14.9 Vedenotto

Pirkanmaalla on kaikkiaan 83 luokkiin 1 ja 1E kuuluvaa pohjavesialuetta, joista aktiivisessa vedenhankintakäytössä on 69 aluetta. Osalla 1-luokan pohjavesialueista sijaitsee varavedenottamo tai alueille on ollut suunnitteilla vedenhankintaa. Pohjavedenottamoita on yhteensä 84 kappaletta. Vuonna 2019 niiden ottama pohjaveden määrä oli noin 47 200 m³/d. Ottamoista 52:lla on voimassa oleva vedenottolupa ja niiden ottama vesimäärä kattaa yli 95 % edellä esitetystä kokonaisottomäärästä.

Suurimmat pohjavedenhankkijat Pirkanmaalla on esitetty alla olevassa taulukossa 14.18. Nämä laitokset ottivat noin 36 000 m³/d pohjavettä vuonna 2019. Tämä määrä kattaa noin 75 % koko Pirkanmaan pohjavedenottamoiden vedenotosta. 

Taulukko 14.18. Pirkanmaan suurimmat pohjavesilaitokset vuonna 2019.

Pohjaveden osuus koko Pirkanmaan vedenhankinnassa oli vuonna 2019 noin 45 %. Merkittävimmät pintavesilaitokset ovat Tampereen Veden Rusko ja Kaupinoja, sekä Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitoksen Tyrynlahti. Näiltä laitoksilta otettiin pintavettä yhteensä noin 57 000 m³/d.

Vesilaitokset ja muut vedenottajat seuraavat vedenottolupiensa mukaisesti otetun veden määrää ja pohjaveden pinnankorkeutta. Pirkanmaalla vedenotto on ollut yleensä lupamäärien mukaista, vaikka joillakin vedenottamoilla on lupamäärä voitu joinakin vuosina tilapäisesti ylittää. Vedenotto ja pohjaveden muodostuminen ovat olleet Pirkanmaalta käytettävissä olevien tarkkailutulosten perusteella pääosin tasapainossa.

Toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Toiselle vesienhoitokaudelle vedenoton toimenpiteiksi on esitetty lainvoimaisten vedenottamoiden suoja-aluerajausten ja määräysten päivittämistä Lempäälän Lempäälä-Mäyhäjärvi A:n ja C:n, Parkanon Vuorijärven ja Virtain Puttosharjun pohjavesialueille. Toimenpiteet eivät ole toteutuneet.

Vedenoton vaikutusten selvittämistä on esitetty Nokian Maatilanharjulle, Parkanon Vuorijärvelle, Pälkäneen Isokangas Syrjänharjulle ja Tampereen Aakkulanharjulle. Maatialanharjulla vaikutusten selvittäminen on käynnistetty.

Raakaveden laadun seurannan tehostamista on esitetty Nokian Maatialanharjulle, Valkekosken Sääksmäelle ja Ylöjärven Ylöjärvenharjulle. Toimenpide on toteutunut Maatialanharjulla.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Vedenottosektorin toimenpiteissä on jonkin verran muutoksia edelliseen kauteen verrattuna. Vesilain mukaisten suoja-alueiden rajauksia ja määräyksiä koskevasta toimenpiteestä on poistettu maininta suoja-alueen purkaminen sen ollessa merkityksetön pohjaveden suojelua edistävänä toimena. Kaikki esitetyt suoja-alueisiin liittyvät toimenpiteet edellyttävät Aluehallintoviraston päätöstä.

Vedenoton vaikutusten selvittämisen on täsmennetty koskevan myös pintaveden imeytymisen vaikutusten selvittämistä. Uutena toimenpiteenä esitetään kestävää vedenhankintaa, joka tarkoittaa tilannekohtaista vedenottomäärän sopeuttamista akviferista saatavilla olevaan vesimäärään huonon määrällisen tilan estämiseksi tai hyvän määrällisen tilan palauttamiseksi.

Pohjaveden hyvän määrällisen tilan edellytyksenä on myös pohjavedestä riippuvien ekosysteemien hyvä tila, joka tulee huomioida määrällistä tilaa tarkasteltaessa.

Lisäksi pohjavesialueilla käytettäväksi toimenpiteeksi soveltuu yhdyskuntien, haja-asutuksen ja teollisuuden toimialakohtaisessa oppaassa esitetty toimenpide ” Riskien hallinta ja erityistilanteiden varautumissuunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen, teollisuusjätevesisopimukset”. Kyseinen toimenpide on muokattu erikseen pohjavesialueille tallennettavaksi (taulukko 14.19). Raakaveden laadun seurannan tehostamiseen liittyvä toimenpide on siirretty ohjauskeinojen kautta edistettäväksi.

Taulukko 14.19. Vedenoton toimenpiteet.

Kaudelle 2022–2027 toimenpiteiksi on esitetty vedenoton ja pintaveden imeytymisen vaikutusten selvittäminen (tarvittaessa lupaharkinta tai luvan päivittäminen) Nokian Maatilanharjulle ja Ikaalisten Vatulanharjulle sekä kestävä vedenhankinta Vatulanharjulle.