13.2.2 Kemiallinen tila

Kemiallisen tilan arviointi tehtiin kaikille riskipohjavesialueille. Seitsemän pohjavesialuetta luokiteltiin kemiallisesti huonoon tilaan. Pohjavesialueista kuusi oli myös toisella vesienhoitokaudella kemiallisesti huonossa tilassa. Taulukossa 13.2 on esitetty huonoon tilaan johtaneiden haitta-aineiden vuosikeskiarvopitoisuudet.

Kuhmoisten Mällykäinen

Syynä pohjavesialueen huonoon tilaan on vanhojen torjunta-aineiden hajoamistuotteet. Haitta-ainetta BAM (2,6-diklooribentsoamidi) on todettu vedenottamon kaivoissa. Haitta-ainepitoisuus on ylittänyt useasti ympäristölaatunormin vuosina 2014–2019. Haitta-aineen lähde ei ole selvillä.

Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju:

Pohjavesialueen huono tila johtuu pohjavedestä havaituista torjunta-aineiden hajoamistuotteista. Tilaa heikentävät haitta-aineet ovat BAM, DEDIA ja DIA.

Vuosina 2017–2019 BAM (2,6-diklooribentsoamidi) on todettu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintoputkessa HP284. Ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina haitta-ainetta on todettu havaintopaikoilla HP293, HP296, HP320, HP391, HP 393, HP 394 ja HP397.

Desetyylidesisopropyyliatratsiini (DEDIA) on todettu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintoputkessa HP394. Ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina haitta-aineitta on todettu havaintopaikoilla HP293, HP296, HP320, HP391, HP393 ja HP397

Desisopropyyliatratsiini (DIA) on todettu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintoputkessa HP394. Ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina haitta-aineitta on todettu havaintopaikoilla HP293, HP320, HP393, HP394 ja HP397.

Tuloksia ei ole tarpeeksi varsinaisen pitoisuustrendin määrittämiseen, mutta pitoisuudet ovat pienentyneet vuosien aikana.

Tampereen Aakkulanharju:

Pohjavesialueen huono tila johtuu pohjavedestä havaituista torjunta-aineiden hajoamistuotteista. Tilaa heikentävä haitta-aine on BAM.

Vuosina 2017–2019 BAM (2,6-diklooribentsoamidi) on todettu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintopaikoissa ISOV1, HP21-14 ja 1.Ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina haitta-aineitta on todettu havaintopaikoilla HP24-14.

Tampereen Epilänharju-Villillä A:

Pohjavesialueen huono tila johtuu Tohlopinrannan pilaantuneen pohjaveden haitta-aineista. Tilaa heikentävät aineet ovat trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni, kloorieteeni (vinyylikloridi), 1,2-dikloorieteeni, 1,2-dikloorietaani, MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) ja Öljyjakeet (C10-40).

Haitta-aineet sijoittuvat Tohlopinrannan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden yhteyteen. Haitta-aineita on todettu useissa alueen havaintoputkissa. Osa pitoisuuksista on ollut viime vuosina nousussa.

Tampereen Epilänharju-Villillä B:

Pohjavesialueen huono tila johtuu pohjaveden kohonneista trikloorieteeni- ja tetrakloorieteenipitoisuuksista. Vuosina 2017–2019 trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä on todettu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintoputkissa HP1, HP2_Tre, HP3_Tre, HP318 ja HP4_Tre. Ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina haitta-aineita on todettu havaintopaikoilla HP107, HP173 ja Hp2 sekä vedenottamolla.

Valkeakosken Sääksmäki:

Pohjavesialueen huono tila johtuu Kemmolan vedenottamolla havaituista torjunta-aineista. Tilaa heikentävät haitta-aineet ovat bentatsoni ja metyylikloorifenoksietikkahappo (MCPA). Vuosina 2017–2019 torjunta-aineita ei ole todettu lainkaan tai kyseisiä haitta-aineita on todettu ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina.

Ylöjärvi Ylöjärvenharju:

Pohjavesialueen huono tila johtuu pohjavedessä havaituista haitta-aineista. Tilaa heikentävät aineet ovat trikloo-rieteeni ja tetrakloorieteeni, öljyjakeet (C10-40) sekä torjunta-aineiden hajoamistuote BAM (2,6-diklooribentsoamidi).

Saurion alue: Vuosina 2017–2021 trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä on havaittu ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina havaintopaikoissa PF5, PF8, PF9, PF12, RHP11, RHP13, RHP15, RHP16, RHP18, RHP20, RHP21, RHP24, RHP28, RHP32, PVP39, SPH6, SPH7, SPSK1, SPSK2 ja SPSK3 sekä vedenottamon raaka-vedessä. Öljyjakeiden (C10-40) ympäristölaatunormi ylittyy havaintopaikoissa PF8, PF9, RHP18 ja RHP28.

Julkujärven alue: Vuosina 2020–2021 tetrakloorieteeniä on havaittu ympäristölaatunormin (trikloorieteeni ja tetra-kloorieteeni) ylittävinä pitoisuuksina havaintopaikoissa GTK29-16, 16532/Pima ja Avant2 sekä vedenottamon kaivoissa.

Pinsiön alue: Torjunta-aineiden hajoamistuotetta BAM (2,6-diklooribentsoamidi) on todettu vuosina 2014-2017 ympäristölaatunormin ylittävinä ja 2018-2021 ympäristölaatunormin alittavina pitoisuuksina havaintoputkessa 505M. Myös Pinsiön vedenottamon raakavedessä on havaittu pieniä määriä BAM:a.

Taulukko 13.2. Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden huonoon tilaan johtaneiden haitta-aineiden pitoisuuksien vuosikeskiarvot.

Taulukko 13.3. Riskialueet, selvityskohteet, pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila ja niiden muutokset edellisestä kaudesta (2. kauden tilanne yliviivattu) sekä riskiä aiheuttava haitta-aine tai tekijä.

*1 öljyjakeet (C10-40), metallit, 4-kloori-3-metyylifenoli, ammoniumtyppi, 1,4-diklooribentseeni, bentseeni, naftaleeni
*2 torjunta-aineet, kloridi, arseeni ja metallit, aromaattiset hiilivedyt
*3 tri – ja tetrakloorieteeni, 1,2-dikloorietaani ja -eteeni, vinyylikloridi, öljyjakeet (C10-40), MTBE, arseeni ja metallit, kloridi
*4 tri – ja tetrakloorieteeni, kloridi, metallit, öljyjakeet (C10-40)

Kuva 13.1. Pirkanmaan pohjavesialueiden riskinarviointi ja tilaluokittelu.