7.10 Vedenotto ja tekopohjaveden muodostaminen

Vesilain pohjaveden muuttamiskiellon ja vedenoton luvanvaraisuuden ansiosta pohjavedenotto ei yleensä aiheuta uhkaa pohjavesimuodostuman hyvälle tilalle. Vedenottaja on velvoitettu seuraamaan pumpattuja vesimääriä ja pohjaveden pinnankorkeutta sekä usein myös veden laatua. Pohjaveden muodostumiseen nähden liiallinen pohjavedenotto voi kuitenkin aikaansaada pohjavedenpinnan alenemisen ja lisäksi heikentää veden laatua. Lisäksi vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voivat olla haitallista pienille vesistöille sekä pohjavedestä riippuvaisille lähde- ja suoekosysteemeille, ja suurimmat vaikutukset näkyvät yleensä lähdeympäristöissä. Pohjavedenotto on jollain alueilla kuivattanut vedenottopaikan läheisyydessä sijaitsevia lähteitä tai pienentänyt niiden virtaamaa. Lähteiden luonnontilassa tapahtuneet muutokset ovat suurimmaksi osaksi tapahtuneet niin kauan aikaa sitten, että muutoksien toteaminen on nykytilanteessa monin paikoin hankalaa. 1990-luvun lopulla voimaan tullut lainsäädäntö estää luonnontilaisten lähteiden ja pienvesistöjen luonnontilan muuttamisen.

Myös tekopohjaveden muodostamisella voi olla huomattavia vaikutuksia. Tekopohjavesilaitoksilla ja rantaimeytymistä hyväksikäyttävillä vedenottamoilla pääasiallisena pohjaveden kemiallista tilaa uhkaavana tekijänä voidaan pitää raakavesilähteen äkillistä pilaantumista ja sen seurauksena imeytettävän veden mukana pohjaveteen kulkeutuvia haitta-aineita. Pintaveden luonnollinen orgaaninen aines ei ole aiheuttanut toiminnassa olevilla tekopohjavesilaitoksilla pohjaveden pilaantumista, koska pintaveden imeytys ja vedenotto on mitoitettu oikein.

Vuonna 2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 87 prosenttia eli noin 46 miljoonaa m³ oli pohjavettä tai tekopohjavettä. Vuonna 2019 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella oli yhteensä 57 vettä jakelevaa vesihuoltolaitosta, joista neljä oli tukkuvesilaitoksia. Lisäksi alueella toimii runsaasti (230 kpl) pieniä vesiosuuskuntia ja -yhtymiä, jotka huolehtivat vedenjakelusta. Keskitetyn vedenjakelun piirissä on 93 % asukkaista. Lounaisessa Suomessa on lisäksi joitakin teollisuuslaitoksia, jotka käyttävät pohjavettä (mm. STEP Oy Harjavallassa).

Käyttökelpoiset pohjavesivarat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella ovat jo pääosin käytössä. Vedenhankintakäytössä olevien pohjavesimuodostumien käyttöaste kuitenkin vaihtelee. Joillakin pohjavesialueilla vain pieni osa laskennallisesti muodostuvasta pohjavedestä otetaan käyttöön, kun taas joillakin alueilla huomattava osa pohjavesialueen luontaisesta antoisuudesta on käytössä (taulukko 7.6). Tarkkailutulosten perusteella ei ole havaittu haitallisia vaikutuksia pohjavesimuodostumien määrälliseen tilaan. Paikallista pohjaveden alenemista on joissain paikoissa tapahtunut vedenottamon lähialueilla etenkin vedenoton alkaessa, mutta pitkäaikaisia laskevia pohjavedenpinnankorkeuden trendejä ei Lounais-Suomessa havaintotietojen mukaan ole.

Taulukko 7.6. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella olevat pohjavesialueet, joilla vedenotto v. 2019 ylitti 75 % arvioidusta antoisuudesta. Tekopohjavedentuotantoon käytetyt pohjavesialueet eivät ole mukana. Lähde: Hertta ja Veeti -tietojärjestelmät.

Sijaintikunta 

Pohjavesialue 

Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus (m³/vrk)

Vedenottoluvat (m³/vrk)

Vedenotto vuonna 2019 (m³/vrk)

Vedenoton osuus muodostuvan pohjaveden määrästä (%)

Pöytyä 

Laihia 

200

-

251

126

Laitila 

Palttila 

500

1500

544

109

Honkajoki 

Honkolanmäki 

400

500

420

105

Salo 

Inkere 

1000

1000

875

88

Huittinen 

Kuukinmaa 

200

-

154

77

Salo 

Märynummi 

500

700

378

76