17.4.1 Pintavedet

Vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden yhteydessä on tehty pintavesien ekologisen tavoitetilan arviointi kaikille tarkastelluille vesimuodostumille uusimpien luokittelutulosten ja vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden pohjalta. Vesimuodostumille, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa tai joissa on riski tilan heikkenemiselle, on esitetty toimenpiteitä. Toimenpiteillä pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tilan vuoden 2027 loppuun mennessä. 

Kaikille pintavesimuodostumille, joiden ekologinen tila ei ole hyvä, on arvioitu tavoitetilan saavuttamisen aikataulu ja arvioitu poikkeaman syyt. Poikkeamat on perusteltu ja perusteena on joko tekninen kohtuuttomuus tai luonnonolosuhteiden ylivoimaisuus. Taloudellisen perusteen käyttäminen edellyttää erillisiä taloustarkasteluja. Luokittelemattomille vesimuodostumille ei ole voitu arvioida ekologisen tilan poikkeamia. Näitä on toimenpideohjelma-alueella kaksi järvimuodostumaa (Pitkäjärvi ja Puurijärvi).

Vesienhoidon toimenpiteistä huolimatta toimenpideohjelma-alueella on vesimuodostumia, jotka eivät tule saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vuoteen 2027 mennessä. Näille vesimuodostumille on voitu asettaa aikataulupoikkeama luonnonolosuhteiden perusteella.

Toimenpideohjelma-alueen pintavesien ekologista tilaa koskevien aikataulupoikkeamien määrät on esitetty taulukossa 17.3 ja kuvassa 17.1. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää toimenpideohjelma-alueella jatkoaikaa 218 vesimuodostuman osalta, joka on 70 % toimenpideohjelma-alueen pintavesimuodostumista. Selvästi suurin syy poikkeamien käyttöön on suuresta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen. Erityisesti peltoviljelystä johtuvaa ravinnekuormitusta ei ole mahdollista vähentää riittävästi vaaditussa aikataulussa. Kuormituksen tehokkaampi vähentäminen edellyttää myös uusien ohjauskeinojen ja menetelmien kehittämistä. Vaikka kaikki toimenpiteet toteutettaisiin tavoiteaikataulussa, niiden vaikutus näkyy erityisesti suurissa vesistöissä vasta pitkän ajan kuluttua. Lisäksi useiden järvien ja rannikkovesien osalta sisäinen kuormitus pysyy korkeana vielä vuosia. Erityisesti ulompiin rannikkovesiin kohdistuva kuormitus tulee osittain muualta merialueelta, eikä siihen voida vaikuttaa toimenpideohjelma-alueen sisällä tehtävillä toimenpiteillä.

Myös vesistöjen rakentaminen ja vaellusesteet ovat monessa tapauksessa syynä jatkoajan tarpeeseen. Laajamittaisen vesistöjen kunnostamisen edellyttämä perusteellinen hanketason suunnittelu, lupaprosessi sekä hankkeiden rahoittaminen vie vuosia, joten se ei ehdi parantamaan vesien ekologista tilaa riittävän nopeasti. Toimenpiteet vaikuttavat hitaasti ja vesiympäristön palautuminen siihen kohdistuneesta häiriöstä vie useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Taulukko 17.3. Ekologisen tilatavoitteen saavuttamisen aikataulu ja aikataulupoikkeamien määrät ja perustelut Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella (vesimuodostumien lukumäärä). Samalle vesimuodostumalle on voitu asettaa useampi kuin yksi perustelu (tekninen ja luonnonolosuhteet).

Kuva 17.1 Arvio ekologisen tilatavoitteen saavuttamisesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueen pintavesissä.

Toimenpideohjelma-alueen pintavesien kemiallista tilaa koskevat poikkeamat on esitetty taulukossa 17.4. Kemiallisen tilan osalta aikataulupoikkeamat ja niiden perustelut on asetettu ainekohtaisesti. Bromattujen palonestoaineiden (PBDE) osalta kaikkien pintavesimuodostumien kemiallinen tila on huono ja kemiallisen tilan aikataulupoikkeama on siten asetettu kaikille pintavesimuodostumille vuoteen 2027 (309 vesimuodostumaa). Aineryhmän ympäristölaatunormi on kolmannelle vesienhoitokaudelle asetettu ahveneen, joka on huomattavasti veteen asetettua ympäristölaatunormia tiukempi. Tähän aineryhmään kuuluvien yhdisteiden käyttö on kielletty, mutta niitä on kaikkialla ympäristössä. Aineet hajoavat hitaasti luonnossa eikä keinoja tai toimenpiteitä yhdisteen poistamiseksi vesistöistä ole.

Elohopean osalta on asetettu aikataulupoikkeama vuoden 2027 jälkeen kaikille niille vesimuodostumille, joiden kemiallinen tila on hyvää huonompi elohopean vuoksi (131 kpl). Yli 90 % ilmaperäisestä Suomen elohopealaskeumasta tulee kaukokulkeutumana rajojen ulkopuolelta ja elohopealaskeuman hallinta vaatii erityisesti kansainvälisiä toimia.  Vaikka laskeuma Suomessa on pienentynyt EU:n alueen päästövähennysten johdosta, ei tämä näy kalojen elohopeapitoisuudessa pitkään aikaan, sillä maaperään on varastoitunut valtaosa sinne tulleesta elohopeasta, siksi elohopean osalta ei ole mahdollista saavuttaa hyvää tilaa vielä vuonna 2027. Myös Kokemäenjoen pohjasedimentteihin varastoitunut elohopea häviää hitaasti ja voi kulkeutua uusiin paikkoihin. 

Muut ympäristölaatunormien ylitykset toimenpideohjelma-alueella johtuvat pääasiassa happamista sulfaattimaista huuhtoutuvasta nikkelistä ja kadmiumista. Ylitykset riippuvat happamuuspiikeistä, joiden vähentämiseen tarvitaan laajamittaisia kuivatussyvyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutus on hidasluontoista, jonka takia aikataulupoikkeama on asetettu toimenpideohjelma-alueella kuudessa jokimuodostumassa vuoden 2027 jälkeiseksi. Koska happamien sulfaattimaiden alhainen pH ja metallikuormitus on osin luonnollinen ilmiö, tullaan happamien sulfaattimaiden, joille selvittämään uutta pintavesien alatyypin perustamista neljännelle vesienhoitokaudelle. Tämä todennäköisesti ei ratkaise ongelmia, vaan jatkossakin tulee toteuttaa selkeitä ja konkreettisia toimenpiteitä happamiin sulfaattimaihin liittyen. Tattaranjoen osalta kadmiumin ja nikkelin ylitykset johtuvat happamien sulfaattimaiden lisäksi pilaantuneelta pohjavesialueelta purkautuvista orsivesistä. Tämänkin osalta hyvä tila on mahdollista saavuttaa vasta vuoden 2027 jälkeen.

Taulukko 17.4. Kemiallisen tilatavoitteen saavuttamisen aikataulu ja aikataulupoikkeamien määrät ja perustelut Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella (vesimuodostumien lukumäärä).