2 Toimenpideohjelma-alueen yleiskuvaus
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää 13 Saaristomereen ja Selkämereen laskevaa päävesistöaluetta, näihin rajoittuvia rannikon valuma-alueita sekä Salosta Merikarvialle saakka ulottuvan rannikkovesialueen (tarkemmin luvussa 12). Nämä vesistöt kuuluvat pääasiassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueille eli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueeseen. Koska vesienhoidon suunnittelussa pintavesiä tarkastellaan vesistöalueittain ja toimenpideohjelman rajaus on tehty vesistöaluerajausten mukaan, kuuluu toimenpideohjelma-alueeseen myös pieniä osia Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjamaan ELY-keskusten alueista. Koska pohjavedet eivät noudata vesistöaluerajoja, on ne käsitelty tässä toimenpideohjelmassa hallinnollisten rajojen mukaan (Varsinais-Suomi ja Satakunta, kuva 6.1). Toimenpideohjelma-alue kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa ja Satakunnassa 17 (vuonna 2020). Varsinais-Suomessa on asukkaita lähes 480 000 (vuosi 2019) ja se on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin maakunta. Satakunnassa asukasluku vähenee voimakkaasti ja oli vuonna 2019 vajaa 220 000.
Meri on Lounais-Suomessa läsnä niin Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassakin. Saaristomeri ja Selkämeri ovat molemmat merkittäviä myös valtakunnallisesti. Varsinais-Suomessa on 22 000 saarta ja eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. Kokemäenjokea lukuun ottamatta Lounais-Suomen joet ovat pieniä tai keskikokoisia, mutta ne ovat keskeinen osa maisemaa ja luontoa ja tärkeitä ihmisille monin tavoin. Varsinais-Suomen jokivesistöistä valtaosa on erittäin vähäjärvisiä ja virtaamavaihtelut ovat nopeita. Runsaat sateet nostavat niiden virtaamia nopeasti ja tulvavirtaamat vastaavasti pienenevät nopeasti sateiden loppumisen jälkeen. Varsinais-Suomessa Kiskonjoella ja Satakunnassa Kokemäenjoen, Karvianjoen ja Eurajoen vesistöalueilla järvisyys on selvästi suurempi ja jokien virtaamavaihtelut ovat hitaampia.
Alueen pohjavesivarannot ovat melko suuret, mutta vedenhankinnan kannalta vaikeasti saavutettavissa. Rannikon pohjavesimuodostumat ovat pienikokoisia ja savipeitteisiä, isommat harjumuodostumat sijaitsevat sisämaassa kaukana isommista kaupungeista. Tässä toimenpideohjelmassa käsitellään kokonaisuutena kaikki Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueen luokitellut pohjavesialueet.
Toimenpideohjelma-alue on jaettu pintavesien osalta seitsemään suunnittelun osa-alueeseen. Saaristomeren valuma-alue koostuu neljästä osa-alueesta Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki, Aurajoki-Paimionjoki, Vakka-Suomi ja Saaristomeri. Muut toimenpideohjelman osa-alueet ovat Eurajoki-Lapinjoki-Sirppujoki, Kokemäenjoen alaosa-Loimijoki sekä Karvianjoki. Aluejako on sama kuin toimenpideohjelmissa vuosille 2016–2021. Kokemäenjoen vesistöalue sijaitsee kaikkiaan viiden ELY-keskuksen alueella ja se on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista tässä asiakirjassa käsitellään Kokemäenjoen alaosan–Loimijoen osa-alue Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osalta. Tähän osa-alueeseen kuuluu varsinainen Kokemäenjoki, siihen laskeva Loimijoki sivu-uomineen (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa), sekä Kokemäenjokeen rajoittuvat pienet rannikon valuma-alueet ja edustan merialueen (tarkemmin luvussa 12). Kokemäenjoen alaosan – Loimijoen osa-alueen Hämeen ELY-keskuksen puoleiset alueet käsitellään Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa kuten kaudella 2016–2021. Muut Kokemäenjoen vesistöalueen osa-alueet käsitellään Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskusten toimenpideohjelmissa. Jämijärven alue kuuluu osa-alueeseen Ikaalisten reitti ja Jämijärvi ja se käsitellään Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa kuten kaudella 2016–2021.
Kuva 2.1. Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueen rajaus ja pintavesien suunnittelualueiden rajaukset.
