7.3 Peltoviljely ja kotieläintalous

Lounainen Suomi on voimakasta maatalousaluetta ja alueella on runsaasti sekä peltoviljelyä että karjataloutta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien pohjavesialueiden pinta-alasta lähes 9000 ha eli 12 % on viljelyksessä olevaa peltoa. Varsinais-Suomessa pellot keskittyvät jokivarsien savimaille. Alueen rinnepellot ovat paikoin hyvinkin jyrkkiä. Alueella viljellään pääosin viljaa, erityisesti vehnää. Lisäksi Varsinais-Suomessa harjoitetaan erikoiskasvien viljelyä. Satakunnassa pellot ovat keskittyneet Kokemäenjokilaaksoon sekä Eurajoen, Loimijoen ja Karvianjoen valuma-alueille. Pellot ovat melko tasaisia ja paikoin tulvaherkkiä. Alueen päätuotantosuunta on viljanviljely. Satakunta on myös keskeistä erikoiskasvien viljelyaluetta ja siellä esimerkiksi viljellään noin neljännes Suomen sokerijuurikkaasta.

Vuonna 2019 pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä erityistuen piirissä olevia suojavyöhykkeitä on noin 815 hehtaaria.

Maatalouden riskit pohjavedelle liittyvät lähinnä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Pohjavesien kannalta typpiyhdisteiden käyttö voi olla ongelmallista. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selkeästi vähentynyt ja tarkentunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Lounais-Suomessa maatalouden aiheuttamat pohjavesien pilaantumistapaukset liittyvät pääasiassa peltoviljelyn aiheuttamiin korkeisiin nitraattipitoisuuksiin sekä kasvinsuojeluaineisiin. Lounais-Suomessa on useita pohjavesialueita, joilla muodostumisalueen pinta-alasta yli puolet on peltoa (taulukko 7.3). Muutamilla pienillä pohjavesialueilla peltoalan osuus muodostumisalueesta voi olla hyvinkin suuri.

Taulukko 7.3. Lounais-Suomen pohjavesialueet, joiden muodostumisalueesta on merkittävä osa peltoa (peltoala muodostumisalueesta > 40 % tai peltoala muodostumisalueella > 50 ha). Lähde Corine2018. 

Kunta 

Pohjavesialue 

Pohjavesialueen pinta-ala (ha)

Muodostumis-alueen pinta-ala (ha)

Peltoala muodostumisalueella (ha)

Peltoala (%) muodostumisalueesta

Kemiönsaari 

Kårkulla 

272,1

28,6

22,2

78

Ulvila 

Levanpelto 

152,3

2,2

1,4

64

Eurajoki 

Juvamäki 

23,8

16,0

9,2

58

Taivassalo 

Kirkonkylä 

23,4

10,0

5,5

55

Pöytyä

Laihia 

25,6

10,0

5,4

54

Mynämäki 

Pyhä 

181,0

129,6

65,0

50

Eurajoki 

Hanninkylä 

33,9

9,6

4,8

50

Parainen 

Finby 

53,8

13,1

6,5

50

Paimio 

Nummenpää-Aakoinen 

159,7

103,3

49,8

48

Salo 

Kulmala 

423,2

317,0

146,4

46

Paimio 

Mäntykankare 

76,4

42,8

18,6

43

Säkylä 

Säkylänharju-Virttaankangas 

8488,9

6919,5

125,0

2

Nousiainen 

Takkula 

759,0

483,5

94,2

20

Salo 

Pyymäki-Tuohittu 

743,6

406,0

64,3

16

Salo 

Aikola 

516,5

316,2

55,4

18

Kokemäki 

Koomankangas-Ilmiinjärvi 

1719,2

1139,0

54,2

5

 

Pohjavesialueilla harjoitettu kotieläintalous voi vaarantaa ja heikentää pohjaveden laatua, esimerkiksi lannan mikrobit voivat kulkeutua pohjaveteen. Mikrobeja voi päästä pohjaveteen myös huonokuntoisten lantajärjestelmien ja kaivorakenteiden kautta. Kunta voi antaa ympäristönsuojelulain mukaisia ympäristönsuojelumääräyksiä, jotka voivat mm. rajoittaa lannan ja lannoitteiden sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöä pohjavesialueilla. Eläinsuojien sijoittaminen vedenhankintaa varten tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle vaatii pääsääntöisesti ympäristölupamenettelyn. Luvissa voidaan antaa määräyksiä myös mm. lannanlevitykseen tai pohjavesien seurantaan liittyen. Kotieläintalouden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia on kuitenkin ollut Suomessa vähän, ja ne ovat yleensä olleet yksityisten talousvesikaivojen pilaantumistapauksia.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella kotieläintalous on alueellisesti keskittynyttä ja erikoistunutta. Varsinais-Suomessa etenkin sika- ja siipikarjatalous on voimaperäistä. Sikatalous on keskittynyt voimakkaasti Kaakkois-Satakuntaan, etenkin Huittisiin, mutta myös Somerolla ja Vakka-Suomessa, etenkin Vehmaalla, on paljon sikaloita. Siipikarjataloutta on etenkin Vakka-Suomessa ja Ala-Satakunnassa. Lypsykarjataloutta harjoitetaan etenkin Somerolla ja Pohjois-Satakunnassa. Pohjavesialueilla sijaitsee runsaasti myös hevostalleja, näiden osalta lantaloiden sekä jaloittelu- ja ulkotarhojen sijoittelulla ja valumavesien hallinnalla voidaan ehkäistä pohjaveden pilaantumisvaara.

Tulevaisuudessa kotieläintilojen määrä vähenee, mutta niiden koko kasvaa ja tuotanto keskittyy entisestään. Vaikka suorat valumat lantaloista on saatu pääsääntöisesti loppumaan, karjanlannan käyttö lannoitteena on lisännyt erityisesti typpikuormitusta. Tilakokojen kasvu ja tuotannon keskittyminen lisää kotieläintalouden aiheuttamaa paikallista kuormitusta. Mikäli lannan syyslevityksestä ei luovuta, tulee ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma talviaikaisten vesisateiden lisääntyminen lisäämään omalta osaltaan ravinnehuuhtoumia.