-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
7.2 Teollisuus ja yritystoiminta
Teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavesiriskit aiheutuvat yleisimmin haitallisten kemikaalien kuljetuksesta, varastoinnista ja käytöstä. Teollisuuteen liittyy usein myös laajojen maa-alueiden kattamista sekä rakentamalla että piha-alueiden päällystyksellä, jolloin luontainen pohjaveden muodostuminen vähenee ja syntyvät hulevedet voivat aiheuttaa riskiä. Tällaisia riskiä aiheuttavia toimintoja ovat mm. polttonesteiden jakelupaikat, sahat ja puunkyllästämöt, pesulat, metalli- ja kemianteollisuus. Ympäristön pilaantumisriskin vuoksi tällaisilta toiminnoilta edellytetään ympäristölupaa. Nykyisin pohjaveden määrälle tai laadulle mahdollista riskiä aiheuttavaa teollisuus- tai yritystoiminta pyritään ohjaamaan jo maankäytön suunnittelulla pois pohjavesialueilta. Mikäli toimintojen sijoittaminen pohjavesialueelle on perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tällöin toiminnanharjoittajilla on usein lupaan perustuva velvoite seurata pohjaveden laatua ja määrää.
Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat tavallisesti olleet seurausta viemäreiden ja säiliöiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästysaineet sekä polttoöljy.
Pohjavesialueilla sijaitsee myös taimi- ja kauppapuutarhoja. Tarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, joista osa saattaa huuhtoutua valuma- ja vajovesien mukana ympäristöön ja pohjaveteen. Viimeisten vuosikymmenien aikana kauppapuutarhojen lukumäärä on ollut laskussa, mutta puutarhojen kasvihuoneviljelyn kokonaispinta-ala on kasvanut.
Lounais-Suomessa etenkin Harjavallassa, Säkylässä, Eurassa, Turussa ja Laitilassa on keskittynyt laajoja teollisuusalueita tärkeille pohjavesialueille, muodostaen siten uhan pohjaveden laadulle (taulukko 7.2).
Taulukko 7.2. Pohjavesialueet, joilla teollisuuden- ja palveluiden alueita > 10 % pohjavesialueen pinta-alasta tai > 40 ha. Lähde: Corine2018-aineisto.
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen pinta-ala (ha) |
Teollisuuden- ja palveluiden alueet (ha) |
Teollisuuden- ja palveluiden alueet (%) |
Honkajoki |
Honkolanmäki |
57 |
15,8 |
28 |
Laitila |
Kovero |
142 |
33,9 |
24 |
Salo |
Mustamäki |
74 |
17,4 |
23 |
Laitila |
Palttila |
152 |
32,8 |
22 |
Pori |
Noormarkun keskusta |
47 |
9,9 |
21 |
Parainen |
Verkan |
13 |
2,6 |
21 |
Turku |
Huhtamäki |
141 |
25,0 |
18 |
Turku, Kaarina |
Kaarninko |
220 |
37,2 |
17 |
Säkylä |
Honkala |
310 |
42,0 |
14 |
Harjavalta |
Järilänvuori |
2401 |
253,4 |
11 |
Eura |
Vaanii |
658 |
63,2 |
10 |
Säkylä |
Uusikylä |
574 |
46,6 |
8 |
Oripää, Loimaa |
Oripäänkangas |
3125 |
52,7 |
2 |
Säkylä, Loimaa |
Säkylänharju-Virttaankangas |
8489 |
53,1 |
1 |