Liite 1. Pintavesiin sijoittuvat vesipuitedirektiivin mukaiset suojelualuerekisterikohteet Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella, niihin kohdistuvat uhat sekä toimenpidetarpeet.

FI0100029                      
Pohjan-Kiskon järvialue   

Luontotyypit  

Simijärvi eli Iso-Simi*  

FI0100043               
Keräkankare ja Kylmälähde   

Lähteiköt, mm. huurresammal-lähde  

FI0200001               
FI0200149                
Puurijärvi-Isosuo   

Linnusto, toutaimen elinaluetta  

Ala-Kauvatsanjoki, Puurijärvi, Kokemäenjoen keskiosa, Kauvatsanjoki  

 Rehevöityminen ja siitä aiheutuva vesialueiden umpeenkasvu. Kokemäenjoen tulvasuojelun toimet (mm. Säpilänniemen oikaisu-uoma). Ojitukset. 

Puurijärvellä toteutetun lintuvesikunnostuksen seuranta. Nykyisin kansallispuiston suot on pääosin ennallistettu ojia tukkimalla. Ennallistettavaa pienialaisesti mm. Järvensuolla. Lauhansuolla on vielä ojitettuja soita jäljellä (tarve ennallistamisen toimenpidesuunnitelmalle). Puurijärven isosorsimon torjunta. 

FI0200010              
Hyyppärän harjualue   

Pienvedet, mm. lähteiköt, kiiltosirppisammal  

Varesjoki, Hitolanjoki, pohjavesialueet Komisuo, Saarenkylä, Murjumäki, Herakas, Kaskisto  

Pohjavedenotto (heikentänyt vesiluontotyyppien luonnontilaisuutta, lisännyt pohjaveden, lampien ja järvien luontaista vedenkorkeuden vaihtelua, luonnontilaisten lähteiden virtaamat pienentyneet). Järvien loma-asutusten aiheuttama kuormitus (jätevedet, nurmikon lannoitukset, mattojen ja pyykin pesu järvissä). Ojitukset. Hiekan- ja soranotto. Isojoen perkaussuunnitelmat. 

Soita ja lähteikköjä kuivattavien ojien tukkiminen ja ennallistaminen (Life-hanke käynnissä). Lammensuon pohjoisosan ennallistamissuunnitelma. Alueen luontotyypit huomioiva metsätaloussuunnitelma ja vesiensuojelupainotteinen metsähoitosuunnitelma. Pohjavedenoton määrää ja vaikutuksia luontotyyppeihin tarkkailtava. Sammalpeitteisten tihkupintojen säilyttäminen sekä uhanalaisen (lähde)lajiston elinympäristöjen turvaaminen. Toimissa ei saa muuttaa kohteiden vesitaloutta kuivattavasti. Soiden reunojen lähteikköalueita kuivattavien ojien tukkimisen ja lähdeympäristöjen ennallistamisen selvittäminen. Purokunnostusta Kultalähteenojalla ja Salakkajärvestä Karateen laskevassa purossa. Jatkuvaa maankäytön ohjausta ja edunvalvontaa/sidosryhmäyhteistyötä. 

FI0200020                
Myllylähde   

Edustava lähteikkö  

Pohjavesialue Oripäänkangas  

Rehevöityminen ja umpeenkasvu. Hiekan- ja soranotto. Pohjaveden otto. 

Alueen luonnontilan palautumisen ja virkistyskäytön edistäminen (mm. puuston raivaus, vesikasvillisuuden poisto, vedenpinnan nosto). Vedenpinnan noston vaikutusten (alueen lajisto) seuranta. Lähdesaran ja punakämmekän populaatioiden tilan seuranta. 

FI0200021             
Haapakeidas   

Pienvedet  

FI0200022             
Pohjankangas   

Lähteiköt  

Pohjavesialueet Kantinkangas, Kauraharjunkangas, Pohjankangas, Hietaharjunkangas  

Ojitukset. Pohjavedenotto (saattaa muuttaa harjun vesitaloutta ja siten vaikuttaa heikentävästi lähteisiin ja lähteikköihin sekä niillä kasvaviin lajeihin, mm. lähdesaraan.) Vaikutukset voivat ilmetä vasta pitkällä aikavälillä. Kaivojen kunnostus- ja huoltotyöt saattavat muuttaa veden laatua ja kuivattaa lähdettä. 

Keidassoiden ojitettujen reuna-alueiden ennallistaminen. Lähdesaran esiintymien seuranta (erityisesti Karhulankeitaalla). Alueen lähteillä sijaitsevista yksityisistä kaivoista tulee laatia käyttöoikeussopimukset, joissa määritellään kaivojen ylläpidon ja kunnostamisen ehdot. 

FI0200024              
Hämeenkangas   

Pienvedet, mm. lähteiköt  

Pohjavesialueet Hämeenkangas, Hämeenkangas-Niinisalo  

Ojitukset. Pohjavedenotto. Turpeenotto (Viheräperänkeitaan itä- ja eteläosiin rajautuva turvetuotanto kuivattaa Natura-alueen puoleista osaa suosta). 

Isokeitaan soiden ennallistaminen ojia tukkimalla ja puustoa poistamalla alueelle laaditun suunnitelman mukaisesti. Soininharjun luonnonhoitosuunnitelman päivitys vuoteen 2025 mennessä. 

FI0200026               
FI0200161              
Harolanlahti/ Pyhäjärvi   

Luontotyypit, karu kirkasvetinen järvi  

Pyhäjärvi  

Molempien Natura-alueiden Nata kesken.        Harolanlahti: Rehevöityminen.                                                           Pyhäjärvi: Riittämätön kalastus sekä vesiensuojelutoiminen riittämättömyys ja toimimattomuus valuma-alueella. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Ruoppaus (venereittien ylläpitoa ja venepaikkojen kunnostamista). Ojitukset. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Tilan seuranta. Tärkeimpänä toimenpiteenä valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen pienentäminen. Hoitokalastuksen jatkaminen sisäisen kuormituksen pienentämiseksi.  

FI0200027             
Viurilanlahti    

Linnusto  

Halikonjoki, Halikonlahden sisäosat  

 Nata kesken. Valuma-alueen maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Haitalliset vieraslajit (hopearuutana). Ruoppaus (Veneväylien ja -valkamien ruoppaukset, myös jätevedenpuhdistamon ykkösallasta on aikoinaan ruopattu sen ollessa vielä jätevesikäytössä). 

Rantaniittyjen laidunnuksen ja laadukkaan hoidon jatkaminen sekä laajentaminen. Ulkoisen ravinnekuormituksen syntymisen ehkäiseminen ja vähentäminen valuma-alueella. Altaat tulee pyrkiä saamaan poistokalastuksella kalattomiksi ja varmistettava, etteivät kalat pääse liikkumaan merestä altaisiin ja takaisin mereen. 

FI0200030             
Omenajärvi   

Luontotyypit, linnusto  

Omenojärvi  

Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Vedenpintaa laskettu vuosina 1937–40, laskuojan perkaaminen vauhdittaisi järven vedenpinnan laskua sekä kiihdyttäisi umpeenkasvua. Myös vedenlaatumuutokset (ravinteisuus, näkösyvyys) uhkaavat järven tilaa. 

Vedennoston tarpeen arviointi. Laidunnuksen jatkaminen. Hoitokalastustoimenpiteitä tulisi arvioida osana lintuveden kunnostusta. 

FI0200031             
Otajärvi   

Linnusto  

Otajärvi, Ihodenjoki  

Ihodenjoen uoman liiallinen syventäminen 1960-luvulla vaikuttaa edelleen, vaikka vedenpintaa sen jälkeen on hieman nostettukin. Järven matala vedenpinta on uhka etenkin pohjoispäässä, jossa umpeenkasvu on vakavaa. Rehevöityminen. Haitalliset vieraslajit (vesirutto). 

Umpeenkasvun torjuminen avovesialueita lisäämällä vesialaa kaivamalla tai vedenpintaa nostamalla (kunnostussuunnitelman laadinta). Hoitokalastus tulisi arvioida osana järven kunnostussuunnitelmaa. 

FI0200033             
Kasalanjokisuu   

Luontotyypit  

Merikarvian pohjoisosan sisäsaaristo, Merikarvian avomeri  

Rehevöityminen (mm. vuosittaiset sinileväkukinnot ja hapettomien pohjien levittäytyminen). Umpeenkasvu. Perinteisten laidunmaiden hylkääminen. Kalankasvatus ja vesiviljely. Haja-asutuksen jätevesikuormitus. Veneily ja merenkulku (peräaallot ja potkurivirrat aiheuttavat rantojen ja pohjien eroosiota, ruoppaukset ja läjitys tuhoavat vedenalaisia luontotyyppejä, ankkurointi lisää pohjien eroosiota suosituimmissa luonnonsatamissa, harmaat vedet ja pilssivedet lisäävät rehevöitymistä.).  

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Kasalanjokisuun Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma. 

FI0200035               
Inhottujärvi   

Linnusto  

Inhottujärvi, Lassilanjoki  

Nata kesken. Umpeenkasvu ja avovesialueiden vähittäinen häviäminen. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Rehevöityminen. Säännöstely. Ruoppaus. 

Riuttansalmen säännöstelypadon ja Hanhijoen säännöstelypadon kalatiet. Kunnostussuunnitelman laadinta ja tarvittavien toimenpiteiden toteutus. Kosteikon umpeenkasvua ehkäisevät toimenpiteet.  

FI0200036              
Paimionlahti   

Linnusto  

Paimionjoen alaosa, Paimionlahti ja Paimionselän sisäosa  

Nata kesken. Paimionlahti mataloituu luonnollisten prosessien eli sedimentoitumisen ja maankohoamisen myötä, joita seuraavat rehevöityminen ja umpeenkasvu. Luonnollisten prosessien edistyminen nopeutunut ihmistoiminnan seurauksena. Laidunnuksen epäsäännöllisyys ja loppuminen. Ravinne- ja kiintoainekuormitus valuma-alueelta. Maatalous. Ruoppaus. Perinteisten laidunmaiden hylkääminen. 

Matalakasvuisten merenrantaniittyjen pinta-alan palauttaminen ja ylläpitäminen. Ulkoista ravinnekuormituksen vähentäminen koko Paimionjoen ja Paimionlahden Natura-alueen valuma-alueella (mm. kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustaminen).  

FI0200040             
Kolkanaukko   

Edustava laguunien kehityssarja  

Hakkenpää-Tuulvesi  

Nata kesken. Rehevöityminen, hoidon puute ja ruoppaukset. Umpeenkasvu ja avovesialueiden häviäminen. Ulkoinen ravinnekuormitus. Yhteys Muntinsalmeen katkaistu (maantie ja peltoalueet). Ruoppaus. Perinteisten laidunmaiden hylkääminen. Pengertäminen, rantojen muuttaminen (Kolkanaukon itäreunalla, lähellä Kolkanvuorta on patopenger ja pumppaamo veden pitämiseksi pois pelloilta). 

Laidunnuksen ja raivauksen jatkaminen. Maa- ja vesiluonnon kartoitukset niiltä osin kuin ne vielä puuttuvat (mm. ruoppausten ja veneliikenteen ohjaus/ajoitus luontoarvot huomioiden). 

FI0200041             
Kulju    

Laguunit, linnusto  

Pyhämaan saaristo, Mannervesi  

 Ruoppaus. Perinteisten laidunmaiden hylkääminen (umpeenkasvu). Näkinpartaisniittyjen suurin uhka on rehevöityminen (ulkoinen ravinnekuormitus).  

Ulkoisen ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen. Hoidossa huomioitava erityisesti näkinpartaisniityt. Vesialueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Veneliikenne tulee ohjata yhdelle väylälle. Tulee sallia vain pienimuotoiset, etäällä toisistaan ja talvikuukausina toteutettavat ruoppaukset. Ruoppauksia ei tule kohdistaa kapeaan kannakseen vedenvirtauksen lisäämiseksi lahdissa. 

FI0200049             
Vanhakoski  

Toutaimen kutualue  

Loimijoki  

Nata kesken. Voimakas hajakuormitus (erityisesti maatalous). Turpeenotto. Voimalaitos- ja säännöstelypadot ja säännöstely (luontotyypeistä jokireitit, suurruohoniityt ja tulvametsät ovat riippuvaisia jokiveden tulvavaikutuksesta). 

Vesistökuormituksen merkittävä vähentäminen. Loimijoen kalataloudelliset kunnostukset. Laidunnuksen jatkaminen riittävällä laidunpaineella ja tarvittavin raivauksin sekä laidunalueiden laajennus etenkin Vanhakosken alueella hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. 

FI0200053             
Hulaholmi - Kluuvi  

Edustava laguuni  

Hakkenpää-Tuulvesi, Kustavin lännenpuoli  

Rehevöityminen (rantojen ruovikoituminen, Salmenperän rannalla sijaitsevan niityn umpeenkasvu) 

Alueella ei ole kiireellisiä hoitotarpeita. Tarve lajistoinventoinneille. 

FI0200059              
Säkylänharju   

Lähteiköt  

Pohjavesialue Säkylänharju-Virttaankangas  

Hiekan- ja soranotto. Pohjavedenotto. Molemmat voivat muuttaa alueen vesitaloutta, millä on merkitystä luontotyypille harjumetsät sekä lähteisiin ja lähdesoihin.  

FI0200060             
Rauvolanlahti   

Laaja matala lahti  

Hirvensalo-Kakskerta  

Ruoppaus. Ulkoinen ravinnekuormitus. Öljyvahingot (riski on pieni, mutta toteutuessaan sillä on laajat vaikutukset). Perinteisten laidunmaiden hylkääminen, umpeenkasvu. 

Monimuotoisen kosteikkoluonnon palauttaminen laiduntamalla/laidunalueita laajentamalla. Valuma-alueella tehtävät vesienhoitotoimenpiteet. Laskeutusaltaiden puhdistus ja allikoiden kaivuu laajoihin ruovikoihin (ruoppausmassat tulee sijoittaa Naturan ulkopuolelle). 

FI0200062       
Ölmos-Purunpää   

Luontotyypit, mm. kapea murtovesilahti  

Hammarsboda träsk, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin sisäsaaristo ja välisaaristo, Gullkronan selän ulkosaaristoalue  

Rehevöityminen. Umpeenkasvu (avoimia ja rantojen luontotyyppejä). Ruoppaus (erityisesti Purunpäävikenin lahti ja alueen läpi kulkeva laivaväylä). Laivaliikenne. (vedenalaiset luontotyypit, hiekkarantojen eroosio, melu). Vedenalaiset vieraslajit (esim. liejutaskurapu, liejuputkimadot). 

Vesienhoidon toimenpiteet (vedenalaisen luonnon tila riippuu yleisestä vedenlaadun kehityksestä ja vesiensuojelutoimenpiteistä Saaristomeren alueella).  

FI0200064              
Seilin saaristo   

Luontotyypit  

Rymättylän ja Houtskarin välinen saaristo, Airisto, Iso- ja Pikku-Nauvon vesialue, Paraisten ja Nauvon välinen vesialue  

Ruoppaus. Eroosio (suuret matkustaja-alukset). Rehevöityminen. Laivaväylät (onnettomuusriskit, melu, rantojen eroosio, potkurivirtojen pintaan nostamat pohjasedimenttiin sidotut ravinteet ja myrkyt sekä väylien ruoppaustoimenpiteet). Kalankasvatus ja vesiviljely. Vedenalaiset vieraslajit (liejutaskurapu, liejuputkimadot). 

Seilin saaristo sisällytetään Saaristomeren Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmaan. 

FI0200068             
Nauvon kluuvijärvet  

Edustavat laguunit  

Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Rehevöityminen (Kluuvijärvet ovat luontaisesti reheviä ja yhdistettynä maankohoamiseen ne tulevat pitkän ajan myötä kasvamaan umpeen ja soistumaan). Maa-ainesten otto (Västerträsketin pohjoispuolella, valumavesien johtaminen). Veden patoaminen tai säännöstely.  

Kluuvijärvien tilan tavoite säilyy lähivuosikymmeninä ennallaan, mikäli alueen ulkopuolelta tulevien uhkien tila säilyy pienenä. Tämä edellyttää edunvalvontaa mm. kaavoitukseen, metsien käsittelyyn jne. liittyen. 

FI0200069             
Biskopsön kluuvijärvet   

Edustavat laguunit  

Dragsfjärdin ja Västanfjärdin välisaaristo  

Vesien ja avoluhtien sukkessio sekä niittyjen umpeenkasvu. 

Alueen inventointi ja suunnitelman laadinta. 

FI0200070              
Vansorin kluuvijärvi   

Edustava laguuni  

Iso- ja Pikku-Nauvon vesialue  

Kluuvijärven rehevöityminen (mm. typen ilmalaskeuma, metsien käsittely ulkopuolella). Kluuvijärven muuttuminen sisäjärveksi ja mahdollinen umpeenkasvu. 

Kluuvijärven inventointi ja vedenlaadun seuranta. 

FI0200071               
Keistiön fladat  

Edustava laguunien kehityssarja, riutat  

Velkuan-Iniön välisaaristo  

Nata kesken. Metsien hakkuut (erityisesti rantaniittyjen ja vesialueiden luonnontilan heikentyminen, ravinteiden valuminen hakkuualueilta). Rehevöityminen (erityisesti Gåsvikenin lahti). 

Perinnebiotooppien hoito (hoitotoimenpiteet tarkentuvat alueen lajistoinventointien ja perinneympäristöjen hoitosuunnitelman valmistuessa. Maa- ja vesiluontotyyppien inventointi niiltä osin kuin se vielä puuttuu (mm. Helgön kluuvi vesi- ja ranta-alueineen sekä varmistaa Friskanin Natura-luontotyyppi). 

FI0200072
Uudenkaupungin saaristo   

Luontotyypit, itämerennorppa, linnusto  

Pyhämaan saaristo, Liesluodon-Korsaaren edusta, Hylkimyksenaukko, Uudenkaupungin avomeri  

Rehevöityminen on suurin alueeseen kohdistuva uhka. Hiekan- ja soranotto. Ruoppaus ja läjitys (tuhoavat vedenalaisia luontotyyppejä, alueella myös hylkyjä). Laivaväylät (rantojen ja pohjien eroosio, harmaat vedet ja pilssivedet, ruoppaukset ja läjitykset). Kalankasvatus (ravinnekuormitus, veden samentuminen). Veneily ja muu vesiurheilu (melu, rantojen ja merenpohjan eroosio, potkurivirrat tuhoavat vedenalaista kasvillisuutta ja pöllyttävät merenpohjaa, ankkurointi, moottoriveneily haittaa vesilintupoikueita, etenkin myöhään pesiviä lajeja kuten pilkkasiipi, harmaat vedet ja pilssivedet lisäävät rehevöitymistä).  Öljyvahingot (riski on pieni, mutta toteutuessaan sillä on laajat vaikutukset). Vedenalaiset vieraslajit (esim. liejutaskurapu, vaeltajasimpukka). 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Uudenkaupungin saariston Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma. 

FI0200073               
Rauman saaristo   

Luontotyypit, mm. Itämeren boreaaliset luodot ja saaret ja riutat  

Rauman ja Eurajoen saaristo, Olkiluodonvesi-Haapasaarenvesi, Merirauma-Nurmes, Luvian-Rauman avomeri  

 Satama-alueet (Rauman satama, laajennusalueet sijoittuvat Natura-alueen ulkopuolelle, mutta laajennuksen edellyttämillä vesirakentamis- ja läjitystöillä voi olla välillisiä vaikutuksia erityisesti Natura-alueen linnustoon ja vedenalaiseen luontoon). Energiasiirron, vesihuollon ja tietoliikenteen linjat ja rakenteet (mereen pohjaan laskettavien putki- ja voimajohtolinjojen rakentamistyöt). Rehevöityminen (uhkaa vedenalaisten luontotyyppien lisäksi merenrantaniittyjä ym. avoimia rantaluontotyyppejä vaikuttaen mm. vedenlaatuun sekä nopeuttaen ranta-alueiden ja merenlahtien umpeenkasvua). Laivaväylät (eroosio, vedenalainen melu, mahdolliset haitta-ainepäästöt). Ruoppaus (laivaväylät ja rantautumispaikat, Rauman Sataman laajennustyöt). Veneily ja muu vesiurheilu (mm. veneiden synnyttämä melu, aallot ja potkurivirrat, veden samentuminen). Öljyvahingot (riski on, mutta sillä on toteutuessaan laaja-alainen ja pysyvä vaikutus). 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Rauman saariston Natura-alue lukuun ottamatta Liiklankarin aluetta) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma. 

FI0200074               
Luvian saaristo   

Luontotyypit, linnusto, nelilehtivesikuusi ja harmaahylje  

Luvian ulkosaaristo  

Rehevöityminen (mm. rihmamaisten levien lisääntyminen, uhkaa vedenalaisten luontotyyppien lisäksi merenrantaniittyjä ja hiekkarantoja vaikuttaen mm. vedenlaatuun sekä nopeuttaen ranta-alueiden ja merenlahtien umpeenkasvua). Öljyvahingot (riski on pieni, voi sillä olla toteutuessaan laaja-alainen ja pysyvä vaikutus). Ruoppaus (veneväylät ja ranta-alueet). Kalankasvatus ja vesiviljely (ravinnekuormitus ja meriveden laadun muutokset). Haitalliset vieraslajit (liejutaskurapu). Veneily ja muu vesiurheilu (melu, aallot ja potkurivirrat, veden samentuminen). 

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteet. Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Luvian saariston Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma ja alueen yleisen kehittämisen (ml. matkailu ja virkistys) käsikirja, joissa on määritelty kansallispuistoalueen keskeiset toimenpidetarpeet. 

FI0200075              
Gummandooran saaristo  

Luontotyypit, linnusto  

Gummandooran saaristo, Baablinginlahti, Kuuskarinselkä, Porin avomeri  

Laivaväylät (melu, rantojen eroosio, veden samentuminen väylien ympäristössä). Rehevöityminen ja meriveden laadun heikkeneminen (rihmamaisten levien lisääntyminen, nopeuttaa ranta-alueiden ja merenlahtien umpeenkasvua). Merikaapeleiden sijoittaminen merenpohjaan. Veneily ja muu vesiurheilu (aallot, potkurivirrat, melu, maihinnousut lintuluodoille). Ruoppaus (samentuminen, kiintoainepitoisuudet, merilajeista erityisesti matalien laguunien näkinpartaislajisto on herkkä meriveden sameutumiselle. 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Gummandooran saariston Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma 

FI0200076               
Pooskerin saaristo   

Luontotyypit, linnusto  

Merikarvian edustan saaristo, Merikarvian avomeri, Pookrunninlahti-Keikvesi, Peipunlahti, Eteläjoki Gummandooran saaristo, Baablinginlahti  

Ruoppaus (vedenalaiset luontotyypit, veden sameutuminen, Ahlaisissa on matalia lahtia ja fladoja joiden ruoppaamista tulisi välttää). Ojitukset. Rehevöityminen (Ahlaisten matalat merenlahdet ja fladat ovat erityisesti riskialttiita rehevöitymiselle). 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Pooskerin saariston Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma 

FI0200077              
Ouran saaristo   

Luontotyypit, mm. riutat ja Itämeren boreaaliset luodot ja saaret  

Merikarvian pohjoisosan sisäsaaristo, Merikarvian avomeri  

Vedenalainen soranotto. Laivaväylät (rantojen ja pohjien eroosio, ruoppaukset ja läjitys, ankkurointi, harmaat vedet ja pilssivedet). Haja-asutuksen jätevesikuormitus. Kalankasvatus (ravinnekuormitus, veden samentuminen). Veneily ja muu vesiurheilu (melu, rantojen ja merenpohjan eroosio, potkurivirrat tuhoavat vedenalaista kasvillisuutta sekä pöllyttävät merenpohjaa, ankkurointi, vesilintupoikueille aiheutuvat haitat, etenkin myöhään pesivät lajit kuten pilkkasiipi, harmaat vedet ja pilssivedet). Rehevöityminen (Ahlaisten matalat merenlahdet ja fladat ovat erityisesti riskialttiita rehevöitymiselle). Öljyvanhingot (riski on pieni, mutta toteutuessaan sillä on laajat vaikutukset). Vedenalaiset vieraslajit (esim. liejutaskurapu, vaeltajasimpukka). Ruoppaus (vedenalaiset luontotyypit ja veden sameutuminen. Ahlaisissa on matalia lahtia ja fladoja joiden ruoppaamista tulisi välttää.). Umpeenkasvu (merenlahdet ja merenrantaluontotyypit). 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Ouran saariston Natura-alue) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma. 

FI0200079               
Kokemäenjoen suisto   

Linnusto, edustava jokisuisto, kalasto mm. alkuperäisen toutainkannan poikasaluetta  

Pihlavanlahti-Kolpanlahti, Kokemäenjoen alaosa  

Luonnontilaisen suistodynamiikan estyminen, tulvansuojelu, ruoppaukset ja haitta-aineet vedessä, eliöstössä ja sedimentissä. 

Vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu ja hoito. 

FI0200080               
FI0200151               
Preiviikinlahti   

Luontotyypit, linnusto  

Reposaaren-Outoorin alue, Preiviikinlahti-Viasvedenlahti, Porin avomeri  

Vedenalainen soranotto. Laivaväylät (rantojen ja pohjien eroosio, ruoppaukset ja läjitys, ankkurointi, harmaat vedet ja pilssivedet). Haja-asutuksen jätevesikuormitus. Sataman toiminnot (mm. maisemavaikutukset ja onnettomuusriski). Kalankasvatus ja vesiviljely (ravinnekuormitus, veden samentuminen). Veneily ja muu vesiurheilu (melu, rantojen ja merenpohjan eroosio, potkurivirrat tuhoavat vedenalaista kasvillisuutta sekä pöllyttävät merenpohjaa, ankkurointi, vesilintupoikueille aiheutuvat haitat, etenkin myöhään pesivät lajit kuten pilkkasiipi, harmaat vedet ja pilssivedet). Rehevöityminen. Öljyvahingot (riski on pieni, mutta toteutuessaan sillä on laajat vaikutukset). Vedenalaiset vieraslajit (esim. liejutaskurapu, vaeltajasimpukka). Ruoppaus (vedenalaiset luontotyypit, veden samentuminen. Preiviikinlahdella on matalia lahtia ja fladoja, joiden ruoppaamista tulisi välttää.). Umpeenkasvu (merenlahdet ja merenrantaluontotyypit). 

Selkämeren kansallispuiston (ml. koko Preiviikinlahden Natura-alue lukuun ottamatta Enäjärven aluetta) HKS on valmistunut 2017. Lisäksi alueelle on laadittu luonnonhoidon yleissuunnitelma. 

FI0200081               
Kuuminaistenniemi   

Laguunit, nelilehtivesikuusi  

Preiviikinlahti-Viasvedenlahti  

 Umpeenkasvu. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen. 

FI0200083               
Kiskonjoen vesistö   

Jokireitti, vuollejokisim-pukka ja vimpa  

Saarenjärvi, Kirkkojärvi, Kiskonjoen alaosa, Kiskonjoki, Perniönjoki, Kiriholma  

Hajakuormitus, ojitukset ja metsähakkuut, voimaloiden säännöstely. jätehiekka-alueen päästöt. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Tilan seuranta. Kalaportaat, Jätehiekka-alueen riskianalyysi, jokiuoman ennallistamistoimet. 

FI0200086               
Teijon ylänkö   

Luontotyypit, mm. lähteiköt  

Hamarijärvi, Matildajärvi, Puolakkajärvi, Sahajärvi, Halikonlahden eteläinen haara, pohjavesialueet Yrjännummi, Hauenkuono, Lähdesuo, Mutainen, Nenustannummi, Puolakka-nummi, Pirtinnummi, Maaherrankravi, Pajajärvennummi  

Alueen järviä on padottu 1600-luvulta alkaen mikä laajentanut järvien pinta-aloja. Nykyisin suurin vaikutus on kalateiden puuttuminen.  Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Pohjaveden otto (vaikutuksia vesitalouteen ja lähteisyydestä riippuvaiselle lajistolle). 

Alueen luontoarvojen odotetaan parantuvan pitkällä tähtäimellä metsätalouden loputtua sekä toteutettujen ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteiden ansiosta. Toimenpiteet kuvataan tarkemmin hoito- ja käyttösuunnitelmassa (mm. soiden ennallistaminen, tarvittaessa purojen ja lähteiden hoito). Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on työn alla. Koko Natura-alueen hks valmistui vuonna 2011. Suunnitelmissa on tarkemmin ja kattavammin kuvattu tarvittavia toimenpiteitä. 

FI0200089             
Mietoistenlahti   

Linnusto  

Mynäjoen alaosa, Mynälahden sisäosa  

Ruoppaus. Veneily ja muu vesiurheilu (karkottaa etenkin vesilintuja). Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Kalastus (alueella ja sen läheisyydessä useita kiinteitä pyydyksiä. Kalastuksella saattaa olla häiritsevä vaikutus etenkin alueella levähtäviin vesilintuihin). 

Tilan seuranta. 

FI0200090               
FI0200164               
Saaristomeri   

Linnusto, luontotyypit, harmaahylje ja itämerennorppa  

Korppoon-Houtskarin ulkosaaristoalue, Gullkronanselän ulkosaaristoalue, Örön ja Jurmon välinen ulkosaaristoalue, Hangon läntisen selän ulkosaaristoalue, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin välisaaristo  

Rehevöityminen, öljyonnettomuudet, laivaliikenne ja kalankasvatus, hoidon puute. 

Tilan seuranta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman toteuttaminen. 

FI0200091               
Karvian luomat   

Jokireitti  

Nummijoki  

Avohakkuut ja harvennushakkuut joen ja purojen varteen. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Turvetuotanto. Pohjaveden otto. 

Tarvittavia hoito- ja ennallistamistoimenpiteiden arviointia vaikeuttaa riittävien nykytilatietojen puute. Ravinnekuormituksen vähentäminen. Turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostaminen (lupapäätöksen reduktiovaatimukset, pitoisuusvaatimukset kiintoaineelle ja kokonaisfosforille ja -typelle). Valuma-aluekohtainen vesiensuojelua painottava metsätaloussuunnitelman sekä toimenpidesuunnitelman laatiminen ojitettujen soiden ennallistamiseksi. Vedenoton vaikutuksia lajistoon on seurattava. Vapaaehtoisen suojelun kautta (METSO) voidaan saada ulkopuolisia reuna-alueita suojelun piiriin ja siten turvata suojellun osan vesitaloutta. 

FI0200097               
Koskeljärvi  

Linnusto, luontaisesti runsasravinteinen järvi, jättisukeltaja  

Koskeljärvi, Vaaljärvi  

Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Alueen soita ja metsiä on ojitettu menneinä vuosikymmeninä ja Koskeljärven vedenpintaa on laskettu pari metriä, mutta vuonna 1991 vedenpintaa nostettiin ja umpeenkasvu pysäytettiin. Haitalliset vieraslajit (vesirutto). 

Toteutettu 1991 vedenpinnan nosto. Vuohensuo ja Kortesuo ovat pääosin ennallistettu, reuna-alueilla on vielä noin 6 ha ojitettuja soita, jotka on mahdollista ennallistaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Tilan seuranta. 

FI0200102               
Rekijokilaakso  

Jokireitti  

Uskelanjoki, Rekijoki, Terttilänjoki, Hitolanjoki  

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet, perkaukset, luonnonnotkojen sortumadynamiikan heikentyminen, hoidon puute. 

Tilan seuranta. 

FI0200103               
Paimionjokilaakso   

Vuollejokisimpukka  

Paimionjoen alaosa  

Maatalouden hajakuormitus (alueella on runsaasti kaltevia ja/tai ravinnerikkaita peltoja). Veden patoaminen ja säännöstely (Askalan ja Juntolan voimalaitospadot). 

Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Kalaportaat ja tilan seuranta. 

FI0200106               
Kivijärven metsät   

Luontaisesti runsasravinteinen järvi (Loukasjärvi, lähdevaikutus)  

Aiempi maankäyttö ja ojitus. Ulkopuolisten hakkuiden reunavaikutus, kiinteistöhistoria näkyy metsän rakenteessa. 

Alueen suunnittelu ja hoitotöiden toteuttaminen mahdollisimman pian, kun suojelun toteutus on valmis. Alueen ojien täyttäminen (kohdentuu pääosin puustoisille soille, osin kivennäismaille). Edunvalvonta liittyen metsänkäsittelyyn Natura-alueen rajalla. Vesiensuojelutoimenpiteet liittyen alueen järvityyppeihin. 

FI0200108             
Mustfinnträsket  

Luontaisesti runsasravinteinen järvi  

Kasteluvedenotto (tarve kasteluveden ottoon saattaa jälleen tulla ajankohtaiseksi siirryttäessä mahdollisesti erikoiskasviviljelyyn). Rantojen umpeenkasvu perinteisen maankäytön loppuessa (luonnonniityt ja vesiniityt). Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Järvien vedenpintoja on laskettu melko paljon 1930–1940-luvuilla. Vedenpinnan lasku kiihdyttää järven luontaista umpeenkasvua. Luonnontilaa heikentävät myös aikoinaan kaivetut valtaojat. Rehevöityminen (matalilla järvillä rehevöityminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä umpeenkasvun kiihtymiseen). 

Alueen kunnostus. Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet (mm. ranta-alueiden laidunnus, valuma-alueelta tulevan kiintoaineksen ja ravinteiden vähentäminen, vedenpinnan nosto, kasvillisuuden niitto, hoitokalastus). Rantaluhtia kuivattavien tarpeettomien ojien palauttaminen luonnontilaan tai niiden jättäminen kehittymään luontaisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Paraisten kaupungille vuoden 2020 alkupuolella avustusta pohjapatojen (kunnostus ja pengerrys) toteuttamiseen Lampis- ja Mustfinnträsketin laskuojiin. Tarkoituksena on järvien vedenpinnan korkeuden turvaaminen ja sitä kautta Natura-arvojen säilyminen.  

FI0200111               
Paraisten harjusaaret   

Edustavia harjusaaria  

Gullkronanselän ulkosaaristoalue, Paraisten ja Nauvon välinen vesialue  

Rantaluontotyyppien umpeenkasvu (metsittyminen, Itämeren rehevöityminen ja ruovikoituminen). 

Ruovikon poistoon liittyvien uusien menetelmien kehittäminen hoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi. 

FI0200119               
Pukanluoma   

Edustava lähdepuro  

Pukanluoma, pohjavesialueet Kromunneva, Pietarinlähde  

Turvetuotanto (nostaa kiintoaine-, kokonaisravinne- ja humuspitoisuuksia). Vesiuomien muuttaminen. Lannoitus. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Alueen ennallistaminen. Alueen herkkyys tulee huomioida metsänhoitotoimissa. 

FI0200120               
Kiskonjoen latvavedet   

Luontotyypit, kuuluu Kiskonjoen vesistökokonaisuuteen  

Aneriojoki  

 Metsätalouden kuormitus ja toimenpiteet. 

Alueen ennallistaminen ja valuma-aluekohtainen metsänhoitosuunnittelu. 

FI0200123               
Kalafjälli   

Luontotyypit  

Teiden rakentaminen on eristänyt virtaukset merestä. Rehevöityminen ja umpeenkasvu. 

Luontotyyppikohde: umpeenkasvu haittaa vesilinnuston tilaa, mutta se kuuluu luontaiseen sukkessiokehitykseen alueella eikä hoitotoimia tässä vaiheessa ehdoteta. 

FI0200130               
Karvianjoen kosket  

Karvianjoen yläosa, pohjavesialueet Palokangas, Heiskanmäki  

Turvetuotanto ja metsätalouden ojitustoimenpiteet (veden samentuminen, rehevöityminen, pohjien liettyminen). Karvianjoen vesistön alueella on tehty 1900-luvulla suuria vesistöjärjestelyjä + padotus (Vatajankosken ja Jyllinkosken voimalaitospadot, Kantinkosken vanha voimalaitospato). Maatalouden ravinnekuormitus. Metsätalouden ravinne- ja orgaaninen kuormitus. 

Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Tilan seuranta. 

FI0200148               
Kokemäenjoki  

Toutaimen elinaluetta  

Kokemäenjoen alaosa  

Teollisuuden ja yhdyskuntien aiheuttama kuormitus (nykyinen ja mahdollisesti tuleva, mahdolliset päästövahingot). Veden patoaminen ja säännöstely. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. 

Vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu, hoito ja ohjaaminen. 

FI0200150              
Oukkulanlahti   

Linnusto  

Askaistenlahti, Hirvijoki  

Niiton ja laidunnuksen väheneminen, vesialueiden umpeenkasvu, ruoppaukset ja läjitykset. 

Vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu, hoito ja ohjaaminen. 

FI0200187              
Viuvalannummi   

Lähdeletto  

Pohjavesialue Viuvala  

Veden kotitarveottoon tarkoitetut kaivot, pumppurakenteet ja putket. Hiekan- ja soranotto (Heposuon koillispuolella soranotto vaikuttanee alueen pohjavesien korkeuksiin ja veden virtauksiin Heposuolla). 

Alueen letot, lähteet ja lähdesuot ovat säilyneet hyväkuntoisina, mutta hiekan ja soranoton vaikutus on kuitenkin arvioitu merkittävyydeltään suureksi. 

FI0200193              
Örö   

Luontotyypit, mm. harjusaaret  

Örön ja Jurmon välinen ulkosaaristoalue, Hangon Läntisen selän ulkosaaristoalue  

Saaristomeren rehevöityminen (uhka vedenalaista luontoa, vedenlaatua sekä lisää rantaluontotyyppien umpeenkasvua). Öljyvahingot (riski on pieni, mutta toteutuessaan sillä olisi mittavat vahingot). Vedenalaiset vieraslajit. 

Vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu, hoito ja ohjaaminen. 

FI0800001               
Lauhanvuori  

Pienvedet, mm. lähteiköt ja lähdepurot  

Pohjanveden otto. Ojitukset (aikaisemmat alueella tehdyt ojitukset sekä alueen vieressä olevat ojitukset).  

Vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistävä suunnittelu, hoito ja ohjaaminen. 

FI0800002               
FI0800003               
Kauhaneva-Pohjankangas  

Vedestä riippuvaiset lajit/habitaatit  

FI1400030               
Södra Sandbäck  

Hylkeidensuojelu-alue  

Uudenkaupungin avomeri  

Rehevöityminen. Öljyvahingot (riski on pieni/kohtalainen, mutta vahingon sattuessa merkitys alueelle on suuri). 

Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen (hylkeidensuojelun ja hyljeturismin yhteensovittaminen). 

FI0800062               
Kodesjärvi  

Arvokas lintuvesi  

Kodesjärvi  

Rehevöityminen ja umpeenkasvu. Perinteisten laidunmaiden hylkääminen (laiduntamisen ja kortteen niiton loputtua järven umpeenkasvu on kiihtynyt). Maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Haja-asutuksen kuormitus. 

Järvellä säännöllisesti poistettava kasveja juuria murskaamalla.