14.3 Maa-ainesten ottaminen

Pirkanmaalla sora- ja hiekkavaroista valtaosa sijaitsee Pälkäneeltä Kangasalan, Tampereen ja Ylöjärven kautta Hämeenkyröön ulottuvalla harjujaksolla ja Sisä-Suomen reunamuodostuman alueilla mm. Hämeenkyrön Ulvaan-harjulla ja Ruoveden Siikakankaalla. Muut harjujaksot ovat edellisiin verrattuna mittasuhteiltaan vaatimattomampia. Erityisen vähän harjuja on etäisellä ja lounaisella Pirkanmaalla ja Tampereen pohjoispuolisella alueella, missä joudutaan käyttämään kalliosta saatavaa kiviainesta. 

Suurimmat maa-ainesten ottamisluvat pohjavesialueilla ovat keskittyneet Hämeenkyrössä Miharin, Ketunki-venkankaan, Lintuharjun ja Ulvaanharjun alueille, Ruovedellä Siikakankaan, Jäminkipohjan ja Nuottiharjun alueille, Pälkäneellä Kollolanharjun, Isokangas-Syrjänharjun ja Syrjänharju-Konkinharjun alueille sekä Kangasalla Vehoniemenharjun alueella.

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke (POSKI-hanke) tehtiin Pirkanmaalla Hämeenkyrön, Ikaalisten eteläosan, Kangasalan, Lempäälän, Luopioisten, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Viljakkalan ja Ylöjärven alueilla vuosina 1997–2000. Tältä alueelta saadaan pääosa Tampereen kaupunkiseudulla käytettävästä kiviaineksesta. Vuonna 2015 valmistui tätä täydentävä koko maakunnan kattava POSKI-hanke, jossa myös vanhan POSKI-hankkeen aineistoja täydennettiin. Hanke on maakuntakaavan 2040 tausta-aineisto.

Ottamistoiminta on viime vuosina siirtynyt yhä voimakkaammin kalliokiviainekseen ja tällä hetkellä otettavasta aineksesta vain viidennes on hiekkaa ja soraa.  Tampereen seudulla kalliokiviaineksen osuus on noin 95 %.

Pirkanmaalla on valmistunut myös vanhojen soranottamisalueiden jälkihoidon ja kunnostustarpeen arviointiin liittyvä SOKKA-hanke. Pääosa vanhoista soranottamisalueista on kartoitettu maastossa, raportointi valmistui vuonna 2015.

Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Toisella kaudella maa-ainesten ottamisalueiden kunnostussuunnitelman laatimista ja kunnostusta on esitetty kymmenelle pohjavesialueelle. Virtain Puttosharjun, Kangasalan Vehoniemenharjun ja Ruoveden Siikakankaan alueille on laadittu kunnostussuunnitelma, mutta kunnostusta ei ole vielä toteutettu. Tampereen Epilä-Villillä B:n alueella kunnostus on aloitettu, mutta jäänyt kesken soveltuvien kiviainesten puutteessa. Muilta osin toimenpiteet eivät ole toteutuneet, osalla esitetyistä alueista on vielä luvan mukaista maa-ainesten ottamistoimintaa.

Muut maa-ainestenottamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toteutuneet. Pälkäneen Kollolanharjun maa-ainesten ottoalueiden valvontaa on tehostettu, Kangasalan Vehoniemenharjun toiminnassa olevien alueiden lupaehtoihin kuuluu pohjaveden tarkkailu ja Ruoveden Siikakankaalle on laadittu maa-ainesten ottamiseen liittyvä yleissuunnitelma. 

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Maa-ainesten ottamiseen liittyvistä aiemmista toimenpiteistä maa-ainestenoton yleissuunnitelman laatimiseen, toiminnanharjoittajan tarkkailun aloittamiseen ja maa-ainestenoton valvonnan tehostamiseen liittyvät toimenpiteet on poistettu (taulukko 14.7). Valvonnan tehostamiselle on oma ohjauskeino, maa-ainestenoton yleissuunnittelua edistetään maankäytön suunnitteluun liittyvän ohjauskeinon kautta ja tarkkailut ja seurannat ovat oman ohjauskeinon alla. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke (POSKI) on saatu valtakunnallisesti valmiiksi, mutta toisaalta on todettu tarvittavan myös POSKI-hankkeen päivityksiä, joten aiempi POSKI-hankkeen toteuttaminen on muutettu sen päivittämiseksi. Edellisen kauden toimenpiteistä soranottoalueiden kunnostustarpeen arviointihanketta (SOKKA) on tarpeen vielä toteuttaa Lapissa. Aiemmin käytössä olleista toimenpiteistä jää myös maa-ainestenottoalueiden kunnostukseen liittyvä toimenpide, joka käsittää vanhojen ns. ”isännättömien” maa-ainestenottoalueiden kunnostamisen.

Taulukko 14.7. Maa-ainesoton toimenpiteet.

Kaudelle 2022–2027 ei esitetty uusia maa-ainesoton toimenpiteitä.