-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
Tulvariskien hallinnassa keskitytään pääsääntöisesti vahinkojen ehkäisemiseen, mutta tulvia ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan osaltaan osallistua vesienhoitotyöhön. Tulvariskien hallintaa ja vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että tulvariskien hallinnan toimenpiteet on sovitettava yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa niin, että suunniteltavat toimenpiteet eivät saa merkittävästi vaarantaa vesienhoidossa suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden tavoitteita ja vaikutuksia. Sekä tulvariskien hallinnan suunnittelu, että vesienhoidon suunnittelu tähtäävät valuma-alueella tapahtuvan toiminnan tarkasteluun ja toimenpiteiden suunnitteluun koko valuma-alueen tasolla. Esimerkiksi tulvahuippujen tasaaminen vesiä viivyttämällä tai pidättämällä vähentää eroosiota ja pienentää ravinnehuuhtoumaa ja on näin sopiva toimenpide sekä tulvariskien hallinnassa että vesienhoidon suunnittelussa. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmien ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kuulemiset toteutetaan samanaikaisesti suunnitelmien yhteensovittamisen helpottamiseksi.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on nimetty kolme merkittävää tulvariskialuetta: Kokemäenjoella Huittinen ja Pori sekä rannikolla Turun rannikkoalue.
Kokemäenjoen vesistössä ja Turun rannikkoalueelle on maa- ja metsätalousministeriön toimesta vuoden 2018 lopulla asetettu tulvaryhmät tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiseksi tarvittavaa viranomaisyhteistyötä varten. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa vesistöaluetta tarkastellaan kokonaisuutena ja käytetään toimenpiteitä, jotka parantavat tulvariskien hallintaa ja ehkäisevät vesistötulvien syntymistä.
Kokemäenjoen vesistöalueen ja Turun rannikkoalueen tulvaryhmät aloittivat toimintansa keväällä 2019. Tulvariskikartat merkittäville alueille päivitettiin vuoden 2019 aikana ja hallintasuunnitelmaehdotukset laadittiin vuoden 2020 aikana. Hallintasuunnitelmat viimeisteltiin kuulemisen aikana saatujen palautteiden perusteella ja maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi ne joulukuussa 2021. Muille tulvariskialueille riskikarttoja ja tulvasuojelusuunnitelmia laaditaan tarpeen mukaan.
Parhaassa tapauksessa tulvariskien hallinnan toimenpiteet voivat tukea vesienhoidon hyvän ekologisen tilan tavoitetta ja parantaa vedenlaatua. Vesienhoidon tavoitteita voivat uhata lähinnä perkaukset, penkereet ja virtaamien ja vedenkorkeuksien säännöstely. Niitä suunniteltaessa ja toteutettaessa vaikutukset ekologiseen tilaan ja veden laatuun täytyy ottaa erityisesti huomioon. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksissa on toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä myös arvioitu kunkin toimenpiteen yhteensopivuutta vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Minkään hallintasuunnitelmissa ehdotetun toimenpiteen osalta ei ole arvioitu negatiivistä vaikutusta vesienhoidon tavoitteisiin.
Lisätietoa tulvariskien hallinnan suunnittelusta: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.