16.2.4 Turvetuotanto

Turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa annetaan määräyksiä mm. vesiensuojelurakenteista, niiden kunnossapidosta sekä käytöstä, pöly- ja melupäästöjen rajoittamisesta, jätteistä ja niiden käsittelystä sekä hyödyntämisestä sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Ympäristöluvat ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi.

Turvetuotantoalueen eristysojitus, sarkaoja-altaat, lietteenpidättimet sekä mitoitusohjeet täyttävät laskeutusaltaat padottavine rakenteineen ja pintapuomeineen kuuluvat kaikkien turvetuotantoalueiden vesiensuojelun perusrakenteisiin. Vesiensuojelun perusrakenteet eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan tehokkaampia vesien käsittelymenetelmiä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) mukaan uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus tai ympärivuotinen kemikalointi. Kemiallista käsittelyä ei kaikilta osin enää pidetä hyvänä ratkaisuna siihen liittyvien ongelmien vuoksi, minkä vuoksi uusia isoja kemikalointilaitoksia ei enää viimevuosina ole perustettu, eikä niitä pääsääntöisesti enää suositella perustettavaksi.

Parasta käyttökelpoista tekniikka voi olla myös jokin muu edellä mainittujen tehoinen vesienkäsittelymenetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu. Joissain tapauksissa, esimerkiksi alapuolisen vesistön niin vaatiessa, voidaan käyttää edellä mainittujen menetelmien yhdistelmää.  Vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua pyritään tehostamaan pintavalutuskentällä tai sen muuttamisella ympärivuotiseksi. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä tai kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä ottaen huomioon tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet, kuten Natura-alueet.

Turvetuotanto on arvioitu olevan Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine seitsemässä järvimuodostumassa ja 13 jokimuodostumassa. Näistä suurin osa sijaitsee Karvianjoen suunnittelualueella, jonne turvetuotanto on toimenpideohjelma-alueella keskittynyt. Toimenpideohjelma-alueella on tällä hetkellä turvetuotantoalueita noin 7 000 ha, josta vajaa 6 000 ha on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, noin 300 ha Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella (Kokemäenjoen alaosa –Loimijoki) ja noin 900 ha Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Karvianjoki). Näillä on kaikilla käytössä vesiensuojelun perusrakenteet ja lähes kaikilla myös virtaaman säätö.  Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa on kuitenkin vaihtelua. Puutteita rakenteiden kunnossa esiintyy eniten vanhoilla tuotantoalueilla sekä pienillä, yksityisessä omistuksessa olevilla tuotantoalueilla. Turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta olisikin mahdollista vähentää nykyisestä jo olemassa olevilla vesiensuojelurakenteilla, jos niiden kunnosta pidetään tarvittavaa huolta koko tuotantoprosessin ajan.

Vesiensuojelun tehostaminen suunnittelukaudella 2022–2027 tapahtuu pääosin muihin perustoimenpiteisiin lukeutuvilla toimenpiteillä. Tavoitteena on, että toimenpideohjelma-alueella on käytössä kaikilla ympäristönluvanvaraisilla tuotantoalueilla kaudella 2022–2027 vesiensuojelun perusrakenteiden lisäksi virtaaman säätö ja pintavalutuskenttä tai muu vastaava vesiensuojelumenetelmä. Toimenpidemäärien suunnittelussa on otettu huomioon vuosien 2022–2027 tuotantoon tulevat uudet turvetuotantoalueet, mikäli sellaisia on jo tiedossa. Uusia tuotantoalueita on arvioitu tulevan alueelle kaudella 2022–2027 vajaa 500 ha. Lisäksi suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon myös pienet alle 10 ha kokoiset tuotantoalueet (muu kuin kotitarveotto), mikäli niiltä on ollut tietoa käytettävissä. Näille on esitetty vesiensuojelun tehostamistoimenpiteitä, mikäli niillä on ollut käytössä vain vesiensuojelun perusrakenteet. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) myötä myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet tulivat luvanvaraisiksi ja niille tuli hakea lupaa 1.9.2020 mennessä. Poikkeuksen tähän muodostavat pienet kotitarveoton alueet. Lupaprosessit ovat kuitenkin vielä kesken, eikä tarkkoja tietoja ole käytettävissä.

Pintavalutuskentät, kasvillisuuskentät/kosteikot, kemiallinen käsittely: Toimenpideohjelma-alueella on käytössä pintavalutuskenttiä yhteensä 4 600 hehtaarilla tuotantopinta-alasta, näistä suurin osa toimii pumppaamalla. Uusia pintavalutuskenttiä esitetään rakennettavaksi 730 hehtaarille, tässä on mukana sekä uudet alueet, että vanhat tuotantoalueet, joiden vesiensuojelua tulee tehostaa. Jos ei ole ollut käytettävissä tarkempaa tietoa uuden tuotantoalueen tai alle 10 ha tuotantoalueen vesiensuojelurakenteista, on niille esitetty ojitettua pintavalutuskenttää (ei pumppausta), koska alueet ovat hyvin usein jo ojitettuja ja ei pumppauksella toimiva on edullisempi vaihtoehto. Kasvillisuuskenttiä /kosteikkoja toimenpideohjelma-alueen tuotantoalasta on käytössä noin 1 600 hehtaarilla ja niitä tullaan kaudella 2022–2027 rakentamaan 40 hehtaarille (uudet alueet).  Kemiallinen käsittely on käytössä 180 hehtaarilla ja on tulossa yhdelle uudelle tuotantoalueelle (45 ha). Pienkemikalointi on käytössä vain yhdellä tuotantoalueella (26 ha).

Täydentävistä toimenpiteistä kesäaikaisen pintavalutuskentän muuttamista ympärivuotiseksi esitetään 77 hehtaarille ja kemikaloinnin puhdistusprosessiin ja sen rakenteisiin liittyviä tehostamistoimia noin 100 hehtaarille.

Turvetuotannossa olevia alueita poistuu käytöstä vuoteen 2027 mennessä ja vastaavasti uusia turvetuotantoalueita otettaneen käyttöön, kuitenkin vähenemässä määrin. Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneelle alueelle niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Uusien turvemaiden sijoittamisessa käytetään valuma-aluekohtaista suunnittelua, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti valuma-alueen kuormitus ja alapuolisen vesistön tila sekä herkkyys turvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormalle. Uutta turvetuotantoa ei suositella sijoitettavaksi jo voimakkaasti kuormitetuille valuma-alueille.

Turvetuotannon toimenpiteiden kustannukset on laskettu sektorikohtaisessa suunnitteluoppaassa esitettyjen yksikkökustannusten perusteella. Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella turvetuotannon investointikustannukset kaudella 2022–2027 ovat noin 4,1 milj. € ja käyttö- ja ylläpitokustannukset noin 1,2 milj. € vuodessa. Toimenpiteiden vuosikustannukset ovat noin 1,5 milj. €. Toimenpideohjelma-alueelle esitettävät turvetuotannon toimenpiteet vuosille 2022–2027 on esitetty taulukossa 16.5 suunnittelualueittain.

Taulukko 16.5. Turvetuotannon toimenpiteiden määrät, investointikustannukset, käyttö- ja ylläpitokustannukset ja vuosikustannus suunnittelualueittain vuosille 2022–2027.

*turvetuotantoalueilla olemassa olevat vesiensuojelutoimenpiteet, **olemassa olevien vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen/ uusien tuotantoalueiden vesiensuojelutoimet

Ohjauskeinot

Vesienhoidon sektorikohtaiset ohjauskeinot kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty tarkemmin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 sekä sektorikohtaisissa suunnitteluoppaissa.

Turvetuotannon vesienhoidon ohjauskeinot kaudella 2022–2027:

• Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle.
• Vähennetään haitallisia vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta.
• Edistetään uusien ja erityisesti ympärivuotisesti toimivien sekä muuttuvaan ilmastoon soveltuvia vesiensuojelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.
• Edistetään turvetuottajille ja urakoitsijoille järjestettävää koulutusta sekä kehitetään pientuottajien osaamista.
• Kehitetään ja edistetään omavalvontaa.
• Kehitetään turvetuotannon velvoitetarkkailua.
• Tutkitaan tarkemmin raudan ja rautapitoisen humuksen vesistövaikutuksia ojitettujen turvemaiden alapuolisissa vesistöissä.
• Selvitetään ojiteltuilta turvemailta huuhtoutuvan metyylielohopean vaikutusta erillisselvityksin alapuolisten vesistöjen kaloista. Asetetaan tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet raskasmetalleille ja tarpeen mukaan metallien huuhtoutumiselle rajoituksia.
• Ohjataan turvetuotannon jälkikäyttöä ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin sekä lainsäädännön kautta kannustusjärjestelmän kehittäminen tukemaan ko. jälkikäyttöä.
• Alueellisena ohjauskeinona edistetään happamien sulfaattimaiden ja niistä aiheutuvien riskien huomioon ottamista turvetuotannon eri vaiheissa ja jälkikäytössä, pH-vaikutusten arviointia riskialueilla sekä torjuntatoimia hapanta kuormitusta tuottavilla tuotantoalueilla.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on pääosin ympäristöministeriöllä, maakuntien liitoilla ja ELY-keskuksilla. Muita vastuu- ja yhteistyötahoja ovat mm. turvetuottajat, aluehallintovirastot, maakuntien liitot, kunnat, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja yliopistot. Toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata YLVA-järjestelmästä, jonne toiminnanharjoittajat toimittavat vuosittain tiedot turvetuotantoalueensa vesiensuojelurakenteista.