10.2.8 Suojelusuunnitelmat ja selvitykset

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Toisen suunnittelukauden toimenpideohjelmassa esitettiin suojelusuunnitelman päivittämistä niille 16 riskipohjavesialueelle Hattulan, Hämeenlinnan, Humppilan, Jokioisten, Asikkalan, Padasjoen, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnissa, joiden suojelusuunnitelmat olivat yli 10 vuotta vanhoja. Kolmelletoista pohjavesialueelle on nyt valmistunut uusi suojelusuunnitelma ja kahdella alueella suojelusuunnitelman päivittäminen on kesken. Lisäksi suojelusuunnitelman laatimista esitettiin Iitin Kausalan pohjavesialueelle, mutta tämä ei ole toteutunut.

Pohjavesiselvityksen tekemistä esitettiin kymmenelle pohjavesialueelle. Viidellä alueella selvitys on vielä tekemättä. Näillä alueilla pohjavesiselvitys on tarpeen lähinnä torjunta-ainelähteen selvittämiseksi. Geologisen rakenneselvityksen tai mallinnuksen tekemistä esitettiin Hartolan Tollinmäenharju-Huiskanharjun pohjavesialueelle. Rakenneselvitys ei ole toteutunut, koska kunta ei ole lähtenyt selvitykseen mukaan.

Pohjaveden yhteistarkkailun järjestämistä pohjavesialueen toimijoiden kesken esitettiin kolmelle pohjavesialueelle (Salpakangas, Lahti ja Renkomäki). Kaikilla alueilla yhteistarkkailu on joko käynnissä tai yhteistarkkailun valmistelu on jo pitkällä.

Toimenpide-esitykset ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027

Suojelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen ovat vesienhoitolain (1299/2004) mukaisia muita perustoimenpiteitä. Suojelusuunnitelman päivittämistä esitetään 99 pohjavesialueelle (Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hartola, Heinola, Kärkölä, Orimattila, Sysmä ja Iitti) (taulukko 12). Suojelusuunnitelman päivitys tulee ajankohtaiseksi, kun sen valmistumisesta on kulunut kymmenen vuotta.

Taulukko 12. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiin ja selvityksiin liittyvät toimenpidemäärät, investointikustannukset suunnittelukierroksella, vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä vuosikustannus (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) Hämeessä vesienhoitokaudelle 2022–2027.

Toimenpiteiden toteutusvastuullisina ovat kunta/vesilaitos, ELY-keskus ja toiminnanharjoittajat. Toteutumista seuraa ELY-keskus keräämällä tiedot valmistuneista suojelusuunnitelmista.

Keskeisenä ohjauskeinona esitetään riittävien resurssien turvaamista suojelusuunnitelmien laatimisille ja päivittämiselle, sekä edistetään niiden toimeenpanoa ja seurantaryhmien toimintaa (taulukko 13). Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, joka otetaan huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Suojelusuunnitelman laatimisen keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä pohjavesialueen pohjaveden laadun heikkeneminen sekä turvata alueen pohjaveden määrällinen tila.

Taulukko 13. Suojelusuunnitelmien ja selvitysten toteutusta edistävät ohjauskeinot hoitokaudelle 2022–2027.

Pohjaveden seurantaa ja yhteistarkkailua on syytä tehostaa, jotta vesienhoidon seuranta saadaan kattavammaksi. Pohjavesialueella sijaitsevien eri toimialojen toiminnanharjoittajien yhteistarkkailusta on hyviä esimerkkejä ja tätä toimintaa tulee edistää jatkossakin. Seurannan kattavuutta tulee tehostaa parantamalla vedenottajien ja toiminnanharjoittajien olemassa olevien seurantatietojen kokoamista palvelemaan myös vesienhoitoa.

Pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä on kartoitettu toisella vesienhoitokaudella ja niistä on jo melko kattavasti tietoa. Ekosysteemien tilan indikaattoreita ei kuitenkaan ole kehitetty vesienhoidon tarpeita varten ja tätä on syytä edistää edelleen kolmannella vesienhoitokaudella. Ekosysteemien osalta tarvitaan lisää tutkimusta vesienhoidon tilaluokitusta varten, jotta tunnistetaan varmuudella pohjavesimuodostuman herkin reseptori ja tarvittaessa voidaan määrittää ekosysteemeille omat raja-arvot.

Suomessa ei ole kattavaa tietoa kaivojen sijainnista eikä niiden ominaisuuksista. Tämä tieto olisi arvokasta maanalaisen rakentamisen ja uusien kaivojen ja energiakaivojen sijoittamisen sekä yleisesti pohjaveden suojelun kannalta. Kaivojen ominaisuustiedot, kuten syvyys, vedenpinnan korkeus sekä kallioperän rakennetieto olisivat myöskin arvokasta alueellista tietoa, josta hyötyisivät viranomaiset, tutkimuslaitokset ja yksityiset toimijat. Rekisteriin liittyvät lainsäädäntönäkökulmat ja mahdolliset vastuutahot on tarve selvittää huomioiden aiemmat kaivorekisteristä tehdyt selvitykset.

Usealla pohjavesialueella on tehty erilaisia tutkimuksia ja toisaalta niillä tarvitaan lisätutkimuksia eri tarpeita varten. Tutkimustarpeiden määrittämiseksi tulisi olemassa oleva tutkimus- ja muu tieto olla helposti saatavilla. Uutena ohjauskeinona esitetään koottavaksi keskeinen pohjavesiä ja pohjavesialueita koskevat tiedot ja tulokset yhteen siten, että niitä voi helposti tarkastella. Kyseisiä tietoja ovat mm. rakenneselvitykset, virtausmallit, kulkeutumismallit, laatutiedot, suojelusuunnitelmat ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat.