16.2.2 Teollisuus ja kaivostoiminta

Teollisuuden toimenpiteet perustuvat ympäristölainsäädäntöön ja laitosten päästöjä hallitaan ympäristölupien avulla. Perustavoitteena on luvanvaraisten teollisuuslaitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy vähintään alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Tämän lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito- ja uusimistoimia sekä tehostamistoimia tarpeen mukaan esim. BAT-päätelmien päivitysten myötä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella monien teollisuuslaitosten jätevedet johdetaan käsiteltäviksi taajamien jätevedenpuhdistamoissa. Puhdistamojen ja teollisuuslaitosten keskinäisillä sopimuksilla, tarvittavilla esikäsittelyllä ja käyttötarkkailulla on huolehdittu siitä, ettei jätevedenpuhdistamojen toiminta häiriinny yllättävistä päästöistä. Vesiensuojelutoimenpiteitä tarkastellaan yrityksissä osana laajempaa ympäristöasioiden hallintaa, mm. ilmapäästöjen, jätteiden, energian käytön ja haitallisten kemikaalien käytön vähentämistä, jolloin eri lainsäädäntöjen ja ohjelmien tavoitteita ja vaatimuksia joudutaan sovittamaan yhteen.

Riskinhallinta- ja ennaltavarautumissuunnitelmien päivittämisellä parannetaan ja kehitetään laitosten toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Varautumisesta on tehtävä jatkuva prosessi, jolla voidaan turvata toiminnan jatkuvuus ja myös ympäristön hyvä tila.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa tulee tehostaa edelleen. Tarkkailuohjelmien näytteenottotiheyttä ja määrityskattavuutta tulee tarkastella ottaen huomioon vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden lisäksi myös vapaaehtoisesti tarkkailuohjelmaan otetut mikromuovit, lääkeainejäämät ja muut kuin lainsäädännössä esiintyvät mikropollutantit. Vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat tulee tunnistaa ja tarvittaessa tehostaa tarkkailuja uusittujen ohjeistojen ja uusien tutkimushankkeiden mukaisesti. Toimenpiteessä otetaan huomioon myös teollisuuslaitoksista yleisen viemärin kautta tulevat päästöt sekä hulevedet.

Vesiympäristölle haitallisten aineiden vaikutuksia vähennetään edelleen tarvittaessa ympäristölupamenettelyn ja valvontatoimien avulla. Haitallisista aineista syntyviä riskejä vesiympäristölle vähennetään mm. korvaamalla vaarallisia ja haitallisia aineita sisältävien kemikaalien käyttöä vähemmän haitallisilla kemikaaleilla sekä tehostamalla vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden laitosten jätevesien esikäsittelyä.

Teollisuus ja kaivostoiminta on arvioitu olevan toimenpideohjelma-alueella merkittävä vesien tilaan vaikuttava paine neljässä jokimuodostumassa ja viidessä rannikkovesimuodostumassa. Vesistövaikutuksia ei aiheuta vain ravinnekuormitus, vaan myös orgaaninen ja kemiallinen kuormitus, joka monen teollisuuslaitoksen osalta on ravinnekuormitusta merkittävämpää. Toimenpiteiden suunnittelussa on tarkasteltu vain näitä kyseisiä laitoksia, jotka on arvioitu merkittäväksi paineeksi. Teollisuuden vesienhoidon toimenpiteet ovat kaikki perustoimenpiteitä ja niiden kustannukset on arvioitu vain vesienhoitoaluekohtaisesti. Suljettuihin kaivosalueisiin liittyvät toimenpiteet ovat ohjauskeinotyyppisiä (ks. ohjauskeinot). Toimenpideohjelma-alueelta Aijalan ja Metsämontun (Salo) suljetut kaivosalueet on nimetty KAJAK-hankkeeseen kuuluviksi kohteiksi, joissa tulee tehdä tarkempia selvityksiä ympäristövaikutuksista ja toimenpidetarpeista. 

Laitosten käyttö, ylläpito ja tehostaminen: Toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten teollisuuslaitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy vähintään alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito- ja uusimistoimia sekä tehostamistoimia tarpeen mukaan esim. BAT-päätelmien päivitysten myötä. Toimenpiteen määränä on niiden vesimuodostumien lukumäärää, joissa teollisuus aiheuttaa merkittävän paineen. Toimenpideohjelma-alueella tämä toimenpide sisältää Saaristomeren suunnittelualueella yhden vesimuodostuman (Naantalin sataman edusta: Neste Oil Oyj), Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualueella neljä vesimuodostumaa (Eurajoen yläosa: Apetit Ruoka Oy, Rauman ja Eurajoen saaristo: Olkiluodon voimalaitos, Rauman edusta: Rauman metsäteollisuuden yhteispuhdistamo ja Uudenkaupungin edusta: Yara Suomi Oy), Kokemäenjoen alaosan – Loimijoen suunnittelualueella kolme vesimuodostumaa (Kokemäenjoen alaosa: Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy ja Porin kupariteollisuuspuisto, Reposaaren-Outoorin alue: Fortum Power and Heat Oy Meri-Porin voimalaitos ja Loimijoki: Dragon Mining Oy Jokisivun kaivos) ja Karvianjoen suunnittelualueella yhden vesimuodostuman (Karvianjoen yläosa: Honkajoki Oy).

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen: Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmia edellytetään kaikilta toimenpideohjelma-alueen luvanvaraisilta teollisuuslaitoksilta. Toimenpiteen määrään on laskettu vuosina 2022–2027 laadittavat uudet sekä päivitettävät suunnitelmat (esim. uuden ympäristöluvan mukaisiksi). Toimenpiteen määränä on suunnitelmien määrä. Tarkasteltavien laitosten osalta Apetit Ruoka Oy:ltä (Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen suunnittelualue) ja Honkajoki Oy:ltä (Karvianjoen suunnittelualue) puuttuu ennaltavarautumissuunnitelmat.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen: vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (HAVA) tarkkailuohjelmia edellytetään ympäristöluvissa kaikilta toimenpideohjelma-alueen teollisuuslaitoksilta, joilla kyseisiä aineita on käytössä. Tarkkailuohjelmia uusitaan tarvittaessa, mm. toiminnan ja päästöjen muuttuessa.

Taulukossa 16.3 on esitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueelle esitettävät teollisuuden toimenpiteet vuosille 2022–2027 suunnittelualueittain.

Taulukko 16.3. Teollisuuden toimenpiteiden määrät suunnittelualueittain vuosille 2022–2027. Kustannuksia ei ole laskettu toimenpiteittäin.

Ohjauskeinot

Vesienhoidon sektorikohtaiset ohjauskeinot kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty tarkemmin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022–2027 sekä sektorikohtaisissa suunnitteluoppaissa.

Teollisuuden (ml. kaivostoiminta) vesienhoidon ohjauskeinot kaudella 2022–2027:

• Vahvistetaan BAT-tiedonvaihtoa ja varmistetaan BAT-päätelmien hyvä soveltaminen lupamenettelyssä sekä kannustetaan ja seurataan uusien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Osallistutaan aktiivisesti EU:n BAT-päätelmien valmisteluun ja BREF-asiakirjojen uudistamiseen Suomessa merkittävillä teollisuuden toimialoilla ja kaivostoiminnassa. Lisäksi laaditaan ja hyödynnetään sekä kansallisia että pohjoismaisia BAT-selvityksiä. Arvioidaan vesienhoidon tavoitteiden toteutumista teollisuuden merkittävästi kuormittamissa vesimuodostumissa ja määritetään tarvittaessa toimenpiteet, esimerkiksi lupien tarkistukset, kuormituksen vähentämiseksi.
• Kehitetään kaivostoiminnan ympäristölupamenettelyä ja valvontaa haitallisten vesistö- ja pohjavesivaikutusten estämiseksi. Toteutetaan kaivostoiminnan kestävyyttä parantavia tutkimushankkeita sekä tuetaan toiminnanharjoittajien sekä lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistoimintaa kaivosten ympäristöasioiden hallinnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään kaivosalueiden vesienhallintaan erilaisissa hydrologisissa olosuhteissa, vesien ja jätteiden kestäviin allasvarastointeihin, kehittyneiden jätevesien käsittelymenetelmien käyttöönottoon sekä onnettomuus- ja häiriötilanteiden vesipäästöjen hyvään hallintaan.
• Varmistetaan riskienhallinta kaivosten jäte- ja sivukivikasojen sekä teollisten kaatopaikkojen ja läjitysalueiden osalta mm. kaivannaisjätteen BAT-vertailuasiakirjan mukaiseksi. Tehdään riskikohteisiin toimenpide-esitykset toiminnanharjoittajien ja ELY-keskusten yhteistyönä ottaen huomioon myös jo suljetut kaivos- ja teollisuustoiminnot.
• Vesivastuusitoumusten edistäminen alueellisella tasolla.

Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu teollisuuden ja yritystoiminnan vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Yhteiskunnan tukea suunnataan teollisuudelle pääosin uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tukea voi saada esimerkiksi hankkeille, jotka edistävät puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Voimakkaan rakennemuutosten alueilla yhteiskunnan tukea voidaan suunnata investointeihin, joilla aikaansaadaan uutta teollista toimintaa.