13.1.1 Pistekuormitus
Yhdyskuntien jätevedet
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valvonnassa oli vuoden 2020 alussa 44 toiminnassa olevaa ympäristöluvanvaraista yhdyskuntapuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamoiden määrä on vähentynyt jätevedenkäsittelyn keskittämisestä isompiin yksiköihin. Lähivuosina suurempiin jätevedenpuhdistamoihin liitetään vielä ainakin noin 5 jätevedenpuhdistamoa (lopettavia puhdistamoita ovat Pori Ahlainen, Pomarkun, Huittisten vankilan ja Köyliön vankilan jätevedenpuhdistamot). Isojen puhdistamojen tehokkaasta toimivuudesta johtuen jätevesikuormitus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on vähentynyt.
Nykytilanteessa taajamajätevesien käsittelylle aiheutuu ongelmia erityisesti viemäriverkoston vuotovesistä, joiden määrää ei ole onnistuttu vähentämään merkittävästi. Puhdistamojen toiminnassa panostetaan jatkossa entistä enemmän laitosten luotettavaan toimintaan ja ohitusten minimointiin.
Saaristomeren valuma-alueella sijaitsee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suurin puhdistamo Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) laitos Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, jonka asukasvastineluku (AVL90) on 460 000. Puhdistamolle johdetaan 14 kunnan jätevedet. Puhdistamo on täyttänyt yleensä erinomaisesti lupaehdot. Puhdistustuloksiin lasketaan mukaan myös ohitukset puhdistamolla sekä verkostossa. TSP panostaa lähivuosina erityisesti verkosto-ohitusten minimointiin mm. kehittämällä kaukovalvontajärjestelmää yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Mittavana investointina on rakenteilla oleva uusi purkuputki ja UV-desinfiointilaitos valmistuvat keväällä 2023.
Muita yli 10 000 AVL:n puhdistamoja Saaristomeren valuma-alueella ovat Salon ja Paraisten keskuspuhdistamot. Salon puhdistamolle johdetaan kaupungin keskustan viemäröintialueen lisäksi mm. Halikon, Suomusjärven, Muurlan, Mathildedalin ja Kuusjoen jätevedet. Vuoden 2022 jälkeen Salossa on keskuspuhdistamon lisäksi vielä toiminnassa Perniön, Särkisalon ja Toijan (Kisko) puhdistamot. Toijan puhdistamo tullaan lakkauttamaan ja jätevedet johdetaan Salon keskuspuhdistamolle vesienhoitokaudella 2022–2027. Paraisten keskuspuhdistamon piirissä olevaa aluetta ei aiota merkittävästi laajentaa. Kemiönsaaren kunnassa jätevesien käsittely on keskitetty Taalintehtaan puhdistamolle. Paimionjoen vesistöalueella on toiminnassa kaksi puhdistamoa; Koski Tl ja Pöytyän Kyrö. Someron ja Sauvon jätevedenpuhdistamot ovat myös toiminnassa. Saaristomeren alueella toimii myös pienpuhdistamoja, joiden liittäminen suurempiin puhdistamoihin on haasteellista lähinnä pitkien siirtomatkojen takia.
Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella toimii Eurajoen valuma-alueella kaksi yhdyskuntajäteveden puhdistamoa ja yksi merkittävä teollisuusjätevedenpuhdistamo (Apetit Ruoka Oy teollisuusjätevedenpuhdistamo). JVP-Eura Oy käsittelee Euran keskustaajaman jätevesien lisäksi kunnassa toimivan paperiteollisuuden (lähinnä Jujo-Thermal Oy) ja elintarviketeollisuuden jätevedet. Säkylän puhdistamolle johdetaan nykyisin taajamajätevedet Köyliön kunnasta ja Pöytyän Yläneeltä.
Rauman kaupungin yhdyskuntajätevedet käsitellään paperiteollisuuden yhteispuhdistamolla ja kaupungin Maanpään puhdistamo on toiminnassa vain poikkeustilanteissa. Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamolle on vuodesta 2009 saakka johdettu Laitilan kaupungin jätevedet. Häpönniemen puhdistamolla on toteutettu merkittävä laajennus vuosina 2019–2020. Puhdistamon piiriin on liitetty myös mm. lopetettujen Kustavin ja Lokalahden puhdistamojen viemäröintialueiden verkostot. Taivassalon, Vehmaan Vinkkilän ja Pyhärannan Ihoden puhdistamot ovat toiminnassa.
Kokemäenjoen alaosan–Loimijoen osa-alueella sijaitsevista puhdistamoista Porin Luotsinmäen puhdistamo on suurin. Laitoksella käsitellään Porin jätevesien lisäksi nykyisin myös mm. Luvian, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Noormarkun sekä Euran Kiukaisten jätevedet ja jatkossa myös Pomarkun ja Porin Ahlaisten jätevedet. Loimaan puhdistamolle johdetaan Loimaan, Alastaron ja Ypäjän jätevedet. Huittisten puhdistamolle johdetaan Huittisten alueen ja mm. Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet. Kokemäen, Porin Reposaari ja Lavian jätevedenpuhdistamot ovat myös toiminnassa.
Karvianjoen suunnittelualueella toimii Karvian, Honkajoen, Kankaanpään, Jämijärven, Merikarvian, Ahlaisten Lavian ja Pomarkun jätevedenpuhdistamot. Näistä Pomarkun ja Ahlaisten viemäröintialueiden jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Porin Luotsinmäen puhdistamolle.
Teollisuus
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen teollisuus on hyvin monipuolista. Raskasta teollisuutta on keskittynyt erityisesti Satakunnan alueelle. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on noin 240 sellaista ympäristöluvanvaraista teollisuuslaitosta, joiden valvontaviranomainen on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lisäksi alueella on merkittävästi sellaista teollisuutta, jota valvoo sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Alueen teollisuus on pääosin liittynyt kunnalliseen viemäriverkostoon ja johtaa jätevedet yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille mahdollisen oman esikäsittelyn jälkeen. Haja-asutusalueella sijaitsevilla laitoksilla on yleensä oma puhdistamo. Suurteollisuus, jonka jäteveden laatu tai määrä on sellainen, ettei se sovellu yhteiskäsittelyyn, käsittelee jätevedet omilla puhdistamoillaan. Teollisuuden aiheuttama kuormitus on tyypillisesti ravinnepitoista lähinnä elintarviketeollisuudessa, lannoiteteollisuudessa tai jätteenkäsittelyssä. Teollisuuden jätevesissä erityisen huomion kohteena ovat kuitenkin haitalliset ja vaaralliset aineet sekä raskasmetallit.
Saaristomeren valuma-alueella merkittävin teollisuusjätevedenpuhdistamo on Naantalissa Nesteen jalostamolla. Pintakäsittelylaitoksista omat puhdistamot on Arvo Piiroinen Oy:n laitoksella Salossa ja Aurajoki Oy:n Auran laitoksella. Arwina Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen liuotinpitoiset jätevedet puhdistetaan myös laitoksen omalla puhdistamolla. Kaivosteollisuuden jätevedet käsitellään pääosin selkeytysaltaissa. Muutamia alueen teollisuusjätevedenpuhdistamoita on liittynyt kunnalliseen viemäriverkostoon jo vuoteen 2010 mennessä ja osassa muutokset ovat suunnitteilla. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitos on suuri alueella toimiva voimalaitos, josta muodostuu myös jäte- ja jäähdytysvesiä.
Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella on merkittäviä paperiteollisuuslaitoksia Raumalla sekä Eurassa. Näiden jätevedet käsitellään yhteiskäsittelyssä yhdyskuntien jätevesien kanssa (Rauman metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamo ja JVP-Eura Oy). Lisäksi oma puhdistamo on Uudenkaupungin lannoitetehtaalla (Yara Suomi Oy) ja Säkylän elintarviketeollisuudella (Apetit Ruoka Oy) sekä Biolan Oy:llä. Eurajoki on toistuvasti kärsinyt teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien aiheuttamista häiriöpäästöistä ja muista haitoista.
Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen suunnittelualueelle on keskittynyt merkittävästi raskasta metalli- ja kemianteollisuutta. Vesistöä kuormittavat Harjavallan suurteollisuuspuiston yritysten ja Porin metallikylän teollisuuden jätevedenpuhdistamot sekä Venator P&A Finland Oy:n jätevedenpuhdistamo Porissa. Myös perunatärkkelystehdas Kokemäellä (Finnamyl), Corenson kartonkitehdas Porissa sekä haja-asutusalueella sijaitseva Lounais-Suomen Putki Oy laskevat puhdistetut jätevetensä osa-alueen vesistöön. Kuormittajiin kuuluvat myös suuret voimalaitokset Fortum Power and Heat Oy ja Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitos Porissa. Fortum Power and Heat Oy:n Meri-Porin voimalaitoksen käyttö ja samalla myös vesistökuormitus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti edelliseen suunnittelukauteen verrattuna. Suunnittelualueen Pirkanmaan ELY-keskuksen puoleisille alueille ei kohdistu teollisuuden kuormitusta.
Karvianjoen suunnittelualueen ainoa merkittävä teollisuuskuormittaja on teurasjätteenkäsittelylaitos Honkajoki Oy Honkajoella.
Kalankasvatus
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella oli vuonna 2020 yhteensä 73 ympäristöluvanvaraista kalankasvatuslaitosta (YLVA –rekisteri 2020). Laitokset ovat tuottaneet yhteensä noin 4 800 t kalaa. Tämä on noin 50 % Manner-Suomen ruokakalatuotannosta. Kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus alueella oli vuonna 2020 yhteensä noin 18 t fosforia ja 182 t typpeä. Kalankasvatuslaitokset ovat sijoittuneet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella lähes kokonaan merialueelle. Merilaitosten tuotannon keskikoko oli 66 t ja suurimmat yksittäiset laitokset tuottivat noin 300 t kalaa vuodessa.
Saaristomerellä toimi vuonna 2020 yhteensä 55 kalankasvatuslaitosta (YLVA –rekisteri 2020). Saaristomerellä kasvatusmäärä oli noin 3,7 t ja toiminnan aiheuttama kuormitus merialueelle noin 14 t fosforia ja 143 t typpeä. Kalankasvatuksen fosforikuormituksen osuus Saaristomeren kokonaiskuormituksesta oli noin 3 % ja typpikuormituksen 2 %. Eniten kalaa kasvatettiin vuonna 2020 Kustavissa 1 255 t, Houtskarissa (Parainen) 659 t Dragsfjärdissä (Kemiönsaari) 536 t.
Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella toimi vuonna 2020 17 merikasvattamoa, jotka tuottivat kalaa noin 1000 t (YLVA –rekisteri 2020). Alueella toimi myös kolme maalaitosta, joiden tuotanto oli yhteensä noin 112 t kalaa sekä yksi kiertovesilaitos, jonka tuotanto oli noin 177 t kalaa. Alueen kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus oli vuonna 2020 yhteensä noin 4 t fosforia ja noin 39 t typpeä.
Kokemäenjoen alaosan-Loimijoen suunnittelualueella toimi vuonna 2020 kuusi merikasvattamoa, jotka tuottivat kalaa noin 527 t vuodessa (YLVA –rekisteri 2020). Alueen kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus oli vuonna 2020 yhteensä 2 t fosforia ja 22 t typpeä.
Karvianjoen suunnittelualueella toimi vuonna 2020 yksi kiertovesilaitos, jonka tuotanto oli 58 t kalaa vuodessa. Vesistökuormitus oli 0,03 t fosforia ja 0,4 t typpeä.
Turvetuotanto
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on toiminnassa yli 80 ympäristöluvallista turvetuotantoaluetta (v. 2020). Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) myötä myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet tulivat luvanvaraisiksi. Niille lain voimaan tullessa (1.9.2014) toiminnassa olleille turvetuotantoalueille, joilla ei ollut lupaa, tuli hakea lupaa 1.9.2020 mennessä. Lain perustelujen (HE 214/2013, 27 §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan “turpeen pienimuotoinen kotitarveotto olisi edelleen mahdollista ilman ympäristölupaa, jos toimintaa ei katsottaisi ammattimaiseksi”. Alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueiden ympäristölupaprosessi on tällä hetkellä käynnissä, eikä vielä ole tiedossa lopullisia lukumääriä ympäristölupaa hakevista, kotitarveottona tuotantoa jatkavista tai tuotannon kokonaan lopettavista tuotantoalueista. Alla oleva teksti käsittelee tilannetta elokuun lopussa 2020, eivätkä luvut pidä sisällään alle 10 hehtaarin tuotantoalueita.
Ympäristöluvallista turvetuotantoa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella noin 6 200 hehtaarin verran. Näistä noin puolet (noin 3300 hehtaaria) keskittyy Karvianjoen valuma-alueelle. Karkeasti arvioituna yli 1 % Karvianjoen valuma-alueesta on turvetuotannossa, mikä on merkittävä osuus suurelle joelle.
Turvetuotannosta syntyvä kuormitus on vuosina 2017–2019 koko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella ollut keskimäärin 1685 kg kokonaisfosforia, 42 t kokonaistyppeä ja 188 t kiintoainetta vuodesta. Tästä noin 842 kg kokonaisfosforia, 18 t kokonaistyppeä ja 32 t kiintoainetta laskee vuosittain Karvianjokeen.
Tuotantoalueet ovat keskimäärin pienehköjä, alle 100 hehtaarin alueita. Ympäristöluvallisilla tuotantoalueilla on käytössä tehostettu vesienkäsittely eli esimerkiksi kosteikko tai pintavalutus ja muutamassa tapauksessa kemiallinen vesienkäsittely. Yksittäisiä turvetuotantoalueita sijaitsee happamilla sulfaattimailla Eurajoen ja Laajoen valuma-alueella.
Merenkulku ja satamat
Saaristomeren valuma-alueen merkittävimmät satamat ovat Turun ja Naantalin satamat. Naantalin satama on tonnimäärillä mitaten maan viidenneksi suurin kunnallinen satama. Naantalin sataman kokonaisliikenne oli vuonna 2019 noin 6 miljoonaa tonnia. Matkustajia Naantalin sataman kautta kulkee reilu 100 000 vuosittain. Turun sataman kokonaisliikenne oli vuonna 2019 noin 2 miljoonaa tonnia ja matkustajia kulkee vajaa 3 miljoonaa vuosittain.
Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella toimivat Uudenkaupungin ja Rauman satamat. Uudenkaupungin sataman kokonaisliikenne oli noin 2,5 miljoonaa tonnia ja Rauman sataman kokonaisliikenne noin 5,7 miljoonaa tonnia vuonna 2019.
Kokemäenjoen alaosan–Loimijoen suunnittelualueella toimii Porin satama. Porin sataman kokonaisliikenne oli vuonna 2019 noin 3,1 miljoonaa tonnia. Karvianjoen suunnittelualueella ei ole yhtään merkittävää rahti- tai matkustajasatamaa.
Väylävirasto huolehtii pääosaltaan Suomen vesiväyläverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Väyläviraston ylläpitämiä rannikkoväyliä on yhteensä noin 8 300 km.
Vuoden 2003 alusta lähtien on venesatamienkin täytynyt laatia jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma (direktiivi 2000/59/EY). Tällöin on huomioitava kaikki satamatoiminnassa syntyvät jätteet. Jätejakeet saattavat vaihdella satamatyypin ja satamassa suoritettavien toimintojen mukaan. Suunnitelmassa on mm. kerrottava, mitä jätteitä otetaan vastaan sekä miten niiden säilytys ja jatkokäsittely hoidetaan. Uutta on, että sataman on avoimesti tiedotettava omasta jätehuollostaan myös palvelujen käyttäjille. Septitankkien tyhjennyspisteitä on Saaristomeren alueella reilu neljäkymmentä, Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella kolme ja Karvianjoen suunnittelualueella sekä Kokemäenjoen alaosan-Loimijoen suunnittelualueella molemmissa kaksi (v. 2019).
Kaatopaikat ja pilaantuneet maa-alueet
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on yhdeksän käytössä olevaa yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa sekä 17 käytössä olevaa teollisuusjätteen kaatopaikkaa. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoista Saaristomeren valuma-alueella sijaitsee neljä, Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella kolme ja Kokemäenjoen alaosan–Loimijoen ja Karvianjoen suunnittelualueilla molemmissa yksi. Teollisuusjätteen kaatopaikkoja on Saaristomeren valuma-alueella kaksi, Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella viisi ja Kokemäenjoen alaosan – Loimijoen suunnittelualueella 10 kpl.
Kaikkien käytössä olevien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen hule- ja suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle eikä niistä siten aiheudu suoraa vesistökuormitusta. Suurimpien teollisuusjätteenkaatopaikkojen suoto- ja hulevedet johdetaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta käsittelyyn läheisten teollisuusalueiden jätevedenpuhdistamoille.
Maaperä voi pilaantua esimerkiksi vahinkojen tai pitkän ajan kuluessa tapahtuneiden vähittäisten päästöjen seurauksena. Riski maaperän pilaantumiseen liittyy usein tiettyihin toimintoihin kuten polttoaineen jakeluun ja varastointiin, korjaamoihin, kaatopaikkoihin, ampumaratoihin, sahoihin ja kyllästämöihin sekä erilaisiin teollisiin toimintoihin.
Tiedot mahdollisesti pilaantuneista, tutkituista ja kunnostetuista maa-alueista on koottu valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään (Matti). Tietojärjestelmä palvelee mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja riskinhallintatoimenpiteiden suunnittelussa sekä kaavoituksessa.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla on Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan noin 3 000 kohdetta (v. 2020), jolla harjoitettu tai harjoitettava toiminta on voinut pilata maaperää. Varsinais-Suomen ELY-keskus tai sitä edeltävä toimivaltainen viranomainen on tehnyt vuoden 1994 jälkeen noin 500 maaperän puhdistamista koskevaa päätöstä.
Pilaantuneeksi arvioidut kohteet kunnostetaan puhdistamistarvetta koskevan arvion perusteella. Maaperä luokitellaan pilaantuneeksi, ja maaperä on puhdistettava, jos maaperässä olevista haitta-aineista aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kiellettyä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti haitan aiheuttaja. Toissijainen vastuu kuuluu pilaantuneen kiinteistön haltijalla ja viimekädessä kunnalle. Maaperän puhdistustarpeen on yleisimmin aiheuttanut pilaantuneen kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuminen tai kohteen sijainti pohjavesialueella.
Pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet pohjaveden pilaantumista ja pohjaveden käyttökieltoja. Pohjavesialueille sijaitsevien pilaantuneiden kohteiden puhdistaminen, tai alueilla sijaitsevien pilaantuneeksi epäiltyjen kohteiden tutkiminen, on ollut ELY –keskuksessa ensisijainen tavoite jo pitkään. Pintavesivaikutukset eivät ole juurikaan aiheuttaneet maaperän puhdistustarpeita.
