11 Tarkasteltavat pohjavesialueet

Toimenpideohjelmassa käsitellään vedenhankintaa varten tärkeät ja muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet sekä pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (luokat 1, 1E, 2, 2E ja E). Pohjavesialueita, joilla pohjaveden hyvä tila on heikentynyt tai uhattuna (riski-pohjavesialueet ja huonossa tilassa olevat pohjavesialueet), tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.

Suomen merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat pääosin viimeisimmän jääkauden loppupuolella jäätikön vetäytymisen seurauksena syntyneissä harjuissa ja reunamuodostumissa. Pirkanmaan pohjavesialueet kuuluvat Sisä-Suomen pohjavesimuodostumien ryhmään. Pirkanmaan merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Hämeenkyröstä Ylöjärven, Tampereen, Ruoveden ja Oriveden kautta Juupajoelle kulkevassa Sisä-Suomen reunamuodostumassa ja Ikaalisista Hämeenkyrön, Ylöjärven, Tampereen ja Kangasalan kautta Pälkäneelle kulkevassa saumaharjujaksossa.

Sisä-Suomen reunamuodostuman pohjoispuolisessa osassa Pirkanmaata on useita pitkiä harjujaksoja, joista suurin saa alkunsa Sisä-Suomen reunamuodostumalta kulkien Ruoveden ja Virtain poikki luoteeseen. Saumaharjujakson eteläpuolisella Pirkanmaalla kulkee muutama suurempi luoteis-kaakkoissuuntainen harjujakso, mutta pohjavesivarat ovat tässä osassa Pirkanmaata kuitenkin vähäisemmät. Jokusia pieniä vedenottamoita sijaitsee myös hyvätuottoisilla hiekka- ja soramoreenimuodostumilla.

Pohjavesialueiden rajaus ja luokitus perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta säädetään nykyisin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

• 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
• 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Pohjavesialueiden luokittelua on käsitelty tarkemmin Ympäristöministeriön vuoden 2018 julkaisussa ”Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan”.

Pirkanmaalla luokiteltuja pohjavesialueita on yhteensä 158 kpl, joista 1-luokkaan kuuluu 69, 1E-luokkaan 14, 2-luokkaan 65, 2E-luokkaan 9 pohjavesialuetta ja E-luokkaan yksi pohjavesialue (tilanne 2021) (kuva 11.1). Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle (VHA 3) pohjavesialueista sijoittuu yhteensä 149 aluetta ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA 2) 9 aluetta. Pirkanmaan pohjavesialueet on esitetty kuvassa 11.2 ja liitteessä (liite 3).

Laskennallisen, muodostumisalueen pinta-alaan, sademäärään ja maaperän vedenläpäisevyyteen perustuvan arvion mukaan pohjavettä muodostuu luokitelluilla pohjavesialueilla noin 160 000 m³ vuorokaudessa. Tästä määrästä 67 % muodostuu 1- ja 1E-luokan pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 350 km², josta 59 % sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille (luokat 1 ja 1E).

Kuva 11.1. Harjumaisemaa Ikaalisten Vatulanharjulta.

Kuva 11.2. Pirkanmaan pohjavesialueet.