1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen
Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilaa niin, ettei se heikkene sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä juomavesi-, luonto- ja lintudirektiivin tavoitteet.
Vesienhoito pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista. Direktiivi astui voimaan 22.12.2000. Direktiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella viimeistään vuonna 2015. Suomessa direktiivi on pantu toimeen lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla. Laissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta.
Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa seitsemän. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, joka pohjautuu kunkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) omalle alueelleen laatimiin toimenpideohjelmiin. Nyt on valmisteltu vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden, vuosien 2022–2027 asiakirjoja. Alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta laaditut vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2021. Hämeen ELY-keskuksen alue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.
Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Tämä Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 sekä ensimmäisen (2010–2015) että toisen vesienhoitokauden (2016–2021) pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat löytyvät internetistä. Lisätietoa vesienhoidosta ja vesienhoidon järjestämisestä Hämeessä on saatavilla verkko-osoitteessa: www.ymparisto.fi/vesienhoito/Hame
Vesienhoitosuunnitelmat löytyvät osoitteista:
Kymijoki-Suomenlahti (vesienhoitoalue VHA2) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
Kokemäenjoki-Saaristomeri-Selkämeri (VHA3) Kokemaenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
Nyt laadittu Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma ulottuu vuoden 2027 loppuun. Toimenpideohjelma on laadittu Hämeen ELY-keskuksen alueen pinta- ja pohjavesille.
Tämän Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman laadinnan yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien ekologinen tila, piti saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden saavuttamiseen voidaan antaa lisäaikaa aina vuoden 2027 loppuun asti. Poikkeamia vuoden 2027 jälkeiselle ajalle on mahdollista tehdä tiettyjen kriteerien täyttyessä. Poikkeamia tarkastellaan kappaleessa 16.3. sekä liitteissä 5a ja 5b.
Tässä toimenpideohjelmassa kuvataan Hämeen pinta- ja pohjavesien tila, vesienhoidon ongelmat ja esitetään niihin ratkaisukeinoja. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet esitellään luvuissa 10 (pohjavedet) ja 15 (pintavedet).
Samanaikaisesti suunnittelun kanssa toteutettiin ensimmäisellä ja toisella suunnittelukaudella vahvistettuja toimenpiteitä sekä seuratattiin toimenpiteiden toteutumista. Vuoden 2021 loppuun ulottuvien toimenpideohjelmien toimeenpano on meneillään kaikilla toimintasektoreilla ja alueilla. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista vuoden 2018 alun tilanteessa voi tarkastella verkkosivulla https://seuranta.vaikutavesiin.fi/. Seurannan tavoitteena on vesienhoitosuunnitelmien toteutumisen lisäksi saada lisää tietoa toimenpiteiden toteutuksen etenemisestä ja kustannuksista. Näitä tietoja tarvitaan myös vesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen.
Toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu vesien tilaongelmien edellisen arvion päivittämisellä. Tätä varten on päivitetty sekä pohja-, että pintavesien tila-arviot ja tilaan vaikuttavien tekijöiden tietoja. Pintavesien ekologisen ja kemiallisen luokittelun avulla on asetettu vesistökohtaiset ja vesimuodostumakohtaiset tilatavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on ongelmakohteissa tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja vesienhoitotoimenpiteiksi ja laadittu tässä ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Toimenpideyhdistelmien muodostaminen on kuvattu kaavamaisesti kuvassa 1.
Kuva 1. Toimenpideohjelmassa esitettävien toimenpiteiden muodostamisprosessi.
Pohjavesien osalta on tarkasteltu määrällisiä ja kemiallisia tavoitteita ja esitetty tarvittavia toimenpiteitä vesienhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimenpideohjelman laatimista ovat ohjanneet Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueiden ohjausryhmät, joiden kokoonpanon ympäristöministeriö määrää kuudeksi vuodeksi kerrallaan (Valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista 30.12.2004/1303). Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat suunnitelleet sektoreittain toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmien laatimisessa ovat lisäksi olleet mukana Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä sekä pohjavesi- ja hajakuormitusalatyöryhmät. Vesienhoidon yhteistyötä käsitellään tarkemmin luvussa 17.
