4.3 Metsätalous 

Kansallisen metsästrategian 2025 mukaan meneillään olevista maailmanlaajuisista muutoksista metsäalan toimintaympäristöön vaikuttavat eniten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät hiilinielujen ja -varastojen merkitys sekä sääolosuhteiden muuttuminen. Lisäksi uusiutuvan energian kysynnän lisääntyminen tulee näkymään myös metsätaloudessa. Puun energiakäyttö tulee kasvamaan ja metsähakkeen kysyntä lisääntyy, kun kivihiilen käytöstä luovutaan ja turpeen käyttö vähenee ratkaisevasti tulevaisuudessa. Kantojen käyttö ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa, mikä on hyvä ajatellen niiden roolia hiilen varastona ja maaperän kunnon ylläpitäjänä.

Uudistettu metsälaki astui voimaan 1.1.2014. Sen myötä metsien hakkuutavat monipuolistuvat ja heikkotuottoisia ojitettuja turvemaita jätetään ennallistumaan tai niitä ennallistetaan luonnonhoitotöinä. Lisäksi metsänhoitoon liittyvät tuet uudistuvat ja mm. nykyinen kunnostusojituksiin suunnattu tuki tulee loppumaan vuoteen 2024 mennessä. Nämä saattavat pienentää metsätalouden vesistökuormitusta pitkällä aikavälillä. Maanmuokkaukset tulevat jatkossa todennäköisesti vähenemään, mikä myös pienentää metsätalouden vesistökuormitusta. Päivitettyjen PEFC-sertifioinnin kriteerien myötä suojakaistojen leveydet kasvavat kaksinkertaisiksi nykyisiin verrattuna ja niillä sallitaan vain jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Lisäksi mm. energiapuun korjuulle on tiukemmat kriteerit.

Metsänomistajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa, ja omistajat asuvat yhä useammin kaukana metsistään. Vuonna 2019 metsänomistajien keski-ikä oli Lounais-Suomessa 60-vuotta. Lisäksi on nähtävissä metsänomistusten vähittäistä siirtymistä suuromistajille, sillä metsän arvo sijoituskohteena on nousussa.