6  TARKASTELTAVAT POHJAVEDET JA HÄMEEN POHJAVEDET

Suomessa pohjavesialueet liittyvät pääosin sora- ja hiekkamuodostumiin, kuten harjuihin ja reunamuodostumiin. Pohjavesialueiden rajaaminen perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin ja siinä tarkastellaan etenkin esiintymän maalajikoostumusta, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuutta sekä vedenläpäisevyyttä. Pohjavesialueiden rajauksia on tarkistettu edellisen vesienhoitosuunnitelman valmistumisen jälkeen. Lisäksi aiemmin käytetty luokittelu I-, II- ja III-luokan alueisiin on korvattu uudella jaottelulla, jossa pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1-luokka):

  • Alue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.

 

Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (2-luokka):

  • Alue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Alue kuuluu pääsääntöisesti luokkaan 2, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m3/vrk.

 

Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä muun lainsäädännön nojalla suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E tai E).

 

Luokittelun tarkistustyö on joiltakin osin edelleen käynnissä. Vesienhoidon tarkastelun piiriin kuuluvat kaikki ensimmäisen ja toisen luokan pohjavesialueet sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet. Pohjavesiluokkien määrittämisestä on kerrottu tarkemmin vuonna 2018 julkaistussa oppaassa (Britschgi ym.): http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4818-7.

Hämeessä on yhteensä 310 pohjavesialuetta (taulukko 4, kuva 7). Noin 10 % Hämeen maapinta-alasta on pohjavesialuetta. Vedenhankintaa varten tärkeitä 1- ja 1E-luokan alueita on 133 kappaletta, vedenhankintaan soveltuvia 2- ja 2E-luokan alueita on 176 kappaletta (tilanne 8/2021). E-alueita on yksi. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA2) pohjavesialueista sijoittuu 154 aluetta ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle (VHA3) 156 aluetta (liite 2).

Taulukko 4. Pohjavesialueet luokittain ja muodostuvan pohjaveden määrä Hämeessä.

Luokka

Pohjavesialueet (kpl)

Pinta-ala yhteensä (km2)

Pohjavesialueiden osuus Hämeen

maapinta-alasta (%)

Muodostuvan pohjaveden

määrä (m3/vrk)

1-luokka

116

447

3,9

224 250

1E-luokka

17

198

1,7

120 075

2-luokka

166

408

3,5

150 895

2E-luokka

10

49

0,4

21 585

E-luokka

1

0,76

0,007

285

Yhteensä

310

1 102

9,5

517 090

 

Alueen pohjavesimuodostumat voidaan ryhmitellä hydrogeologisten erojen perusteella muun muassa pohjaveden määrän ja laadun seurantaa varten neljään ryhmään. Salpausselät koostuvat I ja II Salpausselän reunamuodostumista sekä niiden välimaaston pohjavesimuodostumista. Sisä-Suomen muodostumille on tyypillistä selväpiirteisten harjujen esiintyminen, kun taas Länsi-Suomen rannikkoseudun ja Etelä-Suomen pohjavesimuodostumille on tyypillistä saviseutujen pohjavesimuodostumat. Suurin osa Hämeen pohjavesimuodostumista sijaitsee Sisä-Suomen ryhmän alueella.