15.2.1 Yhdyskunnat

Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Hämeessä edellisen suunnittelukauden 2016–2021 toimenpiteet ovat toteutuneet vaihtelevasti. Vesistöjen tilan kannalta merkittävin vesiensuojelutoimenpide (Viemärilaitosten käyttö ja ylläpito) on toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Osa esitetyistä toimenpiteistä on toteutunut vain osittain. Mm. esitetyt siirtoviemärihankkeet ja haja-asutuksen viemäröintihankkeet eivät ole toteutuneet kaikilta osin toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet valtion vesihuollon rahoitustuen loppuminen sekä vesihuoltolakiin tulleet lievennykset vesihuoltoverkostoon liittymisvelvoitteeseen. Taulukossa 22 on esitetty, millä tavalla vesienhoidon toisen suunnittelukauden 2016–2021 toimenpiteet ovat toteutuneet yhdyskuntien osalta vuoteen 2018 mennessä.

Taulukko 22. Yhdyskuntien vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet suunnittelukaudelle 2016–2021 ja toteumatilanne 2018.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaisesti asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun puhdistamon toimintaan tai vähintään 100 henkilön asumajätevesien johtamiseen muualle kuin yleiseen viemäriin on haettava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 § edellyttää ympäristölupaa myös edellä sanottua vähäisempään jätevesien johtamiseen, jos siitä saattaa aiheutua vesistön tai vesistöä vähäisemmän uoman pilaantumista. Lupamääräyksillä varmistetaan, että puhdistamon toiminta täyttää ympäristösuojelu-, jäte- ja naapuruussuhdelain mukaiset vaatimukset ja että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa vesien käytölle eikä veden laadun merkittävää heikkenemistä. Ympäristöluvat edellyttävät toimijoilta määräysten mukaisia puhdistamokohtaisia toimenpiteitä. Ympäristöluvat sisältävät muun muassa kuormitusta ja laitosten saneeraamista koskevia määräyksiä. Luvissa on myös häiriötilanteisiin varautumista koskevia määräyksiä. Riskinarvioinnit parantavat jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintavarmuutta.

Hämeessä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden lupaehtoja on monin paikoin tarkistettu vuosina 2010–2014. Luvat ovat nykyisin voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistuksia on arvioitu tulevan usealle puhdistamolle vuosina 2022–2027.

Voimassa olevissa ympäristöluvissa päästörajoituksia on asetettu lähes kaikkien laitosten osalta biologiselle hapenkulutukselle (puhdistusteho 90–95 %) ja kokonaisfosforille (puhdistusteho 90–96 %).

Vesistöön johdettavan jäteveden on kaikissa puhdistamoissa täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD_Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %.

Typen osalta vaatimuksia tai tavoitteita on asetettu muutamalle jätevedenpuhdistamolle. Kokonais- ja ammoniumtypen osalta vaatimuksia on asetettu usealle jätevedenpuhdistamolle. Myös hygienisointivelvoite tullee ajankohtaiseksi muutamalla puhdistamolla. Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailutarve on selvitetty lähes kaikilla puhdistamoilla ja tarkkailuvelvoite tulee ajankohtaiseksi suurimmilla puhdistamoilla. Jätevesien hygienisointivelvoite on jo voimassa Lahti Aquan Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla sekä tulee voimaan HS-Veden Paroisten jätevedenpuhdistamolla vuonna 2023.

Esitykset toimenpiteiksi vuosille 2022–2027

Vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden yhdyskuntiin liittyvät toimenpiteet on esitetty taulukossa 23.

Taulukko 23. Yhdyskuntien vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2022–2027.

Hämeessä riskienhallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteitä on suunniteltu toteutettavan kaikilla käytössä oleilla yhdyskuntien jätevesien puhdistamoilla. Lähes kaikilla puhdistamoilla on tavoitteena toteuttaa myös vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostamistoimia. Sekaviemäröinnistä luopuminen ja viemäreiden vuotovesien vähentämistavoitteet koskevat erityisesti kunnallisia vesihuoltolaitoksia. Ravinteiden poiston vapaaehtoisia tehostamistoimia on tavoitteena toteuttaa vesiensuojelusopimuksen keinoin yhteensä yhdeksällä jätevedenpuhdistamolla.

Hämeeseen on esitetty yhteensä kolme jätevedenpuhdistamoiden sulkemis-, siirtoviemärin toteuttamis- ja jätevesien käsittelyn keskittämishanketta. Toimenpideohjelmassa esitetyt siirtoviemärihankkeet ovat vesihuollon alueellisissa yleissuunnitelmissa esitettyjä hankkeita, joiden toteutuminen voi suunnittelukauden aikana olla epävarmaa. Mikäli siirtoviemärihankkeita jää toteutumatta, tarvitaan korvaavia toimenpiteitä käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden käytön ja ylläpidon tehostamiseksi.

Siirtoviemärilinjojen suunnitellut toteuttamishankkeet vuosina 2022–2027:

• Tammelan Liesjärven–Portaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
• Jokioisten–Forssan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
• Kärkölän–Hollolan Herralan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto

Jätevedenpuhdistamoiden käytön ja ylläpidon suunnitellut tehostamishankkeet vuosina 2022–2027:

• Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamon tehostaminen
• Asikkalan kunnan jätevedenpuhdistamon tehostaminen
• Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon tehostaminen
• Sysmän kunnan jätevedenpuhdistamon tehostaminen

Toimenpiteiden arvioidut kustannukset

Kustannusarviot on laskettu toimenpidekohtaisesti jaettuna investointi- ja käyttökustannuksiin (taulukko 24).

Taulukko 24. Yhdyskuntien vesihuoltoon liittyvät vesienhoidon toimenpiteet ja kustannusarviot vuosille 2022–2027.