3.7 Muut alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat 

Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio2050 (www.vesivisio2050.fi) on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila koko Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu ylimaakunnallisena ja lukuisten eri tahojen välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on, että Vesivisio 2050 toimii maakuntien yhtenä tavoiteasiakirjana, jolla edistetään vesien tilan parantumista ja käyttömahdollisuuksia ja se tunnistetaan erilaisissa rahoituslähteissä. Työtä tavoitetilan saavuttamiseksi tehdään yhteistyössä vesistöalueen sidosryhmien kanssa ja viestintä on erittäin tärkeässä roolissa vesivisiotyössä. 

Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan (https://kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/) avulla luodaan askelmerkkejä monipuoliselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle ja aiheeseen liittyville kehittämishankkeille. Tiekartta on jaettu kolmeen pääpainopistealueeseen, jota ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Näiden lisäksi tiekartassa on kolme läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat julkiset hankinnat, palveluistaminen sekä kemian osaaminen. Tiekartta on laadittu Varsinais-Suomen liitossa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian johdolla.

Varsinais-Suomen ilmastotiekartan ensimmäinen vaihe valmistui tammikuussa 2021. Siinä on asetettu muutostavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet kolmen keskeisen ns. taakanjakosektorin osalta: energia, liikenne, maatalous. Maataloussektorin kärkiteemalla Hiilen sidonta, pellon kasvukunto ja vesien hallinta toimenpiteineen on suora kytkös vesien tilaa koskeviin tavoitteisiin. Maatalous- ja energiasektorin yhteisenä tavoitteena on biokaasutuotannon edistäminen hyödyntämään karjatalouden sivuvirtoja lämmön- ja polttoainetuotantoon ja jäljelle jäävien ravinteiden jalostamista edelleen. Satakunnan ilmasto ja energiastrategia valmistui niin ikään vuoden 2021 alussa. Maakunnan kestävien energiaratkaisujen joukossa on maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen. Omina painopisteinään on maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (mukana mm. talviaikainen kasvipeitteisyys ja peltojen kasvukunnon parantaminen) sekä hiilinielujen vahvistaminen, jossa valikoima monitavoitteisia maa- ja metsätaloutta koskevia toimenpiteitä. Molemmissa maakunnissa em. tavoiteohjelmia on alueellaan koordinoinut Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke.  

Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella toimii useita paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä, joiden toimesta on laadittu vesistökohtaisia kunnostus- ja toimenpidesuunnitelmia. Alueella toimii myös monia vesistöaluetason yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toimesta on laadittu laajempia ohjelmia, kuten Pyhäjärven suojeluohjelma 2021-2027 (Pyhäjärvi-instituutti), Aurajoki-ohjelma 2021-2027 (Aurajokisäätiö), Paimionjoki paremmaksi II toimenpideohjelma 2016–2021 (Paimionjoki-yhdistys, toimenpideohjelmaa päivitetään vuosille 2022-2027) ja Loimijoen pelastusohjelma (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys). Satakunnan alueella toimii Satavesi-ohjelma, jonka päätavoitteena on vesien tilan heikkenemisen pysäyttäminen ja vesien tilan ja käyttökelpoisuuden parantaminen niin sisävesissä kuin merialueellakin sekä näiden alueiden käyttömuotojen yhteensovittaminen. Ohjelman alla toimii neljä vesistöalueryhmää: Eurajoki-Lapinjoki, Kokemäenjoki, Karvianjoki ja Selkämeri. Samantapaista työtä tehdään Loimijoen alueella Loimijoki-ryhmässä, jonka toimintaa koordinoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.