8 POHJAVESIEN SEURANTAOHJELMA

Pohjavesien vesienhoitoon liittyvässä seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto ja muu ihmisen toiminta vaikuttavat pohjaveden tilaan. Pohjavesien seurantaohjelmaan kuuluu määrällisen ja kemiallisen tilan seuranta. Seurannan tavoitteena on pystyä arvioimaan laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman paineen pitkäaikaisvaikutukset pohjaveden tilaan ja vertaamaan sitä pohjaveden tilaan luonnonoloissa (perusseuranta). Jos on mahdollista, että pohjavesi ei ole hyvässä tilassa, seurannalla tulee selvittää pohjaveden tila ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset tilan kehittymiseen (toiminnallinen seuranta). Seurantaohjelman tavoitteena on saada selville pitoisuustrendit huonoon tilaan luokitelluilla alueilla ja varmistaa, ovatko hyvässä tilassa olevat riskialueet säilyneet hyvässä tilassa.

Vesienhoitolain edellyttämä pohjavesien seurantaohjelma koostuu määrällisen tilan seurannasta sekä pohjaveden laadun perusseurannan ja toiminnallisen seurannan kohteista. Pohjaveden määrällistä tilaa seurataan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia. Pohjaveden laadun seurannalla pyritään saamaan kokonaiskuva pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitsemaan mahdolliset ihmistoiminnasta aiheutuvat muutossuunnat. Perusseurantaan sisältyy myös alueita, joilla sijaitsee pohjaveden laadulle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja. Toiminnallinen seuranta käsittää pohjavesialueet, joilla on jo todettu pilaantumista.

Määrällisen tilan seuranta koostuu pohjaveden pinnankorkeuden ja otetun vesimäärän seurannasta. Määrällisen tilan arviointiin käytetään pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden kokonaismäärän suhdetta arvioituun alueella muodostuvan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia tarkastellaan ottaen huomioon myös luonnollisen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut.

Kemiallisen tilan seuranta koostuu pohjaveden laadun perusseurannasta ja toiminnallisesta seurannasta.  Kemiallisen tilan arviointi perustuu analyysituloksiin, joista tulee käydä ilmi mahdollisesti pohjaveden ympäristölaatunormien ylittävät pitoisuudet.

Pohjaveden seurannan järjestäminen on lähtenyt yleensä vedenhankinnan tai vesiensuojelun tarpeista. Vedenottolupiin sisältyy velvoite tarkkailla vedenoton vaikutuksia. Tarkkailuun sisältyy usein sekä pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu että pohjaveden laadun seuranta. Yleisesti ottaen vedenotto ja pohjaveden muodostuminen ovat olleet Hämeessä käytettävissä olevien tarkkailutulosten perusteella tasapainossa. Kuivat kaudet, kuten esimerkiksi vuosina 2002–2003 ja 2018, ovat voineet paikoitellen aiheuttaa pohjaveden pintojen alenemista, joka on kuitenkin korjautunut sademäärien palauduttua keskimääräisiksi. Pohjavesialueilla toimivien yritysten ympäristölupiin sekä maa-ainesten ottolupiin sisältyy usein myös velvoite pohjaveden tilan tarkkailuun. Toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailujen tulokset on huomioitu pohjavesialueiden riskin- ja tilanarvioinnissa ja tarkkailut on tarvittaessa liitetty osaksi vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa.

Ympäristöhallinnon pohjavesiseurantaverkoston havaintopaikkoja eli ns. valtakunnallisia pohjavesiasemia on Hämeessä tällä hetkellä kolme: Hämeenlinnan Tullinkankaalla, Tammelan ja Lopen rajalla sijaitsevalla Pernunnummella sekä Sysmän Soukanharjulla. Kaikilla pohjavesiasemilla mitataan pohjaveden pinnankorkeuksia vähintään kerran kuukaudessa sekä analysoidaan pohjaveden laatua neljä kertaa vuodessa otettavien näyttein.

Pohjaveden laatua ja määrää on seurattu Hämeessä vuosina 2013–2019 yhteensä 1 642 seurantapaikassa 151 pohjavesialueella (kuva 13). Seurantapaikat ovat havaintopaikkoja, joiden seurantatuloksia on käytetty pohjavesialueiden tilaluokituksessa. Määrällisen tilan perusseurannan paikkoja on ollut yhteensä 1 513 ja kemiallisen tilan perusseurannan paikkoja 131. Kemiallisen tilan toiminnallisen seurannan paikkoja on ollut yhteensä 354. Näillä paikoilla seurataan pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista peräisin olevien haitallisten aineiden pitoisuuksia. Seurantaohjelma koostuu sekä viranomaisseurannasta että toiminnanharjoittajien suorittamasta tarkkailusta.

Kuva 13. Hämeen pohjavesien seurantaohjelman pohjavesialueet, joilla seurataan pohjaveden määrällistä ja kemiallista tilaa.