16  YHTEENVETO PINTA- JA POHJAVESIÄ KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ SEKÄ NIIDEN KUSTANNUKSISTA JA VAIKUTUKSISTA

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Toimenpiteiden valintaan vaikuttaa niiden tehokkuuden lisäksi kustannukset sekä yhteiskunnalliset (lainsäädännölliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset) ja luonnonolosuhteisiin liittyvät rajoitteet. Lähtökohtana suunnittelussa on verrata nykyistä tilannetta, jossa toimenpiteitä ei suunnitella lisää, siihen, että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet toteutetaan osittain tai kokonaan.

Useimmissa tapauksissa Hämeessä toimenpiteet on jouduttu suunnittelemaan käytännön lähtökohdista, kuten toimenpiteen toteuttamiskelpoisuus paikallisissa olosuhteissa (luonnonolosuhteisiin liittyvät rajoitteet) sekä ottaen huomioon kustannusten ja muiden toteutusmahdollisuuksien aiheuttamat rajoitukset toteutusmäärissä. Tämä seikka koskee etenkin hajakuormituksen vähentämismahdollisuuksia. Esimerkiksi maataloudessa on valittu toimenpideyhdistelmiä, jotka on yleisesti todettu tehokkaiksi ja toteuttamiskelpoisiksi ottaen huomioon mm. peltojen kaltevuusolot. 

Hämeen järvet ovat nykyisin pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta jokivesistöjen tilan parantamiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä. Piste- ja hajakuormitus sekä vesiolojen vaihtelu näkyvät selvemmin pienillä valuma-alueilla sijaitsevien pienten ja osittain suurehkojenkin järvien tilassa. Muutoksille herkimpien vesien tilan säilyttämiseksi ja hyvää huonommassa tilassa olevien tilan parantamiseksi on toimittava suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Hämeessä merkittävin ja laajimmin vesien tilaan vaikuttava tekijä on hajakuormitus, joka on peräisin pääosin maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta.

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Yhdyskuntien jätevesien vesistövaikutusten vähentämiseksi keskeisiä toimenpiteitä ovat puhdistamoiden toiminnan tehostaminen sekä niiden ammattitaitoinen käyttö ja ylläpito. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on tarpeen toteuttaa riskienhallinnan ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteitä sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden hallinnan tehostamistoimia. Laitosten on lisäksi tarpeen jatkaa suunnitelmallista sekaviemäröinnistä luopumista sekä tehostaa viemäreiden vuotovesien vähentämistoimia. Mahdollisesti toteutettavien siirtoviemärihankkeiden avulla jätevesiä voidaan johtaa edelleen suurempiin ja tehokkaammin toimiviin yksiköihin käsiteltäviksi.

Haja-asutuksen osalta keskeisinä toimenpiteinä ovat vakituisen ja loma-asutuksen kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen sekä järjestelmien asianmukainen käyttö ja ylläpito. Haitallisten vesistövaikutusten vähentämiseksi voidaan edelleen toteuttaa myös viemäriverkostojen laajentamishankkeita. Ennen viemäriverkostojen rakentamishankkeen toteuttamista on tärkeää arvioida yhdyskuntakehityksen sekä terveyden- sekä ympäristönsuojelulliset tarpeet.

Teollisuus, turvetuotanto ja vesiviljely

Teollisuuden pistekuormituksen vesistövaikutukset ovat Hämeessä suhteellisen vähäisiä muuhun kuormitukseen verrattuna ja tavoitteet saavutetaan nykyisen kaltaisin toimenpitein.

Turvetuotanto on Hämeessä melko vähäistä ja vesistöhaitat paikallisia. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Ympäristölupien lisäksi turvetuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään ja ennaltaehkäistään valtioneuvoston hyväksymillä ohjelmilla ja ohjeilla. Hämeen merkittävimpien turvetuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteet ovat suurelta osin ajanmukaisella tasolla ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet ovat käytössä käytännössä kaikilla turvetuotantoalueilla ajoissa ennen vesienhoitokauden loppua. Uuden luvituksen myötä kuormitustilanne paranee selvästi. Turvetuotanto myös päättyy useilla alueilla kolmannella suunnittelukaudella, eikä uusia tuotantoalueita olla avaamassa.

Kalankasvatuksesta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat Hämeessä vähäisiä ja esitetyt vesienhoitotoimenpiteet ovat jo pääosin käytössä. Kiertovesilaitoksia on suunnitteilla myös Hämeessä.

Maatalous

Maatalouden aiheuttamat vesistöhaitat keskittyvät Kanta- ja Päijät-Hämeessä savikkoalueiden järviin ja jokiin, mm. Orimattilan Villikkalanjärvi, Säyhtee ja Mallusjärvi, Porvoonjoki, Puujoki ja Loimijoki. Maatalouden vesistövaikutusten vähentämisen arvioidaan tarkoittavan voimakkaimmin kuormitetuilla kohteilla noin 15–20 % alennusta kokonaisfosforikuormitukseen. Toimenpiteinä on esitetty peltojen talviaikainen eroosion torjunta, ravinteiden käytön hallinta, maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat, maatalouden suojavyöhykkeet, lannan ympäristöystävällinen käyttö ja maatalouden tilakohtainen neuvonta. Tärkeää on pyrkiä myös parantamaan peltojen vesitaloutta ja kasvukuntoa, joka on suoraan yhteydessä pellolta aiheutuviin vesistöhaittoihin.

Pohjavesiseurantaa tulisi tehostaa pohjavesialueilla, joilla on runsaasti peltoviljelyä tai karjataloutta.

Metsätalous           

Metsätalouden vesistövaikutukset ovat Hämeessä koko vesistökuormitusta tarkasteltaessa melko vähäisiä, mutta erityisesti pienemmillä latvavesillä paikallinen vaikutus voi olla merkittävä. Osa metsätalouden kuormittamista vesimuodostumista on nykyisin tyydyttävässä ja pääosa hyvässä tilassa. Metsien käytön tehostuessa tavoitteena on vesistöihin kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Tämä tarkoittaa kuormituksen säilyttämistä nykyisellä tasolla ja fosforikuormituksen vähennystarvetta tehokkaimmilla metsätalousalueilla noin 10–20 %.

Vesien kunnostus, säännöstely, rakentaminen

Hämeessä on kaksi voimakkaasti muutetuksi nimettyä vesimuodostumaa. Vesienhoidon tavoitteita ovat kalojen vaellusmahdollisuuksien mahdollistaminen tai parantaminen sekä kalojen lisääntymisolojen parantaminen. Pienemmissä vaellusesteissä kunnostusten ensisijaisena tavoitteena on lisätä virtavesieliöstön, etenkin järvitaimenen lisääntymisedellytyksiä.

Hämeessä toteutetaan vesistökunnostuksia, joissa valtio on mukana asiantuntijana ja myös rahoittajana. Hankkeiden tavoitteena on erityisesti vesistöjen ekologisen tilan ja myös virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Priorisoiduista järvikunnostuskohteista on laadittu erillinen ohjelma, jota toteutetaan rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Omaehtoista vesistökunnostusta tuetaan jatkossakin tehokkaasti.