-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
7.6 Liikenne ja tienpito
Suomessa tiestö ja rautatiet seurailevat usein harjuja ja reunamuodostumia, siksi pohjavesien kannalta maanteiden liukkauden torjunta on merkittävä riskitekijä. Riskejä pohjavedelle aiheuttavat myös tie- ja rata-alueiden varsilla aikoinaan käytetyt rikkakasvien- ja vesakontorjunnan torjunta-aineet. Maantie- ja rataliikenteen suorat päästöt vesistöihin ovat yleensä vähäisiä ja johtuvat pääosin onnettomuuksista. Pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset sekä onnettomuustapaukset aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin. Yleisimpiä kuljetettavia aineita ovat palavat nesteet.
Liukkauden torjuntaan käytetään pääosin suolaa, natrium- ja kaliumkloridia, joka saattaa aiheuttaa pohjavesissä haitallisen korkeita kloridipitoisuuksia. Korkeimpaan talvihoitoluokkaan kuuluvalla päätiestöllä käytetään vuosittain 9–12 tonnia suolaa tiekilometriä kohden. Pohjavesialueidenkin kohdalla suolausmäärät ovat pääosin tien talvihoitoluokan mukaisia ja suolan käytöstä voi aiheutua pohjaveden suolaantumisvaaraa. Suolauslaitteiden kehittymisen ansiosta suolan käyttö on tehostunutta, eikä sen käyttöä voida juurikaan nykyisellä tekniikalla vähentää liikenneturvallisuutta vaarantamatta. ELY-keskus seuraa suolattavilla pääteillä pohjaveden kloridipitoisuutta usealla pohjavesialueella.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella pohjavesialueilla kulkee teitä yhteensä noin 640 km ja osalla pohjavesialueista liikennealueet kattavat merkittävän osan pohjavesialueen pinta-alasta. 24 pohjavesialueelle on rakennettu pohjavesisuojaus ja suojausten yhteispituus on 44,5 km. Muutamalla pohjavesialueella on siirrytty korvaavan, pohjavedelle vähemmän haitallisen kaliumformiaatin käyttöön. Lounais-Suomessa on vielä useita pohjavesialueita, joille tarvitaan suojaustoimenpiteitä.
Tienpidon ja liikenteen lisäksi ratapihat ja lentokentät sekä erilaiset varikot ovat riski pohjaveden laadulle. Lentokenttien aiheuttama pohjavesiriski liittyy lähinnä liukkaudentorjunta-aineiden, lentokoneiden jäänestokemikaalien käyttöön ja varastointiin. Myös polttoaineiden ja öljyjen käsittelystä ja varastoinnista aiheutuu riski pohjavesille. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella pohjavesialueilla sijaitsevia lentokenttiä ovat Turun lentoasema (Lentokentän ja Munittulan pohjavesialueet), Kiikalan lentokeskus (Saarenkylä), Piikajärven lentokeskus (Järilänvuori), Jämin lentokeskus (Hämeenkangas) ja Oripään lentokenttä (Oripäänkangas). Lisäksi pohjavesialueilla sijaitsee Virttaan varalaskupaikka (Säkylänharju-Virttaankangas). Turun lentokentällä aikaisemmin käytetty urea aiheutti pohjaveden nitraattipitoisuuden nousun, mutta pitoisuudet ovat urean käytön lopettamisen jälkeen laskeneet.