1.3.3 Maakunnalliset ja alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat
Suomessa vesiensuojelua ja -hoitoa ohjaavat lainsäädännön lisäksi useat valtakunnallisella ja myös alueellisella tasolla laaditut ohjelmat ja suunnitelmat. Vesienhoitoon ja -suojeluun liittyvät yleiset kansainväliset ja kansalliset sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat on kuvattu Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren ja Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmissa. Tässä toimenpideohjelmassa tarkastellaan lähemmin kolmanteen vesienhoitokauteen liittyviä alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia.
Pirkanmaa on sitoutunut hiilineutraaliksi eli ns. Hinku-maakunnaksi tavoittelemaan 80 %:n päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Myös yli puolet Pirkanmaan kunnista on ilmoittautunut mukaan Hinku-verkostoon ja vuoden 2020 lopulla yli 95 % pirkanmaalaisista asui Hinku-kunnassa. 13 kunnan lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on tehnyt oman Hinku-sitoumuksensa 8 kunnan yhteisenä sitoumuksena sekä valmistellut kuntayhtymän kunnille tiekartan tavoitteen saavuttamiseksi.
Pirkanmaan maakuntahallituksen marraskuussa 2020 hyväksymää Pirkanmaan hiilineutraalitiekarttaa 2030 on valmisteltu Pirkanmaan liitossa yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Laadintaan ovat asiantuntijoiden lisäksi osallistuneet useat alueelliset yhteistyöryhmät ja foorumit sekä Pirkanmaan kunnat ja muut maakunnan keskeiset toimijat lausuntokierroksen kautta. Hiilineutraalitiekartta luo strategisen kuvan ja kokonaiskattauksen maakunnan päästövähennysteemoihin ja toimenpiteisiin. Päästövähennysteemoiksi ovat valikoituneet liikenne ja liikkuminen, energiatuotanto ja energiatehokkuus, yhdyskuntarakenne ja rakentaminen, elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut, maa- ja metsätalous ja hiilinielut ja kompensointi. Tiekartan ”työkalupakista” löytyy konkreettisia toimenpiteitä ja esimerkkejä, joita maakunnan eri toimijat voivat soveltaa ja toteuttaa osana omaa ilmastotyötään. Tiekartan lisäksi maakunnallisen Hinku-tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan Suomen ilmastopaneelin mallin mukainen maakunnallinen päästövähennyspolku, jossa tarkastellaan nykysitoumusten riittävyyttä sekä jäljelle jäävän päästökuilun kattamista. Päästövähennyspolussa on tunnistettu maakunnan pääteemoiksi energia, hiilinielut ja liikenne.
Pirkanmaan uuden maakuntaohjelman valmistelu aloitettiin syksyllä 2020 ja ohjelma on tarkoitus esitellä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2021. Ohjelma sovittaa maakunnan näkökulmasta yhteen alueen omat, maakunnan toimijoiden yhteiset sekä Suomen kansalliset ja EU:n ylikansalliset kehittämistavoitteet ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät toimet tullaan huomioimaan entistä suuremmalla painoarvolla. Ohjelmassa huomioidaan hallituksen keväällä 2020 antama päätös aluekehittämisen painopisteistä vuoteen 2023, joita ovat ilmastonmuutoksen hillinnän lisäsi muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, uudistuva elinkeinoelämä sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on Pirkanmaalla voimassa oleva maakuntavaltuuston 2017 hyväksymä kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaavataso, joka oikeusvaikutteisesti ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Vesihuoltoon, luonnon monimuotoisuuteen, pohjavesiin sekä esimerkiksi Pyhäjärven ympäristön kehittämiseen liittyvien merkintöjen lisäksi maakuntakaavoituksessa on asetettu yleismääräyksiä liittyen muun muassa siihen, että yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeillä vesialueilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei näiden vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Vesienhoidon erityisalueiksi todettujen vesistöjen lähivaluma-alueilla tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota vesien ekologista ja kemiallista tilaa heikentävien tekijöiden vähentämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-alueet ja tulviin liittyvät riskit, eikä uutta rakentamista ei tule lähtökohtaisesti sijoittaa tulva-alueille. Maakuntakaavan merkintöihin ja määräyksiin voi tutustua osoitteissa https://tieto.pirkanmaa.fi/kartat/# (sisältää maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset) ja https://tieto.pirkanmaa.fi/kaavat/ (sisältää myös mm. yleis- ja asemakaava-aineistoja).
Pirkanmaan ympäristöohjelma, Ympäristöviisas Pirkanmaa 2040, lähestyy ilmaston ja ympäristön tilan parantamista rakenne-, liikkumis-, kierto- sekä lähiviisas-tavoitekokonaisuuksien kautta. Vuonna 2017 valmistunutta ohjelmaa läpileikkaavat kokeilu- sekä tieto- ja asennekyvykkyys. Yhtenä toimenpiteenä vesientilan parantamiseksi on ympäristöohjelmassa tunnistettu ja pilottikohteina toteutettu lisääntyvän sadannan haittojen torjumista kaupunkialueilla. Tähän on hyödynnetty muun muassa alueiden luontaisen kasvillisuuden lisäämistä ja biohiilisuodatusta osana hulevesiä pidättäviä ja johtavia rakenteita. Ympäristöohjelmassa on tavoitteena myös muun muassa edistää vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamenetelmien käyttöönottoa pohjavesialueilla sekä lisätä vähemmän hyödynnettyjen kalalajien käyttöä ja kiertovesitekniikkaan perustuvia ympäristöä kuormittamattomia kalankasvatuslaitoksia.
Vesiin liittyviä toimenpiteitä edistämään on laadittu laajapohjaisesti Vesivisio 2050, jolla pyritään yhteistyössä yli sektoreiden parantamaan Kokemäenjoen valuma-alueen vesistöjen tilaa ja riskienhallintaa. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Lisätietoja http://www.vesivisio2050.fi Lisäksi on toteutettu vesistökunnostusneuvonnan ja -kunnostusverkoston kehittämiseen tähtäävä hallituksen kärkihanke, Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä, jossa perustettiin Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Ikaalisten reitillä on jo toteutettu lukuisia kunnostushankkeita, joihin voi tutustua karttapalvelussa: https://tieto.pirkanmaa.fi/ikaalinen/ sekä Ikaalisten reitin toimintaohjelmaan: www.ikaalistenreitti.com/toimintaohjelma.
Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman 2021–2025 vesiensuojelua edistävinä toimenpiteinä tunnistetaan ja otetaan huomioon vesiensuojelun ja monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, tarkastellaan tapauskohtaisesti mahdollisia kunnostusojitustarpeita sekä lisätään vesiensuojeluhanketoimintaa. Tavoitteena on toteuttaa ohjelmakauden aikana Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia vesiensuojelun luonnonhoitohanketta.
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020 painopisteinä ovat maaseudun palvelut, yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittäminen, asuminen ja yhteisöllisyys, biotalous ja uusiutuvat energia sekä osaaminen ja vuorovaikutus. Kehittämissuunnitelman tavoitteina ovat mm., että ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat sekä luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Kehittämissuunnitelman päivitystyö vuosille 2021–2027 on parhaillaan käynnissä ja liittyy uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman valmisteluun vuosille 2021–2027.
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 on parhaillaan valmistelussa. Strategia kattaa Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hanketta koordinoivat alueen ELY-keskukset (Varsinais-Suomi, Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa). Hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä ja toimiva vesihuolto vuonna 2050 ja millaisilla toimilla siihen päästään. Strategia valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Strategiatyössä huomioidaan valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät strategiat, ohjelmat ja visiot, kuten kansallinen vesihuoltouudistus sekä vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteet ja toimenpiteet. Vesihuoltostrategian toteutumisen tueksi laaditaan ELY-keskusten alueille omat toimenpideohjelmat ja näiden sisältämät tavoitteet 7–10 vuoden ajanjaksoille.
Pirkanmaalla on laadittuna vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 asti. Suunnitelma on viranomaisten ja kuntien yhdessä laatima yleissuunnitelma. Siinä on luotu periaatteet vesihuollon ylikunnallisille kehittämistoimille. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta se ohjaa ja edistää Pirkanmaan vesihuollon seutuyhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen. Keskeisiä käsiteltäviä asioita Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ovat vedenhankinta ja sen turvaaminen, erityistilanteisiin varautuminen ja vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen, jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin edistäminen, lietteen käsittelyratkaisut sekä alueellisen vesihuoltoyhteistyön edistäminen. Nämä tavoitteet edistävät myös vesienhoitosuunnittelun tavoitteiden toteutumista vuoteen ja tulevat huomioitua myös läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 laadinnassa.
