-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus
- 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat
- 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto
-
- 14.1 Ilmastonmuutos
- 14.2 Liikenne ja tienpito
- 14.3 Maa-ainesten ottaminen
- 14.4 Maatalouden peltoviljely ja eläintilat sekä torjunta-aineet
- 14.5 Metsätalous
- 14.6 Pilaantuneet maa-alueet
- 14.7 Suojelusuunnitelmat
- 14.8 Teollisuus
- 14.9 Vedenotto
- 14.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
- 14.11 Pohjaveden ohjauskeinot 3. suunnittelukaudella
-
- Liite 1. Pirkanmaan TPO-osa-alueiden järvien ja jokien (vesimuodostumien) ihmistoimintojen fosforikuorman vähennysprosentit.
- Liite 2. Pirkanmaan toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokka, luokituksen taso, ekologisen tilan muutos ja tavoitetilan saavuttaminen.
- Liite 3. Pirkanmaan pohjavesialueet.
- Liite 4. Pohjavesien ohjauskeinojen toteutuminen ja kehittämistarve.
- Liite 5. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano.
- Liite 6. Sanasto.
13.2.1 Määrällinen tila
Pirkanmaan pohjavesialueista Ikaalisten Lauttalamminkulma on edelleen määrällisesti huonossa tilassa. Alueella on havaittu merkittävää pohjavedenpintojen alenemista huomattavalla osaa alueesta. Syynä on todennäköisesti ympärillä olevien turvetuotantoalueiden kuivatus. Alueen vedenotto on ollut vähäistä. Osa alueen turvetuotannosta on jo päättynyt ja joitakin alueen ojia on tukittu. Pohjaveden pintojen lasku on pysähtynyt, mutta alkuperäistä tilaa ei olla vielä saavutettu.
Edellisillä vesienhoitokausilla määrällisesti huonossa tilassa oli myös Pälkäneen Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialue. Alueelta otettiin pohjavettä vedenhankintakäyttöön enemmän kuin sitä alueella luontaisesti muodostui. Otettavan veden määrä on jo vuosia ollut pienempi ja tasapaino alueella on palautunut. Pohjavesialueen määrällinen tila on nykyään hyvä.
