14.4 Muutokset vesien tilassa

Suurimmassa osassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueen pintavesissä ekologinen tila on pysynyt samana kuin edellisellä hoitokaudella. Sisävesillä biologisista tekijöistä on saatu tällä luokittelukierroksella uutta seurantatietoa aiempaan luokittelujaksoon verrattuna. Ekologisen luokan muutokset toisella luokittelukierroksella johtuvat sisävesillä pääosin laajemmasta seuranta-aineistosta tai siitä, että vesistön luokka on kahden luokan rajalla ja käytettävissä olevasta seuranta-aineistosta riippuen voi ekologinen luokka tippua tai nousta vaikka itse vesistössä ei ole tapahtunut merkittävää tilan muutosta. Rannikkovesillä sen sijaan luokan heikentyminen johtuu pääasiallisesti tilan heikkenemisestä.

Kaikkiaan 39 vesimuodostuman ekologinen tila on parantunut yhdellä luokalla viime kauden luokittelusta. Lähes kaikki näistä ovat sisävesiä: 16 järvimuodostumaa, 21 jokimuodostumaa ja kaksi rannikkovesimuodostumaa. Tilaluokka on pääasiassa noussut välttävästä tyydyttävään tai tyydyttävästä hyvään. Karvianjoen vesistöalueella sijaitsevan Vuorijärven ekologinen tila on noussut kaikkiaan kaksi luokkaa huonosta tyydyttävään, mutta muutos johtuu siitä, että tällä kaudella oli käytettävissä laajempi seuranta-aineisto, kuin viime kaudella. Todellisia tilan muutoksia parempaan suuntaan on käytettävissä olleen aineiston perusteella tapahtunut mm. Karvianjoen vesistöalueella Alajärvessä, Iso-Mateessa ja Lavijärvessä sekä Kokemäenjoen vesistöalueella Iso-Lankossa (kaikissa luokka noussut tyydyttävästä hyvään). Saaristomeren valuma-alueella Saarenjärven (Kiskonjoen vesistöalue) ja Littoistenjärven tila on parantunut välttävästä tyydyttävään ja Taattistenjärven tila on kohentunut huonosta välttävään. Näissä kaikissa joko ravinnepitoisuudet ja/tai biologiset luokittelutekijät ovat parantuneet ja monessa myös luokitteluaineistoa on ollut tällä kaudella enemmän käytettävissä. Jokivesistä vain pienempien jokien tilassa on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Harjajuopan (Selkämeren rannikkoalue), Huitinjoen (Kiskonjoen vesistöalue) ja Kaulajoen (Aurajoen vesistöalue) tila on parantunut välttävästä tyydyttävään, joko ravinnepitoisuuksissa tai biologisessa tilassa tapahtuneiden muutosten perusteella.

Vastaavasti 38 vesimuodostuman ekologinen tila on heikentynyt yhden luokan pääasiassa hyvästä tyydyttävään tai tyydyttävästä välttävään. Näistä 13 on järvimuodostumaa, 11 jokimuodostumaa ja 14 rannikkovesimuodostumaa. Rannikkovesillä luokka on heikentynyt erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa sekä Selkämeren ulommilla rannikkovesillä, joissa muutos johtuu todellisesta tilan heikentymisestä rehevöitymisen myötä. Sisävesillä luokan huonontuminen johtuu osittain viime kautta kattavammasta luokitteluaineistosta, mutta rehevöitymisen seuraukset näkyvät muutamissa järvissä myös tilaluokan todellisena heikentymisenä. Näitä ovat esim. Kiskonjoen vesistössä Kurkelanjärvi ja Varesjärvi, Uudenkaupungin Taipaleenjärvi ja Säkylän Pyhäjärvi, joiden tila on heikentynyt hyvästä tyydyttävään. Rehevyystason nousun myötä Naarjärven (Salo) ja Vihtijärven (Vehmaa) tila on heikentynyt puolestaan erinomaisesta hyvään ja Yläneenjoen tyydyttävästä välttävään.

Kemiallisen tilan osalta vertailu edellisen kauden luokitteluun ei ole järkevää, koska polybromattujen difenyylieettereiden (PBDE) vuoksi kaikki toimenpideohjelma-alueen pintavesimuodostumat on nyt luokiteltu hyvää huonompaan kemiallisen tilaan. Kemiallisen tilan huonontuminen johtuu ympäristölaatunormin muuttumisesta, ei todellisesta kemiallisen tilan heikentymisestä. Kemiallisessa tilassa ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia viime kauteen nähden, vaan yksittäiset muutokset johtuvat lisääntyneestä seuranta-aineistosta tai muuttuneista luokittelutekijöistä (käyty läpi tarkemmin luvussa 14.2).