9.1 Pintavesien tilaa heikentävät tekijät
Pintavesien tilaa heikentäviä tekijöitä on arvioitu erikseen vesiin kohdistuvan kuormituksen, vesistörakentamisen, vedenoton ja muiden paineiden osalta. Samalla on arvioitu heikentävän tekijän vaikutuksia vesimuodostumaan. Arviointia varten on laadittu ohje (Merkittävien paineiden arviointi, www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Kokonaisarvio pintavesien tilaa heikentävistä Pirkanmaalla vesienhoitoalueella on esitetty taulukossa 9.1.
Kustakin vesimuodostumasta on tunnistettava yksi tai useampia paineita, jotka yksin tai yhdessä aiheuttavat vesimuodostuman hyvää huonomman tilan tai riskin tilan heikkenemiselle. Näiden paineiden vähentämiseksi tullaan esittämään toimenpiteitä, jotka kootaan toimenpideohjelmaan.
Piste- tai hajakuormitusta aiheuttavaa osatekijää, eli kuormituslähdettä pidetään merkittävänä, jos kyseinen kuormituslähde yksin tai yhdessä muiden kuormituslähteiden kanssa aiheuttaa vesimuodostuman hyvää huonomman tilan tai jos se aiheuttaa hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevan vesimuodostuman tilan heikentymisen riskiä. Jos tunnistetaan useita kuormituslähteitä, jotka yhdessä aiheuttavat merkittävän ympäristöpaineen, otetaan ne kaikki mukaan, vaikka kyseiset kuormituslähteet yksin eivät olisikaan merkittäviä.
Eri kuormituslähteiden merkittävyyden arviointia varten saadaan vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiosta, VEMALA:sta arvio vesimuodostuman ravinnekuormituksesta ja sen jakautumisesta eri kuormituslähteisiin. Ravinnekuormituksen merkittävyyden arviointi tapahtuu asiantuntija-arviona laskennallisen merkittävyysarvion perusteella. Laskennallista merkittävyysarviota varten on luotu fosfori- ja typpikuormalle asteikot sen mukaan, mikä on sektorin aiheuttaman kuormituksen suuruus luonnonhuuhtoumaan verrattuna. Asteikolle valittiin neljä luokkaa välille ei merkittävä...erittäin merkittävä. Periaatteena on, että mikäli sektorin kuormitus on merkittävä tai erittäin merkittävä nimettäisiin kuormituslähde merkittäväksi paineeksi. Silmälläpidettävä -luokassa kuormituslähde voitaisiin tapauskohtaisesti nimetä merkittäväksi ”yhdessä muiden kanssa” –perusteella.
Taulukko 9.1. Merkittävät pintavesien tilaa heikentävät paineet Pirkanmaalla (% kaikista järvi- ja jokivesimuodostumista).
|
|
Osuus (%) kaikista vesimuodostumista |
||
|
Merkittäväksi tunnistettu paine |
Järvet |
Joet |
Kaikki |
|
Hajakuormitus |
|||
|
*Metsätalous |
0,4 (40) |
2 (48) |
0,8 (43) |
|
Maatalous |
27 |
56 |
36 |
|
Haja- ja loma-asutus |
6 |
10 |
7 |
|
Laskeuma |
92 |
27 |
71 |
|
Pistekuormitus |
|||
|
Yhdyskuntien jätevedet |
3 |
4 |
3 |
|
Teollisuuslaitokset |
1 |
0 |
1 |
|
Kaatopaikat |
0 |
<1 |
<1 |
|
Kaivannaisteollisuus |
0 |
<1 |
<1 |
|
Turvetuotanto |
1 |
1 |
1 |
|
Hydrologis-morfologiset muutokset |
|||
|
Hydrologiset muutokset |
4 |
1 |
3 |
|
Esteet ja padot |
0 |
19 |
6 |
|
Morfologiset muutokset |
<1 |
6 |
2 |
|
Hydrologis-morfologinen muutos |
0 |
<1 |
<1 |
|
Muut paineet |
|||
|
Vedenotto |
0 |
<1 |
<1 |
|
Sisäinen kuormitus tai muu rehevöityminen |
3 |
0 |
2 |
*) Metsätalous ei nouse Pirkanmaan suunnittelualueilla merkittäväksi paineeksi ravinnekuormituksen osalta määritystavalla, jonka mukaan muut kuormitussektorit ovat määritetty paineeksi (luku ilman sulkeita). Koska pintavesien luokittelu ei nykyisin suoraan huomioi kiintoaineksen ja liukoisten orgaanisen aineen eli humuksen aiheuttamaa kuormaa, on tarve nostaa esiin vesistöt, joissa metsätalouden kuormitus on näiden tekijöiden osalta kuitenkin nähtävissä. Sulkeissa oleva luku kuvaa vesistöjen osuutta kaikista vesimuodostumista, joissa metsätalous on määritelty merkittäväksi paineeksi silloin, kun metsätalouden fosforikuormitus on vähintään 10 % metsätalouden luonnonhuuhtoumasta. Arviointi perustuu asiantuntija-arvioon.
