10.1 Toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen ja tilatavoitteiden saavuttaminen

Vesienhoidon alkuperäinen tavoite oli saavuttaa pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisissä vesienhoitosuunnitelmissa joidenkin huonossa tilassa olevien pohjavesimuodostumien ympäristötavoitteen saavuttamisen ajankohtaa lykättiin perustellusti joko vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Toisella suunnittelukaudella asetettiin pohjavesien tilan osalta aikataulupoikkeama kuudelle pohjavesimuodostumalle, joista yksi vuoteen 2021 ja viisi vuoteen 2027 (taulukko 10.1). Eurajoen Irjanteen pohjavesialuetta lukuun ottamatta muiden pohjavesialueiden tila on luokiteltu kolmannella suunnittelukierroksella olevan edelleen huono.

Taulukko 10.1. Toisella suunnittelukaudella asetetut pohjavesien tilatavoitteiden aikataulupoikkeamat ja tilanne vuonna 2019 tehdyn luokittelun perusteella.

Kunta

Pohjavesialue

2. suunnittelukauden tavoitevuosi

Tila v. 2019

Eurajoki

Irjanne

2027

Hyvä

Harjavalta

Järilänvuori

2027

Huono

Kaarina

Puutarhantutkimuslaitos

2027

*

Masku

Humikkala-Alho

2021

Huono

Säkylä

Honkala

2027

Huono

Turku

Kaarninko

2027

Huono

 

Toimenpiteiden toteutumista on arvioitu ensimmäisen hoitokauden päättyessä 2015 ja toisen hoitokauden väliarvioinnissa 2018. Toimenpidekohtaiset tiedot päivitetään muutaman vuoden välein toimenpiteiden toteutumisen seurantasivulle https://seuranta.vaikutavesiin.fi/.

Kaikki suunnitellut pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat jo toteutunut, mutta suojelusuunnitelmien päivityksiä on valmistunut vasta kolmannes esitetyistä. Seurannan osalta on toteutuneet pääosin kaikki suunnitellut seurannat. Liikenteen osalta on toteutunut pohjavesisuojauksia sekä siirrytty usealla pohjavesialueella vaihtoehtoiseen liukkaudentorjunta-aineeseen. Pilaantuneiden maiden tutkimuksista ja kunnostuksista on toteutunut vain murto-osa suunnitelluista.

Lisäksi aiemmilla suunnittelukierroksilla esitettyjä ohjauskeinoja on lähdetty viemään eteenpäin ja osa on jo edennyt toteutusvaiheeseen. Pääosin ohjauskeinojen valmistuminen ja jalkautuminen vie aikaa ennen kuin vaikuttavuutta voidaan arvioida erityisesti konkreettisten toimien edistämisen kannalta.

Pohjavesien pilaantumistapauksissa pohjaveden puhdistumisprosessi on yleensä melko pitkä, eikä yhden suunnittelukauden aikana ehdi tapahtua paljoakaan muutoksia. Kolmannella suunnittelukaudella luokiteltiin huonoon tilaan vähemmän pohjavesialueita kuin toisella suunnittelukaudella, mutta tämä ei kuitenkaan johtunut alueilla tehdyistä toimenpiteistä vaan siitä, että haitallisen aineen pitoisuus on luonnollisten prosessien kautta laskenut.