12 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET

Vesienhoidon suunnittelussa tarkastellaan pintavesimuodostumia, jotka ovat järviä, jokia, näiden osia tai rannikkovesien osia. Pintavesimuodostumat voivat rajaukseltaan myös poiketa nimeltään tutuiksi tulleista vesistä. Poikkeamien syynä on yleensä se, että yhtenäiseksi miellettyjen vesien osat eroavat toisistaan merkittävästi luonnonolojensa tai niihin kohdistuvan ihmistoiminnan vuoksi.

Kolmannella vesienhoitokaudella on käsitelty aiempaa laajemmin pieniä vesimuodostumia. Hämeen kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km2 laajuiset joet ja yli 1 km2 kokoiset järvet on nimetty vesimuodostumiksi.  Myös näitä kokoluokkia pienempiä jokia ja järviä on voitu ottaa tarkasteluun, jos ne on katsottu vesienhoidon suunnittelun kannalta tärkeiksi kohteiksi.

Hämeessä on kolmannella vesienhoitokaudella tarkasteltu yhteensä 221 vesimuodostumaa. Mukana ovat kaikki yli 1 km2 (= 100 hehtaarin) kokoiset ja myös jotkut tätä pienemmät järvet. Valuma-alueeltaan yli 100 km2 kokoiset jokimuodostumat ovat mukana tarkastelussa ja lisäksi eräät tätä pienemmät joet. Toiseen suunnittelukauteen verrattuna mukaan tarkasteltiin kolme uutta järveä. Mukana ovat myös Hämeen ELY-keskuksen toimialueeseen vuoden 2021 alussa siirtyneen Iitin vesistöt.