJAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
- 11 YHTEENVETO POHJAVESILLE TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ
-
- 12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET
-
13 PINTAVESIEN KUORMITUS JA MUU TILAA MUUTTAVA TOIMINTA
- 13.1 Yleistä kuormituksesta
- 13.2 Maatalous, metsätalous ja haja-asutus
- 13.3 Yhdyskunnat
- 13.4 Turvetuotanto
- 13.5 Kalankasvatus
- 13.6 Teollisuus
- 13.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet
- 13.8 Säännöstely ja vesistörakentaminen
- 13.9 Vedenotto
- 13.10 Taaja-asutus ja hulevedet
- 13.11 Uudet ja merkittävät hankkeet
- 13.12 Hydrologiset ja morfologiset muutokset vesistöissä
- 14 VESIEN TILATAVOITTEET JA TILAN PARANTAMISTARPEET
- 15 PINTAVESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET HÄMEEN ALUEELLA
-
- LIITE 1. Hämeen pohjavesialueet
- LIITE 2. Pohjavesien toimenpiteet pohjavesialueittain ja sektoreittain 2022–2027.
- LIITE 3. Pintavesiin tuleva fosforikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 4. Pintavesiin tuleva typpikuormitus sektoreittain joillakin suunnittelualueilla.
- LIITE 5a. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2027.
- LIITE 5b. Poikkeamat Hämeen vesimuodostumien tilatavoitteista. Vesimuodostumat, joiden tilatavoite saavutetaan vuoden 2027 jälkeen.
7.4 Maatalous
Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Peltoviljelyyn liittyviä pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavia toimintoja ovat lähinnä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö. Keinolannoitteiden lisäksi käytetään orgaanisia lannoitteita. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selkeästi vähentynyt ja tarkentunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Pohjavesien kannalta typpilannoitteiden käyttö voi olla ongelmallista ja yleisin maatalouden aiheuttama pohjavesihaitta onkin pohjaveden nitraattipitoisuuden nousu. Lannoituksen seurauksena myös pohjaveden happipitoisuus voi laskea, orgaanisen aineen määrä kasvaa ja fosforin, veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot kohota (Britschgi 1989; Huttunen ym. 2000; Vuorimaa ym. 2007).
Maatalouden ympäristötuki ohjaa nykyään maataloutta ympäristömyönteisempään suuntaan suojavyöhyketoimenpiteen avulla. Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesiin. Suojavyöhykkeen voi perustaa myös luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille.
Hämeen pohjavesialueet ovat suurelta osin hydrogeologisesti selkeäpiirteisiä sora- ja hiekkamuodostumia, ja peltoviljelyä onkin pääasiassa pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä. Salpausselän eteläpuolisilla alueilla pohjavesialueet ovat monin paikoin savien peittämiä harjumuodostumia. Hämeessä pohjavesialueiden pinta-alasta noin 10 prosenttia on peltoa (CORINE maanpeite 2018-aineisto). Pinta-alaltaan laajimmat peltoalueet sijaitsevat Hollolassa Kukonkoivu-Hatsinan pohjavesialueella, jossa peltoa on pohjavesialueella 624 ha ja peltojen osuus koko pohjavesialueen pinta-alasta on 10,2 %. Toiseksi eniten peltoa on Riihimäellä Herajoen pohjavesialueella (235 ha, 23 %). Laajimmat pellot pohjavesialueen pinta-alaan nähden sijaitsevat Iitin Lyöttilän pohjavesialueella, jossa peltoa on yli 85 % pohjavesialueen pinta-alasta. Myös Kärkölän Tienmutkan ja Orimattilan Koskusen pohjavesialueilla peltoa on yli 50 %.
Eläinsuojien sijoittaminen vedenhankintaa varten tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle vaatii ympäristölupamenettelyn. Pohjavesialueilla harjoitettu karjatalous voi vaarantaa ja heikentää pohjaveden laatua. Esimerkiksi karjanlannan mikrobit voivat kulkeutua pohjaveteen etenkin lumen sulamisen ja runsaiden sateiden aikaan. Mikrobeja voi päästä pohjaveteen myös huonokuntoisten lantajärjestelmien ja kaivorakenteiden kautta. Tulevaisuudessa kotieläintilojen määrä vähenee, mutta niiden koko kasvaa ja tuotanto keskittyy.
