3.1 Maakuntastrategiat ja maakuntaohjelmat
Maakuntien keskeiset suunnitteluasiakirjat ovat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset. Maakuntaohjelmat ovat maakuntasuunnitelmia toteuttava suunnitteluasiakirja, joka sisältää maakunnan keskeiset hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden savuttamiseksi. Maakuntakaava on ylin kaavamuoto, joka ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2035+ sekä neljän vuoden välein laadittavan maakuntaohjelman. Maakuntaohjelma esittelee suunnitelman siitä, miten maakuntastrategian tavoitteet saavutetaan. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018–2021 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2017. Toimialoittaiset ja sektorikohtaiset strategiat sekä EU-ohjelmat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Maakuntaohjelmaa toteuttavat myös valtion alueviranomaiset.
Varsinais-Suomessa maakuntastrategiaa edistetään erityisesti Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla, joka on maakunnallinen toimijaverkosto ja yhteistyön sytyttäjä. Kumppanuus on suunniteltua, pitkäjänteistä ja pysyvää yhteistyötä, sekä tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Kumppanuusfoorumin ja strategiatyön toteutumista seurataan vuosittain päivitettävän kumppanuusbarometrin avulla.
Varsinais-Suomessa on käynnissä maakuntastrategian 2040+ valmisteluprosessi ja tavoitteena on, että se hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2021. Maakuntastrategia esittelee maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät, ja määrittelee maakunnan vision, arvot ja tavoitteet. Strategiassa yhdistyvät lakisääteiset maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma.
Satakunnan maakuntaohjelmassa 2018–2021 todetaan sisävesien tilan olevan Satakunnassa paikoin heikko. Vesien tilan parantamista edistetään mm. pitkäjänteisten vesienhoitosuunnitelmiin ja -ohjelmiin perustuen. Pohjavedet muodostavat Satakunnassa merkittävän alueellisen luonnonvaran ja niiden hyvästä tilata halutaan huolehtia. Toimenpiteissä on nostettu esiin mm. hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueilla sekä sisävesien ja merialueen vesien laadun parantaminen. Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoituslähteinä ovat mm. eri EU-ohjelmat. Maakuntaohjelman toteutuksen ja sen vaikutusten seurannassa keskeinen työkalu on ollut maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat keskeiset sidosryhmät ja joka käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä, sen sihteeristössä, ja suunnitelma hyväksytään maakuntahallituksessa. Maakuntavaltuustolle laaditaan seurantaraportti maakuntaohjelman toteutumisesta vuosittain.
Satakunnassa on käynnissä Satakunta-strategian laadintaprosessi, jossa yhteensovitetaan maakunnan pitkän aikavälin kehittämisen tahtotila eli Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050, Satakunnan maakuntaohjelma 2022–2025 ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategia uudeksi strategia-asiakirjaksi, Satakunta-strategiaksi. Tavoitteena on, että Satakunta-strategia hyväksytään Satakuntaliiton maakuntavaltuustossa joulukuussa 2021. Valmistuessaan Satakunta-strategia korvaa Satakunnan maakuntaohjelman 2014–2017.
Vesien tila on otettu huomioon molempien maakuntien maakuntakaavojen koko maakuntakaava-aluetta koskevissa yleis- ja suunnittelumääräyksissä. Kyseisten yleis- ja suunnittelumääräysten mukaan koko maakunta-alueella on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden oltava vesienhoidon tavoitteita edistäviä. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla, notkelmaisilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä valuma-alueilla ja vesistöjen rannoilla tulee maankäytön ja toimenpiteiden olla vaikutuksiltaan sellaisia, että niillä estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin.
