13.1.1. Hajakuormitus
Hajakuormituksen kokonaismäärä vaihtelee paljon valuma-alueen maankäyttömuotojen mukaisesti. Oheisilla kartoilla (kuvat 25, 26, 27 ja 28) on esitetty ihmistoiminnasta (maa- ja metsätalous, laskeuma, haja-asutus) syntyvän hajakuormituksen määrä (fosfori- ja typpimäärä neliökilometriä kohti vuodessa) sekä ihmisperäisen fosfori- ja typpihajakuormituksen osuus prosenttina luonnonhuuhtoumasta Hämeessä vuosijakson 2012–2019 lähtötietoihin pohjautuen.
Hämeen vesistöihin kohdistuvan ulkoisen ravinteiden hajakuormituksen kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppikuormitusta (N) koskevat tiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetystä VEMALA-vesistökuormitusmallista (VEMALA-malli ).
Vesistömallin vedenlaatuosio on koko Suomen kattava kuormituslaskenta typelle, fosforille ja kiintoainekselle. Vesienhoitotyöhön VEMALA tuottaa järveen/mereen tulevan kuorman jaettuna kuormituslähteittäin sekä skenaarioita vesienhoitotoimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuormituksiin. VEMALA perustuu useisiin malleihin (WSFS hydrologinen ennustemallijärjestelmä, Vihma työkalu (peltojen kuormitus), Icecream malli (peltojen ravinnekierto), Typpimalli (prosessit pelloilla ja metsässä), LakeState malli (klorofylli -a). Epävarmuus on sitä suurempi, mitä pienempiä alueita tarkastellaan ja mitä vähemmän alueelta on pitoisuushavaintoja. Mallilla arvioitu kuormitus on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella käytettyä VEMALA-versiota parempi sen vuoksi, että mallin tarvitsemia taustatietoja on päivitetty ja tarkennettu mm. uusien tutkimustulosten mukaisiksi. VEMALAn yksi tärkeimmistä osista on valuntamalli, joka kuvaa hydrologista kiertoa sadannasta valunnaksi käyttäen lähtötietoina saatavilla olevaa meteorologista aineistoa. Mallin tekemät laskelmat perustuvat vuorokauden sadantaan, lämpötilaan sekä potentiaaliseen haihduntaan, joiden perusteella malli pystyy arvioimaan lumen kertymistä ja sulamista, maankosteuden ja pohjaveden vaihtelua, haihduntaa, maa- ja pohjavesiä, valuntaa ja virtaamia sekä vedenkorkeuksia pääjärvissä ja -joissa (hydrologinen kierto). Tämän lisäksi malli pystyy laskemaan kokonaistypestä, -fosforista ja kiintoaineista aiheutuvan kuormituksen sekä niiden etenemisen vesistöissä (vedenlaatu).
Malli kattaa koko Suomen, mukaan lukien valtiorajan ylittävät valuma-alueet, yhteensä 390 000 km2. Malli toimii osavaluma-aluetasolla. Alue on jaettu noin 6 400 osavaluma-alueeseen. VEMALA:ssa kuvataan eri lähteistä vesistöihin tuleva kuormitus vesistöjen 3. jakovaiheen tarkkuudella. Malli ottaa huomioon aineiden pidättymisen yläpuolisissa vesistöissä. Lisäksi malli pystyy laskemaan kullekin yksittäiselle järvimuodostumalle siihen kohdistuvan kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori- sekä kiintoainekuormituksen.
Vähäisen ihmistoiminnan alueilla vesistöihin kulkeutuvasta fosforista suuri osa on peräisin luonnonhuuhtoumasta ja laskeumasta, joiden osuuden arvioidaan olevan kolme neljännestä kokonaiskuormituksesta. Vesistökuormitus koostuu paikallisen pistekuormituksen ohella pääosin erityyppisestä hajakuormituksesta (Kuva 29) Kuormitusvaikutukset näkyvät kuitenkin pintavesissä eri lailla riippuen toimintojen alueellisesta sijoittumisesta ja luontaisista olosuhteista, kuten maaperän laadusta sekä järvien syvyyssuhteista, tilavuudesta ja laimenemisoloista.
Kuva 25. Fosforin ihmisperäinen hajakuormitus (kg/km2/v) Hämeessä (v. 2012–2019 VEMALA).
Kuva 26. Fosforin ihmisperäisen hajakuormituksen osuus prosentteina luonnonhuuhtoumasta Hämeessä (v. 2012–2019 VEMALA).
Kuva 27. Typen ihmisperäinen hajakuormitus (kg/km2/v) Hämeessä (v. 2012–2019 VEMALA).
Kuva 28. Typen ihmisperäisen hajakuormituksen osuus luonnonhuuhtoumasta prosentteina Hämeessä (v. 2012–2019 VEMALA).
Kuva 29. Ohrapelto. Kuva: Heini-Marja Hulkko.
