14.5 Metsätalous

Metsätalouden toimenpiteistä lähinnä kunnostusojitus, hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti myös ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen.  Ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden laatua etenkin alueilla, joilla pohjavesi on lähellä maanpintaa ja laskea pohjaveden pintaa pohjavesimuodostumassa.  Energiapuun ja hakkuutähteiden (ml. kannot) korjuumäärät kasvavat ja lisäävät käsittelyn maaperän pinta-alaa tulevaisuudessa. Tämä lisää eroosioriskejä ja ravinnehuuhtoumia. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla vältetään kunnostusojituksia, ei tehdä metsälannoituksia ja muokkaus on kevyttä. 

Metsätalouden aiheuttamat pohjavesihaitat liittyvät useimmiten alueiden kuivatuksiin ja kuivatusvesien poisjohtamiseen. Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä sijaitsevien metsäalojen kuivatus voi joissakin tapauksissa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen ja laatuun, kuten myös ojitusvesien johtaminen pohjavesialueen kautta.  Humusvesien imeytyminen estetään esimerkiksi muuttamalla vesien johtamista tai tiivistämällä tai putkittamalla ojia.

Nykyisin pohjavesialueille ei sijoiteta turvetuotantoa pohjaveden tilan vaarantumisen vuoksi. Pohjavesialueisiin rajoittuva tai niiden lähellä tapahtuva turvetuotanto voi heikentää pohjavesialueiden veden laatua ja alentaa pohjavedenkorkeutta. Ojituksen ulottuminen kivennäismaahan voi muuttaa pohjaveden virtaussuuntia tuotantoalueella ja sen ulkopuolella. Ojitus voi aiheuttaa myös pohjaveden purkautumista tuotantoalueelle. Pohjaveden virtaussuunnan muutokset voivat vaikuttaa myös pohjaveden laatuun, erityisesti ympäristöstä vettä keräävien pohjavesialueiden läheisyydessä. Myös kaukana pohjavesialueista sijaitsevat turvetuotantoalueet voivat vaikuttaa kaivoihin ja lähteisiin. Tuotantoalueelta tulevat vedet voivat joko suoraan tai laskuojan kautta heikentää pohjaveden laatua, mikäli ne pääsevät suotautumaan pohjaveteen. Tyypillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi rauta-, mangaani- tai humuspitoisuuden lisääntyminen. Humusaineksen hajoaminen pohjavedessä voi aiheuttaa muutoksia sen happi- sekä hapetus-pelkistys-olosuhteisiin, jolloin maaperässä normaaliolosuhteissa kiinteässä muodossa olevat rauta ja mangaani voivat muuttua liukoiseen muotoon (Ympäristöministeriö 2013).

Pirkanmaan turvetuotantoalueet sijaitsevat lähinnä Luoteis-Pirkanmaalla ja vähäisemmässä määrin Lounais-Pirkanmaalla. Näillä seuduilla sijaitsee joitain turvetuotantoalueita pohjavesialueiden välittömässä läheisyydessä tai jopa osittain pohjavesialueella. Ikaalisten länsiosan kapean harjujakson molemmin puolin on useita turvetuotantoalueita osittain pohjavesialueella, esimerkiksi Lauttalamminkulman alueella.  Valtaosa alueista on kuitenkin sellaisia, missä turvetuotanto on jo loppunut pohjavesialueen osalla. Muutamilla näistä paikoista tapahtuu pohjaveden purkautumista.

Toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2018

Lauttalamminkulman pohjavesialueelle Ikaalisissa on esitetty humusvesien imeytymisen estämistä turvetuotantoalueilta.  Käytännössä kyseessä on turvetuotantoalueen osittainen ennallistaminen tuotantoalueen kuivattamisen aiheuttaman pohjaveden pinnan alenemisen korjaamiseksi.  Asiaa hoidetaan lupa-asian valvonnan yhteydessä.

Toimenpide on toteutunut osittain. Ympäristöluvallisen toiminnan päätyttyä aikoinaan kaivettuja ojia on tukittu. Alueella on vielä toimintaa ja kunnostamattomia ojia.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Pohjavesialueilla metsätaloudessa noudatetaan metsälakia, metsäasetusta, metsäsertifiointia ja muuta lainsäädäntöä. Yksityismetsissä noudatetaan pohjavesialueilla tarpeen mukaan Tapion suosituksia. Metsähallituksen suosituksia sovelletaan valtion metsissä. Ohjeistusten pohjavesiensuojeluun kohdistuvat toimenpidesuositukset liittyvät lannoittamiseen, torjunta-aineiden käyttöön, ojitukseen, kulotukseen, metsäteiden rakentamiseen ja kantojen nostoon.

Metsätalouteen liittyen keskeisimmäksi ongelmaksi pohjavesialueilla on todettu ojitukset, etenkin kivennäismaahan asti kaivettujen ojien osalta. Ojitusten takia voi pohjavesialueilla syntyä sellaisia pohjaveden laadun ja määrän muutoksia, että hanketta ei voi toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa. Muusta kuin vähäisestä ojituksesta pitää tehdä aina vesilain mukainen ilmoitus ELY-keskukselle, joka tekee lupatarveharkinnan. Metsäojitus uhkaa myös pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien, kuten lähteikköluontotyyppien tilaa.

Ojitusten haittojen ehkäiseminen on ollut toimenpiteenä aiempinakin kausina. Metsätalouden ja turvetuotannon toimialakohtaisessa oppaassa on ehdotettu toimenpiteeksi ” Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla” ja se käsitellään kyseisessä oppaassa, vaikka kyse on pelkästään pohjavesiin kohdistuvasta toimenpiteestä (taulukot 14.10 ja 14.11). Käytännössä toimenpiteinä voivat olla matalamman ojasyvyyden käyttäminen, ojien täyttö, vesien johtamisen muuttaminen tai humuspitoisen pintaveden pääsyn estäminen pohjaveteen. Alustavasti ainakin putkipatojen ja ojakatkosten on katsottu sopivan myös pohjavesialueelle. Muita pohjavesialueille sopivia vesiensuojelutoimenpiteitä selvitetään parhaillaan, esim. ojaan kaadetun puun vaikutusta veden laatuun. Ojituksen haittoja lievennettäessä, mm. ojia täyttämällä, on huomioitava myös vaikutusalueella esiintyvät lähteikköluontotyypit ja estettävä lisävahingot sekä ennallistettava luontotyyppejä tarpeen mukaan.

Turvetuotannossa aiemmin käytössä ollut toimenpide ”Humusvesien imeytymisen estäminen turvetuotantoalueilta” poistetaan tarpeettomana ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteet käsitellään kokonaisuudessaan turvetuotannon toimenpiteiden ohjeistuksessa.

Taulukko 14.10. Metsätalouden toimenpiteet.

Kolmannelle kaudelle toimenpiteeksi on esitetty ojitushaittojen ehkäisemistä Ikaalisten Lauttalamminkulman pohjavesialueella. Toimenpide tarkoittaa turvetuotannon kuivatuksen yhteydessä kaivettujen ojien ennallistamista.

Taulukko 14.11. Kaudelle 2022–2027 esitetyt toimenpiteet, turvetuotanto.