16.2.3 Kalankasvatus

Kalankasvatus- tai kalanviljelylaitokset tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, kun niissä käytetään vähintään 2 000 kiloa vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka kalojen vuosikasvu on vähintään 2 000 kiloa vuodessa. Lisäksi luvan tarvitsee kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä. Maa-allaslaitosten luvat ovat voimassa toiminnan luonteesta riippuen joko toistaiseksi tai määräajan. Luvan myöntämiseen määräaikaisena tulee olla erityinen syy (YSL 87 §). Verkkoallaslaitosten päästöt menevät sellaisenaan veteen. Verkkoallaslaitosten luvat ovat yleensä olleet määräaikaisia, koska teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia jätevesien käsittelymenetelmiä ei ole käytettävissä, ja jotta voidaan arvioida toiminnan vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitetilan saavuttamiseen tai säilyttämiseen sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toteuttamiseen. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella ja muista syistä aiheutuvat muutokset sekä mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Toistaiseksi voimassa olevia lupia voidaan myöntää silloin kun kasvatustoiminnan ja alueen muun käytön ristiriidat ovat vähäiset ja alueen päästöjen sietokyky on hyvä. Lähtökohtana on, että toiminta ei saa heikentää vesistön tilaa. Tämä varmistetaan tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyssä.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön (BEP) periaatteen soveltamista. Nykyisen tiedon perusteella sisämaan kalankasvatukseen on mahdollista soveltaa BAT-periaatetta. Verkkoallaskasvatuksen ympäristönsuojelua voidaan edistää BEP-periaatteen mukaisesti, koska siihen ei ole saatavilla vesiensuojelutekniikkaa. Verkkoallaskasvatuksen toimenpiteet ovat siten täydentäviä toimenpiteitä.

Avomerikasvatuksen keskeisiä haasteita ovat tekniset ja turvalliset tuotantomenetelmät ja kilpailukyky nykyisten tuotantotapojen- ja paikkojen kanssa. Suomeen on perustettu yksi kalajauhotehdas Saaristomeren alueelle, jossa silakasta ja kilohailista valmistetaan kalajauhoa ja kalaöljyä. Näistä raaka-aineista valmistetaan yhdessä kasviraaka-aineiden kanssa kalanrehua. Kiertovesitekniikka on kehittynyt ja Suomeen on perustettu kymmenkunta kiertovesilaitosta. Laitoksilla on kuitenkin ollut kannattavuusongelmia. Kiertovesiteknologiaa ja parhaita käytäntöjä kehitetään edelleen.

Kalankasvatus on arvioitu olevan toimenpideohjelma-alueella merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine 14 rannikkovesimuodostumassa, joista 10 vesimuodostumaa sijaitsee Saaristomeren puolella.  Kalankasvatuksen osuus koko toimenpideohjelma-alueen ravinnekuormituksesta on vähäinen, mutta kuormitus on paikallisesti tietyissä vesimuodostumissa hyvin merkittävää. Kalankasvatuksen vesiensuojelun tehostamistarvetta tulee arvioida erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Vesiviljelyn kansallisessa sijainninohjaussuunnitelmassa esitetään, että Saaristomeren tila huomioiden vesiviljelyn kuormitusta ei voida enää lisätä alueella, mutta nykyistä tuotantoa voitaisiin keskittää suurempiin laitoksiin. Keskittämällä kalankasvatustuotantoa voidaan siirtää ekologisesti paremmalle paikalle. Sijainninohjaussuunnitelma ei kuitenkaan velvoita olemassa olevia laitoksia siirtämään toimintaansa. Ohjelmassa on esitetty Saaristomerelle kalankasvatustoiminnan näkökulmasta myös potentiaaliset keskittämisalueet. Sijainninohjaussuunnitelmaa tulisi päivittää siten, että uudet luokittelutulokset ja tarkemmat vesistöalueiden ominaisuudet otetaan huomioon.

Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamisen tarpeen arviointi lupien tarkistamisen yhteydessä: toimenpide sisältää vesiensuojelun tehostamistarpeen arvioinnin ympäristönsuojelulain menettelyjen mukaisesti. Toimenpidemääriin on laskettu mukaan ne viljelylaitokset, joiden määräaikaiset luvat tulevat tarkistettaviksi vuosina 2022–2027. Saaristomeren suunnittelualueella tämä koskee 30 laitosta ja Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella yhtä laitosta. Vesiensuojelun tehostamisen tarve on tapauskohtaista ja sisältää myös sen tarkastelua mikä merkitys toiminnalla on vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen.

Koulutus ja neuvonta: Koulutuspäiviä, joihin kalankasvattajat voivat osallistua vuosittain, ovat järjestäneet ympäristöministeriö yhdessä Varsinais-Suomen ELYn kanssa sekä LUKE erilaisissa hankkeissa. Koulutustilaisuuksissa voidaan esim. jakaa uutta tietoa rehuista, ruokinta- ja laitostekniikasta ja meneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä edistää päivitetyn kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen käyttöönottoa. Toimenpiteen määräksi on Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella laskettu 1 henkilö/laitos kaksi kertaa vuosina 2022–2027. Saaristomeren suunnittelualueella tämä on 17 henkilöä/vuosi (52 laitosta, yhteensä 104 hlöä/kausi), Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella noin 4 henkilöä/vuosi (11 laitosta, yhteensä 22 hlöä/kausi) ja Kokemäenjoen alaosan-Loimijoen suunnittelualueella noin 1 henkilöä/vuosi (4 laitosta, yhteensä 8 hlöä/kausi). Laitosten lukumäärä on vuoden 2020 tilanne.

Kalankasvatuksen toimenpiteiden kustannukset on laskettu sektorikohtaisessa suunnitteluoppaassa esitettyjen yksikkökustannusten perusteella. Kalankasvatuksen toimenpiteiden vuosikustannukset kaudella 2022–2027 ovat noin 446 000 €. Taulukossa 16.4 on esitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueelle esitettävät kalankasvatuksen toimenpiteet ja kustannukset vuosille 2022–2027 suunnittelualueittain.

Taulukko 16.4. Kalankasvatuksen toimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset ja vuosikustannus suunnittelualueittain vuosille 2022–2027.

Ohjauskeinot

Vesienhoidon sektorikohtaiset ohjauskeinot kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty tarkemmin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 sekä sektorikohtaisissa suunnitteluoppaissa.

Kalankasvatuksen vesienhoidon ohjauskeinot kaudella 2022–2027:

• Päivitetään kalankasvatuslaitosten sijainninohjaussuunnitelma ja edistetään sen käyttöönottoa.
• Kehitetään Suomen rannikon oloihin soveltuvaa avomeritekniikkaa ja toimintatapoja.
• Edistetään päivitetyn kalankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen käyttöönottoa.
• Kehitetään kalankasvattamoilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä sekä edistetään kalojen hyvää hoitoa.
• Selvitetään pilottitutkimuksin maauomalaitosten lietteenpoiston ja jätevesien käsittelymenetelmiä.
• Kehitetään kiertovesikasvatuksen toimintaedellytyksiä.
• Edistetään Itämeren kalasta ja Itämeren alueella kasvatetusta kasviraaka-aineesta valmistetun rehun käyttöä ja selvitetään ravinteiden kierrättämisen ja ravinteiden poiston käyttöä muuta vesiensuojelua täydentävänä keinona.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu kalankasvatuksen vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä. Muita vastuu- ja yhteistyötahoja ovat mm. kalankasvattajat, ELY-keskukset, aluehallintovirastot ja Luonnonvarakeskus. Toimenpiteiden seurantavastuu on ELY-keskuksilla. Vesiensuojelun edistymistä voidaan seurata uusien ympäristölupien sekä jo voimassa olevien ympäristölupien tarkistamisen yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden perusteella. Myös sijainninohjaussuunnitelman mukaista sijoittumista voidaan seurata lupapäätöksistä.