10.2.4 Turvetuotanto

Turvetuotannon vesiensuojelua ohjaa keskeisesti ympäristönsuojelulain määräämä ympäristölupavelvollisuus. Ympäristölupa tulee olla kaikilla turvetuotantoalueilla. Ennen vuotta 2014 tuotannossa olleiden alle 10 hehtaarin tuotantoalueiden luvanhaun siirtymäaika umpeutui 1.9.2020. Ympäristöluvan myötä pienten turvetuotantoalueiden vesiensuojelun taso paranee suunnittelukaudella 2022–2027.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Nykyään turvetuotannon ympäristöluvissa velvoitetaan käsittelemään kuivatusvedet perusrakenteiden lisäksi virtaamansäädöllä sekä jollakin tehostetulla vesienkäsittelymenetelmällä, joita ovat pintavalutus, kosteikko/kasvillisuuskenttä ja kemikalointi. Vesienkäsittelyrakenteet poistavat kiintoaineista ja kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita sekä jonkin verran liukoisia ravinteita. Sen sijaan humusta ne poistavat huonosti. Ainoa menetelmä humuksen poistamiseen on kemikalointi. Tehostetuista vesienkäsittelymenetelmistä kemikaloinnin on kuitenkin havaittu olevan luonnonolosuhteissa epävarma ja vaikeasti hallittava prosessi, joka huonosti toimiessaan lisää etenkin kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. Kemikalointikäsittelyä ei pääsääntöisesti enää suositella perustettavan uusille turvetuotantoalueille.

Turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa annetaan määräyksiä muuan muassa vesiensuojelurakenteista ja niiden kunnossapidosta, pöly- ja melupäästöjen rajoittamisesta, jätteistä ja niiden käsittelystä sekä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Ympäristöluvat ovat pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Yleisesti ympäristöluvissa määrätään puhdistustehon raja-arvo tehostetulle vesienkäsittelyrakenteelle ja/tai raja-arvo tehostetulta vesienkäsittelyrakenteelta lähtevän veden pitoisuudelle. Raja-arvot määrätään uusiin ympäristölupiin sekä vanhojen tuotantoalueiden tarkistus-/muutoshakemusten yhteydessä. Puhdistustehovaatimus on ollut pintavalutuskentille pääsääntöisesti fosforille 50 %, typelle 20 % ja kiintoaineelle 50 %. Kosteikoille puhdistusteho on asetettu tavallisesti tavoitteellisena ja prosentit ovat olleet hieman alempia. Mikäli toiminnassa ei saavuteta ympäristöluvassa asetettuja raja-arvoja, tulee vesienkäsittelyn toimintaa tehostaa tai hakea ympäristöluvan muutosta aluehallintovirastosta. Myös mikäli havaitaan, että turvetuotantoalueelta lähtevä kuormitus on merkittävästi suurempaa kuin ennakkoon on arvioitu, voi ELY-keskus velvoittaa vesienkäsittelyn tehostamista tai hakemaan ympäristöluvan muutosta aluehallintovirastosta.

Vesienhoidon suunnittelussa ja turvetuotannon ympäristöluvituksessa pääasiallinen huomio on kiinnittynyt ravinnekuormitukseen vesistöjen tilaa heikentävänä tekijänä. Yleisesti ottaen turvetuotannon aiheuttama ravinnekuormitus on vähäistä verrattuna turvetuotannosta aiheutuvaan kiintoaine- ja humuskuormitukseen. Turvetuotannon vesiensuojelun edistämiseksi on tärkeää tutkia tarkemmin mm. kiintoaineen, humuksen ja siihen sitoutuneen raudan, raskasmetallien ja happamoitumisen vesistövaikutuksia. Vesistöjen yhteistarkkailua ja jatkuvatoimisen virtaamamittauksen käyttöönottoa tulee edistää. Lisäksi on tärkeää kehittää turvetuotannon seurantamenetelmiä mm. koskien liettymistä ja kiintoaineen kulkeutumista sekä biologisia vaikutuksia. Turvetuotannosta aiheutuvien haitallisten vesistövaikutusten vähentämiseksi on tärkeää jatkaa turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittämistä. Turvetuotannon vesistövaikutusten arvioimiseksi tarvitaan myös mallien kehittämistä, sillä nykyisin käytössä olevat valuma-aluetason mallit eivät suoraan sovellu turvetuotannon kaikkien vesistövaikutusten arviointiin. Ympäristöhallinnossa nykyisin käytössä olevia kuormitusmalleja kehitetään siten, että niiden avulla voidaan arvioida paremmin myös kiintoaine- ja humuskuormituksesta aiheutuvia vesistövaikutuksia. Turvetuotannon vesiensuojelun edistämiseksi on tärkeää järjestää erityisesti pientuottajille suunnattavaa turvetuotannon vesiensuojelun käytännön toteuttamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa sekä kehittää ja edistää omavalvontaa.

Tuotannon loputtua turvetuotantoalue siirretään muuhun maankäyttöön, ja alueen jälkikätöstä vastaa maanomistaja. Tavoitteena on ohjata turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä nykyistä selvemmin ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden kannalta kestävimpiin ratkaisuihin kuten kosteikko, uudelleen soistaminen tai metsittäminen. Jatkossa on tärkeää tukea ympäristön kannalta kestäviä jälkikäyttövalintoja kehittämällä sekä lainsäädäntöä että kannustusjärjestelmiä. Jälkikäytöstä olisi hyvä antaa suosituksia jo uutta turvetuotantoaluetta perustettaessa opastamalla ja ohjaamalla.

Vesiensuojelun tehostaminen olemassa olevilla tuotantoalueilla

Ympäristöluvituksen myötä alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueiden vesienkäsittely tehostuu. Ensisijaisesti alle 10 hehtaarin tuotantoalueille esitetään pintavalutusta tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä. Jokainen ympäristölupahakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Kasvillisuuskenttä/kosteikkokäsittely on myös hyväksyttävä vesienkäsittelymenetelmä, mikäli pintavalutuskentän perustaminen ei ole mahdollista. Pirkanmaalla vesienhoidon toimenpiteenä ei esitetä kemiallisen käsittelyn lisäystä, sillä menetelmän vesiensuojelullisesta hyödystä on hyvin ristiriitaisia kokemuksia, ja sen käytössä on esiintynyt ongelmia.

Vuosina 2022–2027 tulee tarkasteltavaksi YSL 89 §:n mukaisesti yhteensä kuusi turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Kaikilla alueilla on jo käytössä tehostettu vesiensuojelumenetelmä. Harkinta luvan muuttamisen tarpeesta YSL 89 §:n perusteella käsitellään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa edellytetään ympäristöluvan muutosta, mikäli vesienkäsittelyrakenteen toimintaa on tarpeen tehostaa, kuormitus on merkittävästi suurempaa kuin ympäristöluvassa on arvioitu tai toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Tavoitteena on, että kaikilla turvetuotantoalueilla on voimassa oleva ympäristölupa, kaikilla alueilla on käytössä jokin tehostettu vesienkäsittelymenetelmä, jonka puhdistustehokkuus ja/tai lähtevän veden pitoisuus on hyvä, sekä kuormitus on vesienhoidon kannalta kestävällä tasolla. Lisäksi rankkasateisiin on ennakolta varauduttu.

Uusien tuotantoalueiden vesiensuojelu ja sijoituspaikka

Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille valtioneuvoston soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta antaman periaatepäätöksen mukaisesti siten, että turvetuotannosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Ojittamattomille tai luonnontilaltaan palautuneille soille ei tule osoittaa turvetuotantoa. Uusi turvetuotanto ei saa vaarantaa vesien hyvää tilaa tai sen saavuttamista. Turvetuotannon sijainninohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa (maakuntakaavoitus), lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Uusien turvetuotantoalueiden luvituksessa hyödynnetään entistä enemmän ennakkoneuvotteluja, joissa voidaan käydä toiminnanharjoittajan kanssa yhdessä läpi tuotannon reunaehtoja jo ennen lupahakemuksen laadintaa.

Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa esitetään muun muassa turvetuotannon kannalta tärkeät vyöhykkeet (merkintä EOt) ja lisäksi valuma-alueet, jolla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin (merkintä tu). Tu-alueille alueille on annettu seuraava suunnittelumääräys: ”Turvetuotantoa suunniteltaessa on selvitettävä tuotannon vaikutukset purkuvesistön veden laatuun, kala- ja rapukantoihin sekä kalatalouteen. Huomioon tulee erityisesti ottaa tuotantotoiminnan yhteisvaikutukset ja valuma-alueen kokonaiskuormitus. Toiminta tulee järjestää ja ajoittaa siten, ettei aiheuteta vesistön tilan heikkenemistä eikä vesistön kokonaiskuormitus lisäänny.”

Uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine-, rauta- ja humuskuormalle yhdessä valuma-alueen muiden maankäyttömuotojen kanssa. Pirkanmaalla on tehty turvetuotannon tehostetun vesiensuojelun aluerajaus 3. jakovaiheen tarkkuudella. Rajaus on yhteneväinen metsätalouden kanssa (kuva 10.7).

Uusien tuotantoalueiden lupamenettelyssä tullaan edellyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttöä. Uusilla turvetuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka on yleensä ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai muu vastaavan tasoinen käsittely. Joissakin tapauksissa voi alapuolisen vesistöalueen tila estää ympäristöluvan myöntämisen, mikäli vesienkäsittelystä huolimatta arvioidaan, että alapuolisen vesistön tila heikkenee merkittävästi tai hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vaarantuu.

Uusien ympäristölupahakemusten yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomioita vesiensuojelutoimien tehokkuuteen erityisesti tehostetun vesiensuojelun alueella. Rakenteiden toimivuus ja sijoituspaikka tulee varmistaa jo hakemusvaiheessa riittävän hyvillä ennakkotutkimuksilla. Ilmastomuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten voimakkaat sateet, tulevat yleistymään, mikä tulee ottaa huomioon turvetuotantoalueen vesienhallinnassa. Keinoja suurten vesimäärien hallintaan ovat muun muassa riittävä varastotila altaissa ja ojastoissa, virtaamansäätö, sulkupadot, rakenteiden kunnossapito ja riittävä mitoituskapasiteetti. Tärkeää on myös rajata ulkopuolelta tulevat valumavedet tuotantoalueen ulkopuolelle. Myös sähkökatkoihin on syytä varautua.

Esitetyt turvetuotannon toimenpidemäärät

Esitetyt toimenpidemäärät perustuvat olemassa olevien turvetuotantoalueiden pinta-aloihin, arvioon tuotannon poistumista tulevalla suunnittelukaudella, sekä oletukseen, että tuotanto aloitetaan ja investointeja tehdään uusilla tuotantoalueilla, joiden luvitusprosessi on käynnissä. Tuotannon poistuma-arviot perustuvat tuottajien omiin arvioihin tuotannon supistumisesta. Mikäli toimintaympäristössä tapahtuva energiaturpeen alasajo tapahtuu nopeammin kuin on ennalta arvioitu eikä uusia alueita valmistella tuotantoon, voi tuotantoala vuonna 2027 olla merkittävästi pienempi kuin on arvioitu.

Syksyllä 2020 on arvioitu, että suunnittelukaudella 2022–2027 turvetuotanto aloitetaan kahdella kokonaan uudella alueella. Lisäksi on arvioitu, että investointeja tehdään alle 10 hehtaarin tuotantoalueilla, jotka siirtyivät luvituksen piiriin ja vesienkäsittelyä tehostetaan. Pirkanmaalla on kaksi levossa olevaa aluetta, jotka ovat saaneet ympäristöluvan, mutta ympäristölupa ei ole vielä lainvoimainen. Näiden alueiden ympäristölupien oletetaan saavan lainvoiman ja investoivan vesienkäsittelyn tehostamiseen.

Lähes kaikki turvetuotannon vesiensuojelussa käytetyt toimenpiteet lukeutuvat muihin perustoimenpiteisiin, koska turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa ja vesiensuojelurakenteet määritellään ympäristöluvissa. Täydentäväksi toimenpiteeksi voidaan esittää esimerkiksi kemikaloinnin puhdistusprosessiin ja sen rakenteisiin liittyviä tehostamistoimia.

Toimenpiteissä yksikkönä käytetään hehtaaria turvetuotantopinta-alaa ja määränä sitä pinta-alaa, jolla kyseinen toimenpide on käytössä tai jolle sitä esitetään toteutettavaksi.

Vesiensuojelun perusrakenteet käsittävät eristysojituksen, sarkaojarakenteet sekä mitoitusohjeiden mukaisesti tehdyt laskeutusaltaat rakenteineen. Nämä vesiensuojelurakenteet ovat käytössä kaikilla turvetuotantoalueilla ja koko tuotantoalalla. Sarkaojarakenteita ovat turvetuotantoalueen sarkaojien päihin kaivetut lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaiden rakenteisiin kuuluvat padottavat rakenteet sekä pintapuomit. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) annetun pintakuorman mitoitusarvon myötä uusien laskeutusaltaiden mitoituspinta-alat kasvavat entisiin mitoitusohjeisiin verrattuna. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin.

Virtaaman säädössä rakennetaan virtaamansäätöpatoja turvetuotantoalueen kokoojaojiin. Ellei tämä ole mahdollista, voidaan virtaaman säätö sijoittaa laskeutusaltaan yhteyteen. Tavoitteena on saada suurten valumien aikana turvetuotantoalueelta huuhtoutuvaa kiintoainetta laskeutumaan alueen kokoojaojiin veden virtausta rajoittamalla ja hidastamalla. Virtaamansäätöpadossa on yleensä 2–3 halkaisijaltaan valuma-alueen koosta ja sarkaojien syvyydestä riippuvaista putkea. Näistä kaksi alinta putkea toimivat tavanomaisen valunnan aikana ja ylin putki tulvakausina. Muita käytettyjä virtaaman säätörakenteita ovat mm. reikälevypato sekä pystyrakopato. Virtaaman säätö sopii useimmille turvetuotantoalueille, poikkeuksena matalat turvekentät. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikaan. Pirkanmaalla kaikilla tuotantoalueilla on käytössä virtaamansäätö. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin. (Toimenpiteiden lukumäärien jälkeen suluissa on eritelty eri ELY-keskusten osa-alueelle esittämien toimenpiteiden määrät. HAM = Hämeen ELY-keskus, KES = Keski-Suomen ELY-keskus, PIR = Pirkanmaan ELY-keskus, VAR = Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Vesiensuojelun perusrakenteiden ja virtaaman säädön määrät Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Ojittamaton pintavalutuskenttä -toimenpiteessä valumavedet ohjataan ojittamattomalle suolle, jolla on vähintään puoli metriä syvä turvekerros. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Ojittamattoman suoalueen käyttö kenttien perustamisalustana perustuu verraten laajoihin ja yksityiskohtaisiin tutkimustuloksiin pintavalutuskentillä saavutettavista puhdistustuloksista ja veden puhdistumiseen johtavista prosesseista. Näiden tutkimusten perusteella kentille on laadittu myös suunnittelu-, mitoitus- ja toteutusohjeet. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) uusien ojittamattomien pintavalutuskenttien mitoitusarvoksi on esitetty vähintään 4,5 % valuma-alueesta, mikä merkitsee pintavalutuskentän pinta-alan kasvamista entisiin mitoitusohjeisiin verrattuna. Kustannusten perusteella ojittamaton pintavalutuskenttä on jaettu vesienhoidon suunnittelussa kahteen eri toimenpiteeseen: gravitaatiolla toimivaan (ei pumppausta) ja pumppauksella toimivaan ojittamattomaan pintavalutuskenttään. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin.

Ojittamattoman pintavalutuskentän määrät Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Ojitetulla pintavalutuskentällä tarkoitetaan ojitetulle suoalueelle perustettava pintavalutuskenttä. Kenttä mitoitetaan ojittamatonta pintavalutuskenttää suuremmaksi. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) uusien ojitettujen pintavalutuskenttien mitoitusarvoksi on esitetty vähintään 5 % valuma-alueesta, mikä merkitsee pintavalutuskentän pinta-alan kasvamista entisiin mitoitusohjeisiin verrattuna. Kentällä olevat ojat tulee tukkia oikovirtauksen estämiseksi. Myös ojitettu pintavalutuskenttä on jaettu vesienhoidon suunnittelussa kahteen gravitaatiolla (ei pumppausta) ja pumppauksella toimivaan. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin.

Ojitetun pintavalutuskentän määrät Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue ja kosteikko patoamalla tai kaivamalla tehty osittain avovesipintainen syvän ja matalan veden alueita käsittävä vesiensuojelurakenne. Kummallakin vesienpuhdistus tapahtuu erilaisten fysikaalisten ja biogeokemiallisten prosessien avulla. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kasvillisuuskentät ja kosteikot perustetaan yleensä tuotannosta poistuneille alueille, joten niillä tehostetaan yleensä vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua. Ne mitoitetaan pintavalutuskenttiä suuremmiksi. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) uusien kasvillisuuskenttien/kosteikkojen mitoitusarvoksi on esitetty vähintään 6 % valuma-alueesta, mikä merkitsee kasvillisuuskentän/kosteikon pinta-alan kasvamista entisiin mitoitusohjeisiin verrattuna. Toimenpiteet jaetaan gravitaatiolla ja pumppauksella toimivaan kasvillisuuskenttään/kosteikkoon. Toimenpide luetaan kuuluvaksi muihin perustoimenpiteisiin.

Kasvillisuuskentän/kosteikon määrät Pirkanmaan TPO:n osa-alueittain:

Turvetuotannon kannalta keskeiset valtakunnalliset ohjauskeinot ja niiden kehittämistarve

Ehdotukset 3. suunnittelukauden valtakunnallisista toimenpiteistä eli ohjauskeinoista on laadittu niiden tarpeiden perusteella, joita on tunnistettu sektorilla toteutettujen toimenpiteiden kautta. Ohjauskeinoiksi on esitetty otettavaksi erityisesti sellaisia valtakunnallisia toimenpiteitä, joilla voidaan tukea varsinaisia vesienhoitotoimenpiteitä esimerkiksi kehittämällä niihin tarvittavia tukitoimia ja tutkimusta. Ohjauskeinoja on käsitelty tarkemmin Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, Turvetuotanto – suunnitteluoppaassa. Taulukossa 10.5 on esitetty kootusti turvetuotannon ohjauskeinot ja niiden vastuutahot.

Taulukko 10.5. Turvetuotannon ohjauskeinot vuosille 2022–2027 sekä niiden toteutusvastuu.