-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
14.1.2 Järvet
Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella on vesienhoidon tarkastelussa mukana yhteensä 133 järveä tai niiden osaa. Iso-Kisko on jaettu kahteen vesimuodostumaan ja Enäjärvi kolmeen. Toimenpideohjelma-alueen järvistä suurin osa sijaitsee Satakunnassa ja Varsinais-Suomen puolella Salon kunnan alueella. Tarkastelussa on mukana kaikki yli 50 hehtaarin kokoiset järvet ja lisäksi mukana on muutama tätä pienempi järvi. Järvistä yksi sijaitsee Uudenmaan alueella, kolme Etelä-Pohjanmaan alueella (Karvianjoen vesistöalue) ja 15 Pirkanmaan alueella (Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet).
Toimenpideohjelma-alueen järvet ovat tyypillisesti matalia ja lisäksi erityisesti Satakunnassa järvien pintaa on aikanaan laskettu viljelymaan lisäämiseksi ja tulvasuojelun takia. Satakunnan järvistä lähes kaikki ovat humusjärviä. Säkylän Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, ja vain Köyliönjärvi on luontaiselta tyypiltään runsasravinteinen järvi. Varsinais-Suomessa humusjärvien määrä on selvästi pienempi: noin puolet tarkasteltavista järvistä kuuluu humusjärvien tyyppeihin ja kolmannes vähähumuksisiin järviin. Varsinais-Suomessa on luonnostaan runsasravinteisia järviä enemmän kuin Satakunnassa, mikä johtuu alueen savisesta maaperästä.
Useimmat toimenpideohjelma-alueen järvistä on luokiteltu hyvään tai tyydyttävään ekologiseen tilaan. Luokiteltujen järvien lukumäärästä 55 % (72 kpl) ja pinta-alasta 27 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä ekologisessa tilassa on lukumäärästä kolmannes (43 kpl), mutta pinta-alasta jopa 64 %. Tämä kertoo siitä, että hyvässä ja varsinkin erinomaisessa tilassa olevat järvet ovat pääasiassa pienikokoisia (alle 100 ha) ja isompien järvien ekologinen tila on heikompi. Välttävässä ekologisessa tilassa on 11 % (15 kpl) järvien lukumäärästä ja pinta-alasta 9 %. Huonoon tilaan on luokiteltu vain ylirehevä Someron Halkjärvi.
Toimenpideohjelma-alueen järvien tilaa heikentää eniten maatalouden fosfori- ja typpikuormitus. Myös haja-asutuksen jätevesien mukana ravinteita päätyy vesiin edelleen monin paikoin, vaikka niiden aiheuttama kuormitus väheneekin koko ajan lainsäädännön vaikutuksesta. Myös metsätaloudella on merkitystä, ja Satakunnassa turvetuotanto lisää kiintoainekuormitusta vesistöihin ja samentaa järviä. Typpeä tulee järviin myös ilmalaskeumana. Asutuksen jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden ravinnekuormitus järviin on nykyään enää vähäistä, mutta niiden vaikutukset näkyvät edelleen muutamissa järvissä mm. sisäisenä kuormituksena.