2.4 Asutuksen muutos

Asutus ja maankäyttö

Pirkanmaan väkiluku on 520 532 henkeä (Tilastokeskus 30.9.2020). Väestötiheys on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen keskiarvon. Pirkanmaan on kasvattanut väestömääräänsä tasaisesti vuosikymmeniä.  Vuonna 2018 väestömäärän muutos oli +3 014 henkeä (+0,59). Pirkanmaan muuttotase oli positiivinen, luonnollinen väestönlisäys sen sijaan oli hitusen negatiivinen. Aiempien vuosien tapaan maakuntaa kasvatti eritoten kotimainen muuttovoitto. Kasvukeskuksiin muuttaa paljon nuoria ja opiskelijoita, mikä vaikuttaa väestön ikärakenteeseen. Väestön kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan vuoteen 2040, jolloin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan pirkanmaalaisia on vuonna 2040 542 000. Taustalla vaikuttaa syntyvyyden lasku, joka vaikuttaa väestöennusteeseen.

Pirkanmaan maakunnan väestönkasvu painottuu hyvin voimakkaasti Tampereelle ja sen kehyskuntiin Nokialle, Kangasalle, Pirkkalaan, Lempäälään ja Ylöjärvelle. Väestön vähentyminen on tuntunut erityisen voimakkaana maakunnan pohjoisosassa. Maakunnassa on siten nähtävissä sama kehitys kuin muuallakin Suomessa: asukkaat muuttavat kasvukeskuksiin ja niiden naapurikuntiin. Suurin osa Pirkanmaan kunnista on kuitenkin muuttotappiollisia.

Vesihuolto ja viemäröinti

Asukasmäärän ja asumisen sijoittumisen muutoksia ja niiden vaikutuksia alueelliseen vesihuollon suunnitteluun ja kehittämiseen tarkastellaan vuosina 2020–2021 osana Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 laatimista. Maakunnan tasolla tarkasteltuna viemäröintiä on pystytty pääosin kehittämään Pirkanmaan väestömäärän kasvun tahdissa. Jätevesiverkostojen kokonaispituus on kasvanut 20 vuodessa ja mahdollistaneet liittyjämäärien ja liittymisprosenttien nousun. Jätevesiverkoston laajentaminen on mahdollistanut myös jätevedenkäsittelyn keskittämisen. Vesien hoitokauden 2022–2027 merkittäviä vesihuollon muutoksia tulevat olemaan uusien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden käyttöönotto Tampereella ja Nokialla. Tämän myötä noin 70–75 % Pirkanmaan yhdyskuntajätevedestä käsitellään uusilla laitoksilla.

Pirkanmaan alueella kiinteistökohtaisen vedenhankinnan piirissä oli vuonna 2019 noin 5–6 % ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn piirissä noin 15 % alueen väestöstä. Varsinkin jätevesivaikutusten osalta tämä tarkoittaa huomattavaa kuormitusta ympäristöön. Esimerkiksi haja-asutuksen aiheuttama vesistöjen fosforin kuormitus on Pirkanmaalla suurempi kuin yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus. Kiinteistökohtaisen vesihuollon merkitystä lisää noin 47 000 vapaa-ajan asuntoa (Tilastokeskus 2021), joista osassa on paineellinen vesijärjestelmä talousvettä varten. Tällöin myös syntyvän jäteveden määrä nousee. Haja-asutuksen jätevesikuormitusta lisää myös vapaa-ajan asuntojen varustelutason nousu, ennustettu käyttöasteen kohoaminen sekä etätyön lisääntyminen. Loma-asuntojen lisääntynyt käyttö saattaa aiheuttaa myös painetta loma-asunnoilla yleisesti käytössä olevien kuivakäymälöiden vaihtamiseksi vesivessaan. Haja-asutuksen jätevedenkäsittely on edelleen pääosin sakokaivojen varassa. Nykyisen lainsäädännön ollessa voimassa haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn kuormituksen väheneminen tapahtuu hitaasti, koska kiinteistöjen saneeraukset, jotka edellyttävät jätevedenkäsittelymenetelmän uusimista, toteutuvat pitkän ajan kuluessa.

Maa- ja metsätalousministeriö aloitti vuoden 2020 alussa kolmivuotisen Kansallinen vesihuoltouudistus -hankeen, jossa etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto. Hanke nostaa esiin vesihuoltosektorin haasteina muun muassa vesihuoltopalvelujen häiriöttömyyden ja riskien nykyistä paremman hallinnan, alan osaajien puutteen ja vesihuoltolaitosten niukat resurssit, päätöksenteon puutteellisen tietopohjan ja riittämättömän varautumisen tulevaisuuden investointeihin. Kansallisen vesihuoltouudistuksen uudistusohjelma hyväksyttiin huhtikuussa 2021. Ohjelma tähtää vesihuoltotoimijoiden yhteistyönä kehittämään yhteiskunnalle elintärkeää vesihuoltosektoria siten, että korjausvelan kasvun saadaan selätettyä. Ohjelma pitää sisällään mm. rakennemuutoksen edistämistä, taloudenpidon ja omaisuudenhallinnan kehittämistä, entistä laajempaa alueellista yhteistyötä sekä lainsäädännön uudistamista. (Kansallisen vesihuoltouudistuksen visioryhmä 2021)