7.1 Yhdyskunnat

Lounaisessa Suomessa asutus ja teollisuus ovat keskittyneet rannikkoalueelle ja Kokemäenjoen varrelle. Alueella on lähes 700 000 asukasta, josta noin kolmannes asuu Satakunnassa. Asutus aiheuttaa paikoin riskin pohjavedelle sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Yleisin yhdyskuntien aiheuttama pohjaveden likaantumisriski aiheutuu jätevesistä. Pohjaveden laatua voivat vaarantaa kiinteistöjen jätevesikaivot ja imeyttämöt, huonokuntoiset viemäriverkostot, pumppuasemien häiriötilanteet ja niistä aiheutuneet ylivuodot, sekä yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitokset. Viemärivuotojen seurauksena maaperään ja pohjaveteen pääsee haitallisia aineita: ravinteita, mikrobeja sekä kuluttajakemikaaleja kuten lääkeaineita. Myös viemäröinnin puuttuminen on riski pohjavedelle. 

Viemäriverkostoa on Lounais-Suomessa rakennettu pääasiassa asemakaava- ja taajama-alueille. Liittymisaste viemäriin (80 %) on hieman alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (82 %). Keskitettyihin viemäriverkostoihin liittymättömiä talouksia on noin 45 000, joista valtaosa haja-asutusalueella. Suurin osa loma-asumiskäytössä olevista rakennuksia ei myöskään ole liittynyt viemäriin.

Jätevesien lisäksi asutukseen liittyviä ongelmia voivat olla asuinkiinteistöjen vanhat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt, maalämpökaivot, kaatopaikat, vapaa-ajan alueet, hautausmaat sekä pohjaveden muodostumisen väheneminen rakentamisen, päällystämisen ja hulevesien poisjohtamisen seurauksena. Pohjavettä mahdollisesti vaarantavia vapaa-ajan toimintoja ovat esimerkiksi moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät, mikäli niiden toimintaan liittyy polttoaineiden, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ym. haitallisten aineiden käyttöä ja varastointia. Hautausmaiden hoidossa käytettävien keinolannoitteiden ja hautaamisen aiheuttama haitta pohjavedelle ilmenee muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna pohjavedessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella hautausmaita sijaitsee noin 30 pohjavesialueella.

Maalämpöjärjestelmät kasvattavat suosiotaan maailmanlaajuisesti. Suomessakin yksityiset ihmiset valitsevat yhä useammin talonsa lämmitysmuodoksi maalämmön. Energiakaivoihin ja niiden asentamiseen voi liittyä erilaisia pohjavesivaikutuksia: kaivon poraus voi aiheuttaa paikallista pohjaveden samentumista, erilaisia epäpuhtauksia voi päätyä kaivorakenteiden ja putkistovuotojen kautta pohjaveteen ja energiakaivo voi myös aiheuttaa muutoksia pohjaveden virtausolosuhteissa ja lämpötilassa. Jos energiakaivo porataan ympäristössä, jossa on pilaantuneita maa-alueita tai pohjavettä, voi pilaantuneille vesille syntyä uusia leviämisreittejä. Pohjavesialueelle sijoitettavan maa-lämpöjärjestelmän vesilain mukaisen luvan tarve on aina arvioitava (Juvonen & Lapinlampi 2013).

Asutusta on keskittynyt monelle pohjavesialueelle (taulukko 7.1), mutta suurella osalla pohjavesialueista asutusta on kuitenkin vain hyvin vähän tai ei lainkaan.

Taulukko 7.1. Pohjavesialueet, joilla tiivistä asutusta > 5 % tai pientaloasutusta > 25 % pohjavesialueen pinta-alasta. Lähde: Corine2018-aineisto