17.4.4 Uudet merkittävät hankkeet

Osana vesienhoidon suunnittelua tulee tarkastella vireillä olevia uusia hankkeita, joilla voi olla vaikutusta pinta- ja pohjavesiin. Tarkastelu kohdistetaan hankkeisiin, jotka joko

• muuttavat vesimuodostumaa fyysisesti niin, ettei pintaveden hyvää ekologista tilaa tai pohjaveden hyvää tilaa voida saavuttaa tai

• aiheuttavat pintavesimuodostumassa fyysisiä muutoksia tai pilaantumista siten, että pintaveden ekologinen tila heikkenee erinomaisesta hyvään.

Arviointitarve koskee kaikkia vesienhoidon kannalta oleellisia uusia hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia vesimuodostuman tai vesimuodostumien tilaan joko yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Tarkastelussa otetaan huomioon vesimuodostuman erityispiirteet, kuten erityinen herkkyys kuormitukselle tai suojeluarvot.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella tunnistettiin alustavassa tarkastelussa kaikki sellaiset hankkeet, jotka voisivat toteutuessaan aiheuttaa tarvetta poiketa vesienhoidon tilatavoitteista. Tarkemmassa seulonnassa karsittiin pois hankkeet, joissa poikkeamista ei ole mahdollista soveltaa, ts. yllä esitetyt yleiset kriteerit eivät täyty sekä hankkeet, jotka eivät ole etenemässä toteutukseen ja/tai joiden vaikutusten arvioimiseksi ei ollut käytettävissä riittävästi tietoa. Nämä hankkeet tullaan tarkastelemaan tai raportoimaan seuraavassa toimenpideohjelmassa ja vesienhoitosuunnitelmassa, mikäli ne etenevät ja mikäli tuolloin käytettävissä oleva tieto riittää poikkeamistarpeen arvioimiseen. Lisäksi on poistettu tarkastelusta hankkeet, joille on vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman kuulemisen aikana (10/2020–5/2021) tai sen jälkeen (vuoden 2021 aikana) myönnetty lupa.

Karsinnan jälkeen arvioitavaksi jäi toimenpideohjelma-alueella kolme hanketta, jotka täyttivät poikkeaman yleiset kriteerit ja otettiin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Kaikki tarkastellut hankkeet on kuvattu liitteessä 4.

Ratahanke, Helsinki-Turku nopea junayhteys

Suunnitteilla oleva uusi kaksiraiteinen Espoo–Salo -oikorata mahdollistaa nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välille sekä lähiliikenteen kehittämisen Helsinki – Espoo – Lohja ja Turku – Salo välille. Espoo – Salo -oikorata lyhentää nykyistä Helsinki – Turku rataa noin 26 km ja nopeuttaa matka-aikaa noin puolella tunnilla. Salo – Turku -radan kaksoisraiteen suunnittelun tavoitteena on parantaa Salo – Turku yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen nopeutta, täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. Hankkeesta vastaa Väylävirasto.

Hanke aiheuttaa fyysisiä muutoksia pinta- ja pohjavesimuodostumiin, mutta hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on parhaillaan käynnissä ja hankkeen mahdollisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesimuodostumien tilaan ei ole mahdollista vielä tarkemmin arvioida. Hankkeen osalta ei ole tässä vaiheessa tarve arvioida vesienhoidon tavoitteista poikkeamisen edellytysten täyttymistä.

Tuulivoimahanke, Suomen Hyötytuuli Oy, Tahkoluodon merituulipuiston laajennus

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta Porissa. Hankealue sijaitsee Porin edustalla merialueella, lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä Tahkoluodosta ja 30 kilometriä Porin keskustasta luoteeseen. Alue rajautuu pohjoisessa Merikarvian kunnan rajaan. Hankkeen kehittämisestä, valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Hyötytuuli Oy.

Hanke aiheuttaa fyysisiä muutoksia pintavesimuodostumiin (rannikkovedet). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmis, mutta hankkeen lupaprosessi on kesken, eikä hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja aikataulusta ole tietoa, joten mahdollisia vaikutuksia pintavesimuodostumien tilaan ei ole mahdollista vielä tarkemmin arvioida. Hankkeen osalta ei ole tässä vaiheessa tarve arvioida vesienhoidon tavoitteista poikkeamisen edellytysten täyttymistä.

Tulvasuojelu: Säpilän oikaisu-uoma

Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojeluhankkeessa on tarkoitus toteuttaa Säpilänniemen oikaisu-uoman rakentaminen alajuoksun puoleiselta Pälpälänlahdelta yläjuoksun puoleiselle Ruoppalahdelle. Uoman kokonaispituus on 2,2 km. Tulvasuojeluhankkeen tarkoituksena on estää kerran 20 vuodessa tai sitä useammin esiintyvien tulvien aiheuttamat vahingot maa- ja metsätaloudelle ja alueen rakennuksille Kokemäenjoen keskiosalla. Lisäksi hanke mahdollistaa Pirkanmaan järvien säännöstelyn siten, että tulvavahinko-riskit pienenevät merkittävästi koko vesistöalueella.

Säpilänniemen oikaisu-uoma kasvattaa Kokemäenjoen keskiosan virtauskapasiteetin nykyisestä noin 640 m3/s:sta noin 750 m3/s:iin avovesitilanteessa. Tällä on erityisen suuri merkitys varauduttaessa Suomen merkittävimmän tulvariskikohteen Porin talvisiin hyyde- ja jääpatotulvariskeihin. Hankkeen luvanhakija on Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö. Hanketta käsiteltiin jo edellisen kauden (2016–2021) toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmassa ja hanke on edelleen vireillä. 

Säpilän oikaisu-uoma sijaitsee Kokemäenjoen keskiosan vesimuodostumassa, joka on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi samoin kuin Kokemäenjoen alaosan ja yläosan vesimuodostumatkin. Oikaisu-uoman melko paikallisten vaikutusten vuoksi Kokemäenjoen vesimuodostumien fysikaalis-kemialliseen, biologiseen tai hydro-morfologiseen tilaan ei ole odotettavissa oikaisu-uomasta johtuvia tilan muutoksia. Pohjasedimenttiin kertyneen elohopean liikkeellelähdön välttämiseksi Kokemäenjoen keskiosan rakennustyöt tehdään kuivatyönä ja uoma on jo aiemmissa suunnittelun vaiheissa siirretty pois Ruoppalahdesta (sedimentissä korkeat elohopeapitoisuudet). Säpilänniemen oikaisu-uoman rakentaminen avaa uuden vesireitin. Virtaama jakaantuu hankkeen toteutuksen jälkeen suunnilleen puoliksi alkuperäisen uoman ja oikaisu-uoman välillä. Oikaisu-uoma laskee tulvavedenkorkeuksia, mutta pienemmillä virtaamilla vedenkorkeudet alueella jopa jonkin verran nousevat, koska vedenkorkeutta säännöstellään alapuolisella Kolsin voimalaitoksella.

Suunniteltu oikaisukanava katkaisee Säpilän pohjavesialueen kahteen osaan ja suurin osa pohjavesialueen pohjavedestä muodostuu suunnitellun oikaisu-uoman eteläpuolisella alueella. Oikaisu-uoman rakentaminen katkaisee pohjaveden virtauksen Säpilänniemelle, jossa pohjaveden pinta laskee ja samalla uoman pohjoispuolella pohjavesimuodostuma muuttuu vettä ympäristöstään kerääväksi. Uoman pohjoispuolella pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet todennäköisesti nousevat pohjavesivirtaaman pienentyessä.

Säpilän pohjavesialueelle on myönnetty lupa pohjavedenottamon rakentamiseen (ESAVI 13.12.2019, muutos ESAVI 5.5.2020), vedenottoa ei ole vielä aloitettu. Vedenottamo on rakennettu suunnitellun oikaisu-uoman eteläpuolelle ja siitä on tarkoitus pumpata se vesi, joka muuten purkautuisi suunniteltuun oikaisu-uomaan. Rakennetulla vedenottamolla voidaan siten säädellä pohjaveden pinnankorkeutta suunnitellun oikaisu-uoman kohdalla ja hallita siihen purkautuvan pohjaveden määrää. Pohjavettä saa myönnetyn luvan mukaan ottaa enintään 2 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottoa on kuitenkin rajoitettava siten, että pohjavesi virtaa koko ajan suunnitellun Säpilänniemen oikaisu-uoman kohdalla pohjoiseen.

Säpilän pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Riskiarvioinnissa alue on arvioitu riskialueeksi pohjavedestä havaittujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden takia. Oikaisu-uoman rakentamisen aiheuttama pohjaveden pinnan lasku ja laatumuutokset eivät ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat pohjavesimuodostuman tilaluokan alenemista.

Säpilän oikaisu-uoman rakentaminen ei aiheuta sellaisia muutoksia alueen pinta- ja pohjavesimuodostumissa, että ne heikentäisivät niiden tilaa tai estäisivät hyvän tilan saavuttamisen. Hanke ei edellytä poikkeamista vesienhoidon ympäristötavoitteista.

Toimenpideohjelma-alueella ei ole tämän hankekohtaisen tarkastelun perusteella sellaisia uusia hankkeita, jotka aiheuttavat tarpeen arvioida vesienhoidon tilatavoitteesta poikkeamista.