-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
8.2 Pohjavesien seurantaohjelma Lounais-Suomessa
Pohjaveden laatu Lounais-Suomessa on yleisesti ottaen hyvä, mutta luontaisesti pohjaveden laatua heikentävät maa- ja kallioperästä liukenevat aineet, kuten rauta ja mangaani. Rannikon ja sisämaan välillä on eroja mm. suolaisen meriveden takia. Useilla alueilla pohjavesi on myös melko hapanta ja pehmeää, joten osalla vesilaitoksia vesi alkaloidaan alhaisen pH:n takia. Vakka-Suomen ja Rauman seudulla on ongelmana rapakiveen liittyvä pohjaveden korkea fluoridi- ja alumiinipitoisuus. Alumiini aiheuttaa saostumia vesijohtoverkostoon ja lisää pistekorroosiota. Alumiinia esiintyy myös alueilla, joissa harjuaines on yhteydessä alunasaveen. Alhainen pH lisää alumiinin liukenemista, joten maaperän happamoituminen lisää ongelmaa
Vesienhoitolain edellyttämät seurantaohjelmat ovat olleet käynnissä vuodesta 2007. Seurantapaikat ovat havaintopaikkoja, joiden tuloksia on käytetty pohjavesialueiden tilaluokituksessa. Seurantaa on yhteensä 120 pohjavesialueella, osalla pohjavesialueista on sekä kemiallisen tilan että määrällisen tilan seurantaa (taulukko 8.1, kuva 8.1) ja kullakin pohjavesialueella voi olla yksi tai useampia seurantapaikkoja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on 66 pohjavesialuetta, joilta on kerätty perusseurannan vedenlaatutietoa kemiallisen tilan luokitteluun. Toiminnallista seurantaa on tehty 59 pohjavesialueella ja pohjavesialueita, joissa on tehty sekä perus- että toiminnallista seurantaa, on 38 kappaletta. Määrällisen tilan seurannan osalta luokittelussa on käytetty 102 pohjavesialueen tietoja (kuva 8.1).
Tarkemmat tiedot seurantapaikoista ja seurattavista muuttujista on tallennettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (HERTTA, Pohjavedet, Seuranta-asemat). Tietoihin voi tutustua ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelussa (www.syke.fi/avointieto).
Taulukko 8.1. Pohjavesien seurantaohjelma Lounais-Suomessa.
Pohjavesialue |
(kpl) |
Määrällinen tila |
102 |
Kemiallinen tila, perusseuranta |
66 |
Kemiallinen tila, toiminnallinen seuranta |
59 |
Kuva 8.1. Pohjavesien seurantaohjelmaan sisältyy seurantaa yhteensä 120 pohjavesialueella.