-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
7.4 Metsätalous
Lounais-Suomen maapinta-alasta on noin 65 prosenttia metsätalousmaata ja pohjavesialueistakin merkittävä osa on metsää. Metsämaan alasta pääosa on puuntuotannossa ja puuntuotannon kannalta tärkeimpiä metsänhoitotöitä ovat nykyisin kunnostusojitukset. Metsätalouden toimenpiteitä harjoitetaan yleisesti laajoilla alueilla pohjavesialueilla, mikä tekee metsätaloudesta merkittävän pohjavesialueiden olosuhteisiin vaikuttavan tekijän myös Lounais-Suomessa.
Metsätalouden toimenpiteet voivat vaikuttaa pohjavesien laatuun ja määrään. Pohjavesialueilla ei yleensä tehdä ojituksia tai lannoituksia, mutta hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja voivat lisätä kiintoaineiden, ravinteiden ja metallien huuhtoutumista varsinkin alueilla, joilla pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Hakkuiden on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan esimerkiksi nitraattipitoisuuden kohoamista pohjavedessä. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita, esimerkiksi hyönteismyrkkyjä tai vesakontorjunta-aineita, ei enää juurikaan metsätaloudessa käytetä. Ojitukset voivat vaikuttaa myös pohjaveden määrälliseen tilaan, jos pohjavesi pääsee purkautumaan haitallisesti ympäristöön. Metsäojitus voi uhata myös pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien, kuten lähdeluontotyyppien tilaa, sillä metsätalouden vaikutukset kohdentuvat erityisesti vesistöjen latvavesille, pienvesiin kuten puroihin, noroihin ja lähteisiin. Pohjavesialueille kohdistuvien metsänkäyttöilmoitusten ja ojitusilmoitusten käsittelyssä arvioidaan tapauskohtaisesti hankkeen toteuttamiskelpoisuus ja vesilain mukaisen luvan tarve.