3.4 Vesihuollon yleis- ja kehittämisohjelmat 

Vesihuollon alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa ylikunnallista, seudullista, maakunnallista tai sitäkin laajempaa alueellista vesihuollon suunnittelua. Vesihuoltolaki (119/2001, 681/2014) velvoittaa kuntia kehittämään vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti sekä osallistumaan vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon yleissuunnittelun tarvetta korostetaan myös vesipuitedirektiivin toteuttamisen kannalta ja suunnitelmissa tuotettua tietoa voidaankin hyödyntää myös vesienhoidon suunnittelussa (Vikman & Santala 2001). Päävastuu suunnittelusta ja hankkeiden toteuttamisesta on kunnilla ja niissä toimivilla vesihuoltolaitoksilla, mutta ELY-keskukset voivat tehdä aloitteen suunnittelun aloittamiseksi ja koordinoida eri osapuolten yhteistyötä.

Vesihuoltosuunnitelmien laadinnassa huomioidaan alueen vesihuollon kehittämistarpeet pohjautuen esimerkiksi asutuksen ja elinkeinoelämän, vedenkulutuksen sekä jäteveden määrän kehitysennusteisiin suhteutettuna nykyisten vesihuoltolaitosten kapasiteetin riittävyyteen ja hyödynnettävissä oleviin pohja- ja pintavesivaroihin. Vesihuollon nykytilan pohjalta laaditaan kehittämistavoitteita ja esitetään toimenpiteet sekä aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa laadittu alueellisia vesihuoltosuunnitelmia, jotka kattavat lähes koko ELY-keskuksen toiminta-alueen. Edellisen toimenpideohjelman laatimisen (2015) jälkeen valmistuneet alueelliset vesihuoltosuunnitelmat on esitetty taulukossa 3.1. Näissä suunnitelmissa esitetään toimintamallit ja hankkeet, joiden avulla parannetaan mm. alueellisen vedenhankinnan varmuutta ja jätevedenkäsittelyn tehokkuutta. Alueellisen suunnittelu on merkittävä työkalu varmistettaessa ja kehitettäessä vesihuoltoa ja vesihuoltoyhteistyötä. Suunnitelmat toteutuvat ja vanhenevat noin 10–20 vuodessa, joten suunnittelutoiminnan tulee olla koko ajan aktiivista ELY-keskuksen toiminta-alueen eri osissa.   

Alueelliseen vesihuollon kehittämissuunnitteluun sisältyy myös strateginen suunnittelu. Lounais-Suomen vesihuoltostrategia 2002–2020 on laadittu vuonna 2002 ja siihen liittyvä viimeinen toimenpideohjelma Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014–2020 on julkaistu vuonna 2014 (Lammila & Nummelin 2014). Kehittämisohjelma on ajoitettu yhteen Lounais-Suomen ympäristöohjelman päivityksen kanssa ja tarttuu 2010-luvun vesihuollon haasteisiin. Kehittämisohjelmassa keskitytään kolmen pääkokonaisuuden kehittämiseen: vesihuollon talous kuntoon, vesihuollon toiminnan turvaaminen ja haja-asutuksen vesihuolto lainsäädännön vaatimalle tasolle.

Edellisen strategiakauden loppuessa on vuonna 2020 aloitettu uuden vesihuoltostrategian laadinta, joka laaditaan samalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueella ja Hämeen ELY-keskuksen osalta Kanta-Hämeen maakunnan alueelle. Strategian tavoitevuosi on 2050 ja se valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Strategiaan liittyvät kiinteästi toimenpideohjelmat, jotka tullaan samassa yhteydessä laatimaan yksilöllisesti kunkin ELY-keskuksen alueelle.

Taulukko 3.1. Edellisen toimenpideohjelman laatimisen (2015) jälkeen valmistuneet alueelliset vesihuollon yleissuunnitelmat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.