-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
1.3 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
Merenhoito perustuu EU:n meristrategiapuitedirektiiviin, jonka tavoitteena on meriympäristön hyvä tila EU:n jäsenvaltioiden merialueilla. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla vesien ja merenhoidon järjestämisestä ja lakia täsmentävällä asetuksella. Merenhoito pohjautuu merenhoitosuunnitelmaan, joka päivitetään kuuden vuoden välein.
Suomen merenhoitosuunnitelma käsittää kolme osaa. Ensimmäinen osa sisältää meren nykytilan arvion, hyvän tilan määritelmät sekä ympäristötavoitteiden ja indikaattoreiden asettamisen ja toinen osa seurantaohjelman. Kolmas osa käsittää toimenpideohjelman. Parhaillaan toteutetaan merenhoidon toimenpideohjelmaa vuosille 2022–2027. Merenhoitosuunnitelma kattaa Suomen rannikkovedet ja avomerialueen talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka. Rannikkovedet kuuluvat sekä vesienhoidon että merenhoidon piiriin.
Merenhoidon toimenpideohjelma kokoaa merenhoitosuunnitelman tavoitteita edistävät nykyiset toimenpiteet sekä tarvittavat lisätoimet (merenhoidon uudet toimenpiteet) meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Uusilla toimenpiteillä pyritään hillitsemään ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä, vähentämään vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusta, suojelemaan merialueiden ja meriluonnon monimuotoisuutta, edistämään merellisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa, vähentämään merenpohjiin kohdistuvia ihmisvaikutuksia, vähentämään meren ja rantojen roskaantumista ja vedenalaista melua sekä vähentämään meriympäristön tilaan kohdistuvia riskejä.
Myös vesienhoidon toimenpiteillä parannetaan meren tilaa. Yhtymäkohtia on erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Merenhoidon kannalta keskeiset valuma-alueilta ja rannikkoalueilta tulevaa kuormitusta vähentävät toimenpiteet sisältyvät vesienhoitosuunnitelmiin, ja merenhoidon toimenpideohjelmassa näitä käsitellään nykyisinä toimenpiteinä. Myös rannikkovesien tilan arvioinnit ja seurannat tukevat toisiaan ja ne on pyritty sovittamaan yhteen vesien- ja merenhoitosuunnitelmissa. Merenhoitosuunnitelmaan sisältyy kuitenkin useita teemoja, joita ei käsitellä vesienhoitosuunnitelmissa. Näitä ovat muun muassa meren roskaantumisen ja vedenalaisen melun sekä vieraslajien vähentäminen samoin kuin luonnon monimuotoisuuden parantaminen.
Vesien- ja merenhoidon suunnittelun yhteensovittaminen on järjestetty tiiviillä yhteistyöllä sekä ministeriö-, virasto- että asiantuntijatasoilla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen vesienhoidon sidosryhmäyhteistyötä ja osallistumista varten perustettu yhteistyöryhmä on laajennettu toimimaan myös merenhoidon alueellisena yhteistyöryhmänä (Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä). Merenhoidossa painottuu vahvasti myös kansainvälinen yhteistyö.
Lisätietoa merenhoidon suunnittelusta: www.ymparisto.fi/merenhoidonsuunnittelu.