-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
13.4 Vedenotto
Vedenhankinta perustuu Lounais-Suomessa pääosin pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Tekopohjaveden osuus vedenhankinnasta on 52 % (Satakunta 33 % ja Varsinais-Suomi 61 %), pohjaveden osuus 35 % (Satakunta 48 % ja Varsinais-Suomi 29 %) ja pintaveden osuus 13 % (Satakunta 19 % ja Varsinais-Suomi 10 %). Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muutos on ollut huomattava, koska vuonna 1998 lähes puolet vedenhankinnasta perustui pintaveteen. Vettä pumpataan käyttöön vuodessa noin 54 000 000 m3. Pumpatun veden määrä on laskenut vuodesta 1998 noin 2 000 000 m3.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 41 laitoksella on omaa vedenottoa. Näistä kahdella on vedenottoa vain pintavedestä ja loput käyttävät pohjavettä. Tekopohjavettä valmistaa Porin Vesi pääosin omaan käyttöön ja Turun Seudun Vesi Oy yhteensä seitsemän Turun seudun laitoksen käyttöön. Lisäksi Euran kunnan vesihuoltolaitoksen vedestä osa on omalla laitoksella valmistettua tekopohjavettä.
Pintavettä käytetään pääasiallisena raakavesilähteenä Uudessakaupungissa ja Raumalla, joissa kummassakin on oma pintavesilaitos. Uudenkaupungin Veden raakavesi saadaan Makeanvedenaltaasta ja Rauman Veden raakavesi Eurajoesta sekä Lapinjoesta. Uudenkaupungin Veden vettä ostavat myös Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan vesihuoltolaitokset sekä osittain myös Pyhärannan kunnan vesihuoltolaitos.
Varsinais-Suomen ainoa pintavedenottamo on Uudenkaupungin Veden vedenottamo, joka saa vetensä Makeanvedenaltaasta. Vedenottoon on 65 000 m3/d (0,75 m3/s) vedenottolupa. Vettä käytetään tällä hetkellä noin 9 000–10 000 m3/d. Altaan vesi tulee pääosin Sirppujoesta, jonka keskivirtaama on noin 3,0 m3/d. Muut vedenottovesistöt ovat Aurajoki ja Paimionjoki, jotka toimivat jatkossa Turun Seudun Vesi Oy:n varavesilaitoksen vesilähteenä. Jatkuvaa vedenottoa niistä ei ole. Aurajoen keskivirtaa-ma on Halisissa 7,2 m3/s. Paimionjoen keskivirtaama Juvankoskella oli 7,2 m3/s. Lisäksi Paraisten Korppoon, Houtskarin ja Utön saarilla on pienet merivettä hyödyntävät merivedenottamot.
Satakunnassa vedenhankinnan kannalta tärkeitä vesistöjä ovat Kokemäenjoki, Pyhäjärvi, Lapinjoki, Eurajoki, Tyvijärvi ja Tuurujärvi. Rauman Veden vedenottovesistöt ovat Lapinjoki ja Eurajoki. Rauman Vedellä on vedenottolupa 0,2 m3/s Eurajoen Pappilakoskesta ja 0,2 m3/s vedenottolupa metsäteollisuuden vedenottokanavasta. Eurajoen keskivirtaama Pappilankoskella on 9,2 m3/s ja Lapinjoen 3,6 m3/s. Kokemäenjoki toimii Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden raakavesilähteenä ottopaikan sijaitessa Huittisissa. Vedenottoon on 110 000 m3/d (1,3 m3/s) lupa vuosikeskiarvona. Vettä käytetään tällä hetkellä noin 65 000 m3/d. Lisäksi Porin kaupungin varavedenottamon vedenotto tapahtuu tarvittaessa Kokemäenjoesta. Kokemäenjoen keskivirtaama Äetsässä 187 m3/s ja Porissa 245 m3/s. Porin kaupungin tekopohjavedenotto tapahtuu Tuurujärvestä ja Tyvijärvestä. Vedenottoon on 40 000 m3/d lupa ja vedenotto noin 15 000 m3/d. Euran vesihuoltolaitoksen tekopohjavedenoton raakavesi suotautuu pääosin rantaimeytyksenä Pyhäjärvestä.