2 HÄMEEN JA SUUNNITTELUALUEIDEN KUVAUS
Hämeen ELY-keskuksen alue (kuva 2) kattaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat (jatkossa Hämeen alue). Hämeen pinta-ala on 12 646 km2, josta vesialuetta on noin 13 %. Hämeen alueella on yhteensä 21 kuntaa.
Hämeessä on noin 370 000 asukasta (2019). Kanta-Häme ja Päijät-Häme ovat olleet 2010-luvulla muuttohäviöalueita. Alueen logistinen sijainti houkuttelee alueelle kuitenkin yrityksiä ja etenkin maakuntien eteläosat ovat Helsingin metropolialueen työssäkäynti- ja muuttoaluetta.
Hämeen vedet sijaitsevat Päijännettä lukuun ottamatta pääosin vesistöalueiden latvaosissa. Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevien päävesistöalueiden (Kokemäenjoen ja Kymijoen) raja kulkee Hämeen alueen halki.
Päijät-Hämeen maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä II Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva I Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Kymijoen vesistöalueeseen. Päijänteen vedet purkautuvat Kalkkistenkosken kautta ja tästä alkava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä ja Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet. Iitin Vuolenkosken jälkeen Kymijoen järvimäisiä osia ovat Arrajärvi, Kirkkojärvi ja Urajärvi. Pyhäjärven kautta vedet virtaavat varsinaiseen Kymijokeen. Suomenlahteen laskevien Koskenkylänjoen, Porvoonjoen, Mustijoen, Vantaanjoen, Karjaanjoen sekä Paimionjoen latvaosat ulottuvat Hämeeseen.
Kanta-Hämeen maakunnan vesistöt kuuluvat suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevan Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Reittivesistöjen lisäksi alueelle tyypillisiä ovat pienten latvajärvien täplittämät metsäiset järvialueet, tunnetuimpia esimerkkejä näistä ovat Tammelan järviylänkö ja Evon alue Hämeenlinnassa ja Padasjoella. Vantaanjoen, Mustijoen ja Paimionjoen latva-alueita on Kanta-Hämeen puolella.
Hämeen ELY-keskuksen toimialue sijoittuu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA2) ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle (VHA3). Vesienhoidon toimenpideohjelmassa pintavesiä tarkastellaan suurempina kokonaisuuksina, jotka perustuvat vesistöaluejakoon (kuvat 2, 3, 4, 5 ja 6). Näistä käytetään jäljempänä nimitystä suunnittelualueet. Alueiden jakoperusteina ovat muun muassa valuma-alueiden ja vesistöjen ominaispiirteet. Osa suunnittelualueista ulottuu yli hallinnollisten rajojen ja ne ovat useamman ELY-keskuksen yhteisiä alueita, joille vesienhoidon toimenpiteitä suunnitellaan. Näiden alueiden tietoja esitetään myös ko. ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Kuva 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue ja vesienhoidon suunnittelualueet.
Uudenmaan alueeseen kuuluvat Karjaanjoen, Vantaanjoen, Mustijoen, Porvoonjoen, Koskenkylänjoen ja Taasianjoen Hämeen alueelle ulottuvat latva-alueet. Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Taasianjoen ja Kymijoen latva-alueet.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella suunnittelualueet Hämeessä ovat:
Kuva 3. Suur-Päijänteen, Sysmän reitin ja Konnivesi-Ruotsalaisen suunnittelualueet Hämeen ELY-keskuksen toimialueella.
Päijänteeseen idästä laskeva Sysmän reitti on kokonaisuutena arvioiden suhteellisen vähäkuormitteinen. Hajakuormitus on jakautunut reitille varsin tasaisesti. Maatalous on reitin suurin kuormittaja. Pistekuormitusta tulee Hämeessä Hartolan ja Sysmän kuntien jätevedenpuhdistamoilta sekä Tainionvirran kahdelta kalankasvatuslaitokselta.
Päijänne on Kymijoen vesistöalueen keskusjärvi. Päijänteen luusuasta, Kalkkisista Asikkalassa, alkaa noin 200 km pitkä Kymijoen reittivesi Suomenlahteen. Etelä-Päijänne toimii pääkaupunkiseudun raakavesilähteenä. Vaikka Päijänteen pääaltaan tila on hyvä, ovat monet sen lahtivesistä tätä heikommassa tilassa. Päijännettä on säännöstelty Kalkkisten padolla vuodesta 1964 alkaen. Suur-Päijänteen alueen tietoja ja toimenpiteitä on esitetty myös Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Konnivettä ja Ruotsalaista voi luonnehtia karuiksi ja kirkasvetisiksi järviksi, joilla on useita saaria, kapeita lahtia ja niemiä. Päijänteen vähäravinteiset vedet laskevat Ruotsalaisen kautta Konniveteen ja sieltä edelleen Vuolenkosken kautta Kymijokeen. Konniveteen laskevat koillisesta myös Räävelin reitin puhtaat vedet. Ruotsalaisen ja Konniveden eteläpuoliset Lahden Nastolan järvet laskevat Arrajärven kautta suoraan Kymijokeen. Ruotsalaista ja Konnivettä säännöstellään pääosin vesivoimatuotannon takia ja niiden säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn. Konniveteen tulee kuormitusta mm. Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamosta ja alueen teollisuudesta. Konnivesi-Ruotsalaisen alueen tietoja ja toimenpiteitä on esitetty myös Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Kuva 4. Uudenmaan sekä Kaakkois-Suomen suunnittelualueet Hämeen ELY-keskuksen toimialueella.
Porvoonjoen, Koskenkylänjoen ja Taasianjoen vesistöalueen latvaosien järvet sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella, jossa hienojakoinen maaperä aiheuttaa veden sameutta. Järvet ovat paikallisesti merkittäviä mm. virkistyskäytön suhteen, sillä alue on muutoin varsin vähäjärvistä.
Vesistöt ovat pääosin hajakuormituksen rehevöittämiä. Hämeen alueella Porvoonjokeen johdetaan Lahden ja Orimattilan käsitellyt jätevedet.
Porvoonjoen, Koskenkylänjoen ja Taasianjoen alueen tietoja ja toimenpiteitä on esitetty myös Uudenmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella suunnittelualueet Hämeessä ovat:
Kuva 5. Pyhäjärven alueen ja Vanajaveden, Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin sekä Vanajan reitin suunnittelualueet Hämeen ELY-keskuksen toimialueella.
Vanajan reitin vesistöalueen kokonaispinta-ala on lähes 2200 km2 ja se ulottuu kahdeksan kunnan alueelle. Vanajan vesistöreitti alkaa Lammin Pääjärvestä ja päättyy Hämeenlinnan eteläpuolella Miemalanselkään. Vesistöalueen keskellä Kernaalanjärvi kokoaa alueen vedet; järveen laskee neljä jokea, Puujoki idästä, Tervajoki etelästä, Tuulensuunjoki lännestä ja Räikälänjoki luoteesta. Reitin vedet purkautuvat Hiidenjoen kautta Miemalanselälle. Alueella asuu yli 40 000 ihmistä ja sen pintavesien virkistyskäytöllinen merkitys on suuri.
Hämeen ja Pirkanmaan rajalle sijoittuvien Vanajaveden ja Hauhon reitin vesienhoidon toimenpiteitä on esitetty myös Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Vanajaveden alue ulottuu Hämeen alueella Vanajanselältä Hämeenlinnan eteläpuolen läpivirtausjärveen, Miemalanselkään. Vesiä kuormittavat erityisesti maatalouden hajakuormitus sekä yhdyskuntien jätevedet ja suurin ongelma on rehevöityminen. Vanajaveden säännöstelyllä on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vesiluontoon kuten esimerkiksi rehevien lahtien umpeenkasvun kiihtyminen.
Hauhon reitin latvavedet laskevat Kuohijärven ja Kukkian kautta Iso-Roineeseen, josta reitti jatkuu Ilmoilanselän ja Pinteleen kautta Mallasveteen. Iso-Längelmäveden-Hauhon reitille on ominaista luontainen vesien karuus ja kirkkaus, koska valuma-alueella on vähän soita. Reitin alueella sijaitsee useita Natura 2000 –verkostoon kuuluvia alueita. Toisaalta osaan Hauhon reitin vesistöistä kohdistuu paljon hajakuormitusta.
Kuva 6. Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen alue Hämeen ELY-keskuksen toimialueella.
Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue on vähäjärvinen ja alueen järvet ovat enimmäkseen reheviä, suhteellisen matalia ja savisameita. Tammelan ylänköalueen tummavetisten järvien vedet purkautuvat Jänhijoen kautta Loimijoen pääuomaan, mutta osittain myös Teuronjoen kautta Pehkijärveen ja siitä Myllyjokea pitkin Kuivajärveen ja edelleen Tammelan Pyhäjärveen. Loimijoki alkaa Pyhäjärvestä ja siihen liittyy useita pienempiä sivuhaaroja tasaisilta viljelysalueilta. Loimijoen vesi on savisameaa ja ravinteikasta. Loimijoki yhtyy Kokemäenjoen pääuomaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen puolella Huittisissa.
Loimijoen alueen tietoja ja toimenpiteitä on esitetty myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.
Hämeen pohjavesivarat sijaitsevat pääosin I ja II Salpausselkien alueilla sekä kaakko-luodesuuntaisissa harjujaksoissa (kuva 7). Huomattavimmat pohjavesivarat sijaitsevat Asikkalan, Hämeenlinnan, Hollolan, Lahden ja Lopen alueilla. Pohjavesialueita sijaitsee kaikkien Hämeen kuntien alueilla, mutta vähiten niitä on Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän alueilla.
Kuva 7. Hämeen luokitellut pohjavesialueet.
