-
- 6. Tarkasteltavat pohjavesimuodostumat
- 7. Pohjavettä kuormittava toiminta
- 8. Pohjaveden seuranta
- 9.Pohjaveden tilan arviointi ja luokittelu
- 10. Pohjavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 11. Pohjavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 12 Tarkasteltavat pintavedet
- 13 Pintavesien kuormitus ja muu tilaa muuttava toiminta
- 14 Pintavesien tilanarviointi
-
15 Pintavesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 15.1 Toisen suunnittelukauden pintavesien tilatavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteutuminen
- 15.2 Tilatavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet kaudella 2022–2027
- 15.3 Tavoitetilan saavuttaminen: kuormituksen ja muiden paineiden vähentämistarve
- 15.4 Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet
- 15.5 Erityisalueiden tavoitteet
- 15.6 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreille
- 16 Pintavesien toimenpiteet ja ohjauskeinot vuosille 2022–2027
-
- 17 Yhteenveto pinta- ja pohjavesiä koskevista toimenpiteistä sekä niiden kustannukset ja vaikutukset
- 18 Selostus vuorovaikutuksesta
4.6 Liikenne
Liikenteen määrän maanteillä on arvioitu kasvavan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa henkilöautojen osalta noin 25 % vuoteen 2030 mennessä ja raskaan liikenteen osalta noin 6 % (Ristikartano ym. 2014). Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisää liikennettä ja uusien teiden rakentamistarvetta. Maantieliikenteen määrä lisää myös onnettomuusriskiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös tienpitoon, esimerkiksi suolaustarpeeseen.
Rataliikenteen on ennustettu kasvavan ainakin vuoteen 2030 asti. Henkilöliikenteen oletetaan kasvavan noin 5 % sekä Rantaradalla että Turku-Tampere välillä. Rautateillä tapahtuvan tavaraliikenteen on ennustettu kasvavan hieman vuodesta 2020 vuoteen 2030, mutta tämä jakaantuu alueella niin, että Satakunnassa vähenee joitakin prosentteja, kun taas Varsinais-Suomessa on ennustettu muutaman prosentin kasvua (Lapp ym. 2018).
Vaikka koko Suomen meriliikenteessä on ennustettu noin 10 % prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä, ei Saaristomeren ja Selkämeren rahti- ja matkustajaliikenteessä ole näköpiirissä suuria muutoksia (Lapp ym. 2018). Öljy- ja kemikaalivahinkojen riski kasvaa liikennemäärien lisääntyessä. Myös riski haitallisten tulokaslajien leviämiselle kasvaa liikenteen myötä. Laivaliikenteen ja veneilyn lisääntyessä myös suorat jätevesipäästöt merialueelle lisääntyvät. Laivaliikennettä ja toimenpiteitä sen riskien vähentämiseksi käsitellään merenhoidon toimenpideohjelmassa.