16.2.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus

Yhdyskunnat

Ympäristönsuojelulain 527/2014 mukaan jätevedenpuhdistamoilla on oltava ympäristölupa, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä. Ympäristönsuojelulaki edellyttää kuitenkin ympäristölupaa myös edellä sanottua vähäisempään jätevesien johtamiseen, jos siitä saattaa aiheutua vesistön tai vesistöä vähäisemmän uoman pilaantumista. Ympäristöluvat edellyttävät toimijoilta määräysten mukaisia puhdistamokohtaisia toimenpiteitä sekä tarkkailua ja raportointia. Ympäristöluvat sisältävät mm. häiriötilanteisiin ennaltavarautumista, kuormitusta ja laitosten saneeraamista koskevia määräyksiä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen jätevedenpuhdistamoilla on ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat.  Luvan tarkistamisen tarvetta arvioidaan valvontaviranomaisen toimesta mm. määräaikaistarkastuksilla ja raportointien tarkistusten yhteydessä. Luvan haltija voi aina halutessaan lähteä hakemaan luvan muuttamista. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen ympäristöluvissa annetaan määräykset erityisesti fosforin, typen ja orgaanisen aineksen (kiintoaine, COD ja BOD) pitoisuuden ja reduktion osalta. Lisäksi puhdistetun jäteveden hygienisointiin, purkupaikkoihin ja vesistövaikutuksiin kiinnitetään huomiota ja luvissa on määrätty selvitykset purkupaikkavaihtoehdoista. Kuormituksen vähentämisen lisäksi jätevesien käsittelyä tullaan edelleen keskittämään rakentamalla siirtoviemäreitä.

Ilmastonmuutoksen lisäämien sään ääri-ilmiöiden haitallisia vaikutuksia ehkäistään toimenpiteillä, jotka liittyvät vuotovesien määrän vähentämiseen ja hulevesien parempaan hallintaan sekä niin tulvista kuin kuivuuksista aiheutuviin erityistilanteisiin varautumiseen ja riskien hallintaan. Hulevesien hallinnassa on otettava huomioon myös niiden mahdolliset käsittelytarpeet.

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ovat valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 nimetyt aineet, mutta myös meriympäristön hyvään tilaan vaikuttavat mikromuovit, lääkeainejäämät ja muut vastaavat mikropollutantit. Osa aineista vaikuttaa suoraan kemiallisen tilan luokittelussa, esimerkkinä PFOS ja metallit mm. kaivosvesistä. Haitallisten aineiden esiintymistä jätevesissä on tarpeen selvittää ja suorittaa kaikilla sektoreilla niiden vähentämistoimenpiteitä, mikäli purkuvesissä ympäristölaatunormit ovat vaarassa ylittyä. Sedimentteihin aikojen saatossa kertyneet haitalliset aineet on oltava tiedossa ja ne tulee ottaa huomioon mm. ruoppausten yhteydessä.

Puhdistamot ovat aineiden kulkeutumisreittien keskittymispisteitä ja kokoavia päästölähteitä, vaikka varsinaisia lähteitä ovat päästöt puhdistamoille sekä teollisuudesta että kotitalouksista. Omat erikoistapauksensa muodostavat suljettujen, erityisesti omistajattomien kaivosten päästöt. Toimenpiteiden ulottumattomissa ovat UBI-aineet kaukokulkeumien ja laskeumien kautta.

Yhdyskuntien jätevesikuormituksen on arvioitu olevan Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine kahdessa järvessä (Karhijärvi ja Kiskon Kirkkojärvi), 14 jokimuodostumassa ja 21 rannikkovesimuodostumassa.

Vuosina 2022–2027 toimenpideohjelma-alueen yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tulee edelleen tehostaa ja laajentaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota häiriöpäästöjen hallintaan. Puhdistamoiden tulee varautua sääolojen ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin niin jätevedenpuhdistamoilla kuin keskeisimmillä jätevesipumppaamoilla. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen, hulevesien hallinta sekä ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen (Green deal).

Yhteiseen viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn on liittyneenä Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella kaikkiaan 559 286 asukasta (vuoden 2018 tilanne) (toimenpide jätevesilaitosten käyttö ja ylläpito).

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: toimenpiteen lähtökohtana on, että kaikki Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä kuin laitoksilla on sitä jäljellä. Vuosittain korvausinvestointeja tehdään noin 31,90 €/as, jonka mukaan toimenpiteen kustannukset on laskettu. Kaudella 2022–2027 on syytä lisätä saneeraukseen käytettävää rahamäärää 25 %. Toimenpiteen määränä esitetään saneerauksia tekevien vesihuoltolaitosten lukumäärä ja kustannuksina on esitetty lisäinvestointitarve vuosina 2022–2027 (25 % nykyisistä korvausinvestoinneista).

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen: Riskien hallintasuunnitelmia edellytetään kaikilta toimenpideohjelma-alueen jätevedenpuhdistamoilta, joilla on valtio lupaviranomainen. Toimenpiteen määrään on laskettu vuosina 2022–2027 laadittavat uudet sekä päivitettävät suunnitelmat (esim. uuden ympäristöluvan mukaisiksi). Toimenpiteen määränä on suunnitelmien määrä ja kustannuksia ei esitetä.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen: vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (HAVA) tarkkailuohjelmia edellytetään ympäristöluvissa kaikilta toimenpideohjelma-alueen jätevedenpuhdistamoilta. HAVA-aineselvitys on vaadittu kaikilta puhdistamoilta vähintään kertaselvityksenä (erityisen pieniltä laitoksilta vain riittävä asiantuntijalausunto) ja selvitys tulee uusia vähintään 5 vuoden välein. Toimenpiteen määrään on laskettu vuosina 2022–2027 laadittavat uudet sekä päivitettävät suunnitelmat (esim. uuden ympäristöluvan mukaisiksi). Toimenpiteen määränä on suunnitelmien määrä ja kustannuksia ei esitetä.

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen: toimenpidettä esitetään niiden puhdistamoiden osalta, joilla uuden ympäristöluvan mukaisesti tulee tehdä tehostamistoimenpiteitä vuosina 2022–2027 tai uusi lupahakemus on vireillä, joka sisältää tehostamistoimenpiteitä puhdistamolla. Näitä ovat Someron (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki), Salon keskuspuhdistamon (Saaristomeri) sekä JVP Euran, Säkylän, Rauman Maanpäänniemen ja Uudenkaupungin Häpönniemen (Eurajoki-Lapinjoki-Sirppujoki) jätevedenpuhdistamot. Toimenpiteen määränä on muuttuvan luvan piirissä olevan puhdistamon asukasluku. Kustannukset on laskettu valtakunnallisen suunnitteluohjeistuksen mukaisesti, jossa tehostamistoimenpiteiden osuus jätevesimaksusta on 0,22 €/m³ ja ominaiskulutus 0,155 m³/as/d (valtakunnallinen keskiarvo), jonka perusteella vuosittaiset kustannukset 12,4 €/asukas/vuosi.

Jätevesipuhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen: kaudella 2022–2027 lopettavia puhdistamoja toimenpideohjelma-alueella on kaksi. Salon Toijan jätevedenpuhdistamolta (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) jätevedet johdetaan Salon keskuspuhdistamolle ja Rikosseuraamuslaitos Köyliön osaston (Kokemäenjoen alaosa-Loimijoki) jätevedet johdetaan jollekin suuremmalle puhdistamolle (asian käsittely kesken). Toimenpiteen määränä esitetään kyseisen puhdistamon AVL ja kustannuksia ei esitetä. Eurajoen vesistöalueella on käynnissä myös keskusteluja mahdollisista muista jätevesien käsittelyn keskittämishankkeista, joiden osalta suunnitelmat ovat vasta alustavia.

Ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen yhdyskuntajätevesistä Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin: Green Deal vesiensuojelusopimusten määrä on karkea arvio sillä vapaaehtoisen sopimuksen tarkemmasta sisällöstä ja osallistuvista laitoksista ei ole vielä tietoa. Toimenpidettä esitetään vain alueen suurimmille puhdistamoille (Turku, Säkylä, JVP-Eura, Huittinen, Loimaa ja Porin Luotsinmäki), joiden osalta Green Deal vesiensuojelusopimus olisi mahdollista ottaa käyttöön. Toimenpiteen määränä on laitosten lukumäärä ja kustannuksia ei esitetä.

Taulukossa 16.1 on esitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueelle esitettävät yhdyskuntien toimenpiteet ja kustannukset vuosille 2022–2027 suunnittelualueittain.

Taulukko 16.1. Yhdyskuntien toimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset ja vuosikustannus suunnittelualueittain vuosille 2022–2027.

Haja- ja loma-asutus

Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien asianmukainen käyttö ja ylläpito on edellytys järjestelmien toimimiselle siten, että puhdistustasovaatimus saavutetaan ja ravinnekuormitus vesistöihin vähenee. Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjen siirtymäajan umpeuduttua edistetään muiden alueiden kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien saattamista säännösten vaatimukset täyttäviksi sitä mukaa kun vaatimuksia edellytetään. Jatkossa puhdistusta tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus raukeaa. Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjen asianmukaisten käsittelymenetelmien omaehtoinen toteuttaminen ei ole toteutunut kovinkaan hyvin ja kuntien valvontatoimenpiteet ovat ympäristövalvonnan riittämättömistä resursseista johtuen käynnistyneet hitaasti, joten tavoitteen toteutuminen viivästyy oletetusta.

Haja- ja loma-asutuksen on arvioitu olevan toimenpideohjelma-alueella merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine 17 järvimuodostumassa, 12 jokimuodostumassa ja 50 rannikkovesimuodostumassa.

Haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden määrän arvioinnin periaatteena Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella on ollut, että vuosina 2022–2027 herkillä alueilla ei enää saneerata jätevesijärjestelmiä. Järjestelmät on saneerattu aiemmin ja järjestelmiä käytetään ja ylläpidetään sekä vakituisen että loma-asutuksen osalta. Lomakiinteistöistä 60 % arvioidaan olevan kantoveden varassa, jolloin kiinteistöllä ei ole jätevesijärjestelmää eikä jätevesijärjestelmän käyttökuluja muodostu. Saneerattavat järjestelmät arvioitiin vuosina 2022–2027 sijoittuvan pääsääntöisesti kuivalle maalle ja niitä arvoitiin saneerattavan 50 % kiinteistöistä, joissa on saneeraustarve olemassa. Loput 50 % kuivanmaan kiinteistöistä olisivat edelleen sakokaivojen varassa eikä myöskään käyttö- ja ylläpitokuluja muodostuisi.

Suunnittelussa käytettyjen vakituisesti asuttujen ja loma-asuntojen määrätiedot perustuvat valtakunnalliseen paikkatietoaineistoon, RHR-rekisteriin. Aineistosta on poimittu YKR-taajamien ulkopuolinen rakennuskanta, joka on oletettavasti kiinteistökohtaisen järjestelmän varassa. Tämän jälkeen aineistoa on jatkojalostettu siten, että siitä on pilkottu sekä vakituisen että loma-asutuksen osalta herkille alueilla (pohjavesialueet ja ranta-alueet) sekä ns. kuivalle maalle sijoittuvien rakennusten määrät. Näistä tietoista on poimittu tiedot myös suunnittelualueittain.

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: toimenpiteen määrä sisältää YKR-taajamien ulkopuolella ja ns. herkillä alueilla (pohjavesialueet ja ranta-alueet) sijaitsevat vakituisesti asutut kiinteistöt, joilla jätevesien käsittelyjärjestelmä on saneerattu ja järjestelmän ylläpitotarve on olemassa 2022–2027.  Lomakiinteistöistä 60 % on kantoveden varassa, jolloin kiinteistöllä ei ole jätevesien käsittelyjärjestelmän ylläpitotarvetta. Loma-asutuksen osalta toimenpiteen määrä sisältää loput (40 %) YKR-taajamien ulkopuolella ja ns. herkillä alueilla sijaitsevista lomakiinteistöistä, joilla jätevesien käsittelyjärjestelmä on saneerattu ja järjestelmän ylläpitotarve on olemassa 2022–2027. Toimenpiteen määränä on kiinteistöjen määrä ja määrätieto on poimittu paikkatietoaineistosta (RHR). Kustannukset on laskettu edellisen suunnittelukauden kustannusten perusteella (vakituinen asutus 700 €/vuosi ja loma-asutus 150 €/vuosi).

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: toimenpiteen määrä sisältää YKR-taajamien ulkopuolella ja ns. kuivalla maalla sijaitsevista vakituisesti asutuista kiinteistöistä 50 %, joiden on arvioitu tekevän jätevesien käsittelyjärjestelmän saneerauksen 2022–2027. Määrätieto on poimittu paikkatietoaineistosta (RHR). Lomakiinteistöistä 60 % on kantoveden varassa, jolloin kiinteistöllä ei ole jätevesien käsittelyjärjestelmän saneeraustarvetta. Jäljelle jäävistä (40 %) YKR-taajamien ulkopuolella ja ns. kuivalla maalla sijaitsevista lomakiinteistöistä on arvioitu 50 % tekevän jätevesien käsittelyjärjestelmän saneerauksen 2022–2027. Toimenpiteen määränä on kiinteistöjen määrä ja määrätieto on poimittu paikkatietoaineistosta (RHR). Kustannukset on laskettu edellisen suunnittelukauden kustannusten perusteella (vakituinen asutus 8 000 € ja loma-asutus 4 000 €).

Taulukossa 16.2 on esitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueelle esitettävät haja- ja loma-asutuksen toimenpiteet ja kustannukset vuosille 2022–2027 suunnittelualueittain.

Taulukko 16.2. Haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset ja vuosikustannus suunnittelualueittain vuosille 2022–2027.

*Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen alueet

Ohjauskeinot

Vesienhoidon sektorikohtaiset ohjauskeinot kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty tarkemmin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 sekä sektorikohtaisissa suunnitteluoppaissa.

Yhdyskuntien sekä haja- ja loma-asutuksen vesienhoidon ohjauskeinot kaudella 2022–2027:

• Kestäviä vesihuoltoratkaisuja toteutetaan vesihuoltolaitosten alueellisena yhteistyönä.
• Vesihuoltolaitokset parantavat vesihuollon energiatehokkuutta ja kykyä sopeutua ennalta ilmastonmuutokseen.
• Vesihuoltoa kehitetään kuntien vesihuollon suunnittelulla sekä maankäytön, vesihuollon ja rakentamisen yhteensovittamisella.
• Tehdään tutkimuksia ja selvityksiä uusien haitallisten aineiden (mikromuovit, lääkeaineet) merkityksestä ja hallinnasta sekä perinteisten haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi ja sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseksi.
• Toteutetaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvontaa ja neuvontaa jätevesien käsittelyn ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuu

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittämisestä sekä vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltopalveluista sille vahvistetulla toiminta-alueella. ELY-keskus on vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen. Se ohjaa ja edistää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettujen tehtävien hoitamista alueellaan, valvoo näiden säädösten noudattamista sekä käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa.

Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on pääosin kunnilla ja vesihuoltolaitoksilla. Muita vastuu- ja yhteistyötahoja ovat ELY-keskukset, maakuntien liitot, Vesilaitosyhdistys, Kuntaliitto, aluehallintovirastot, Ruokavirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Suomen ympäristökeskus sekä alan laitevalmistajat ja palveluiden tuottajat. Vastuu lainsäädännöllisten ohjauskeinojen kehittämisestä kuuluu ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle.