14.2 Liikenne ja tienpito

Pirkanmaan luokitelluilla pohjavesialuilla tieriskirekisteriin (TSRR) kuuluvan tieverkoston yhteispituus on noin 390 km. Suurinta riskiä pohjavedelle aiheuttaa teiden liukkaudentorjunta ja vaarallisten aineidenkuljetukset sekä erilaiset tieliikenteen onnettomuustilanteet.

Talvihoitoluokkia korotettiin tai talvihoidon tasoa nostettiin Suomessa 1.1.2019 alkaen yli 11 000 tiekilometrillä. Talvihoitoluokat jaotellaan nykyisin seuraavanlaisesti:

• Hoitoluokka Ise: Tie on pääosin paljas. Liukkaus pyritään aina torjumaan ennakkoon, mutta sään muutostilanteissa voi lievää liukkautta esiintyä.
• Hoitoluokka Is: Tie on pääosin paljas. Pyrkimyksenä on hyvä pito, mutta sään muutostilanteissa voi lievää liukkautta esiintyä.
• Hoitoluokka I: Tie on suurimman osan ajasta paljas. Pyrkimyksenä on hyvä pito, mutta sään muutostilanteissa voi lievää liukkautta esiintyä.
• Hoitoluokka Ib: Tie hoidetaan melko korkeatasoisesti. Liukkauden torjunta tehdään pääsoin suolalla, mutta suolan käyttö on vähäisempää kuin korkeammissa hoitoluokissa.
• Talvihoitoluokka Ic: Tie on yleensä joko osittain tai kokonaan polannepintainen. Suolaa käytetään yleensä vain poikkeustapauksissa tai kun ennakoidaan erityisen vaikeita keliolosuhteita. Erityisesti syksyisin voi-daan kuitenkin liikenneturvallisuussyistä käyttää suolaa.
• Hoitoluokka II: Tien pinta on pääosin polannepintainen ja polanne voi olla osittain urautunut. Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista.
• Hoitoluokka III: Tiestö on pääosan aikaa polannepintainen ja paikoin voi olla uria. Laatu on pääsoin sama kuin II-luokan teillä, mutta auraus- ja liukkaudentorjunta voi kestää kaksi tuntia pidempään.

Pohjavesialueiden kohdalla suolausmäärät ovat tien talvihoitoluokan mukaisia eikä varsinaisia suolauksen vähentämiskohteita Pirkanmaan tiestölle ole määritelty. Kuitenkin esimerkiksi Ruovedellä kantatien 66 talvihoito on pidetty luokassa 1b, joka tarkoittaa suolausta vain vaikeimmissa keliolosuhteissa. Hoidon alueurakoissa kullekin urakalle määritelty tiesuolan käyttömäärä, jonka ylittämisestä urakoitsija saa sakkoa ja alittamisesta bonusta.

Tiesuolauksen aikaansaaman pohjavesiriskin kannalta kiireellisimpiin kohteisiin on rakennettu pohjavedensuojauksia, joissa on huomioitu myös VAK-onnettomuuksien mahdollisuus. Pirkanmaan pohjavesialueilla sijaitseville tieosuuksille on rakennettu yhteensä noin 25 km pohjavedensuojauksia, taulukko 14.3., joista eritasoliittymien rampeilla on noin 4800 metriä.

Väylävirasto on julkaissut 1.1.2021 voimaan tulleen ohjeen Pohjaveden suojelu maateillä, Väyläviraston ohjeita 19/2020. Ohjetta noudatetaan suunniteltaessa pohjaveden suojelun toimenpiteitä uusilla ja nykyisillä maanteillä. Ohjeessa käsitellään pohjaveden suojelun toimenpiteiden suunnittelussa tarvittavia tutkimustietoja pohjavesialueelta, suojelutoimenpiteiden tarpeen arviointia maanteillä, pohjaveden laadun seurantaa maantiehankkeiden yhteydessä sekä pohjaveden suojausrakenteissa käytettäviä rakenteita.

Suojaustarpeen arvioinnin osalta ohje koskee uusia ja raskaasti parannettavia teitä. Suojausrakenteiden suunnittelun, pohjavesialueen tutkimusten ja kunnossapidon osalta ohje koskee kaikkia teitä. Ohjetta noudatetaan laadittaessa pohjaveden suojauksen kuvaus kunnossapitäjää ja pelastusviranomaisen tarpeita varten. Ohjetta voidaan käyttää laatuvaatimuksena urakassa, joka sisältää suunnittelun.

Taulukko 14.3. Pohjavesisuojaukset Pirkanmaan pohjavesialueilla.

Tienpidon ja liikenteen lisäksi ratapihat, lentokentät sekä erilaiset varikot ovat riski pohjaveden puhtaudelle. Esimerkiksi lentokentillä varastoidaan huomattavia määriä kemikaaleja, joiden käsittely ja varastointi aiheuttavat riskin pohjavedelle. Pirkanmaan pohjavesialueilla sijaitsee kaksi toimivaa pienlentokenttää, Hämeenkyrössä Ulvaanharjun lentokenttä sekä Tampereella Jakamakankaalla Teiskon lentokenttä. Ratahallintokeskus on laatinut (2009) Pirkanmaan pohjavesialueilla sijaitsevien rataosuuksien pohjavesiriskinarvioinnin. Riskinarviointi on tehty 12 pohjavesialueelle. Pohjavesialueilla ei ole Liikenneviraston (ent. Ratahallintokeskuksen) pohjavesiseurantaa.

Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen vuoteen 2020

Toisen kauden toimenpiteissä on esitetty pohjavesisuojausten rakentamista tai kunnostamista Akaan Kylmäkoski B:n, Urjalan Laukeelan, Ikaalisten Heinistön ja Teikankaan, Lempäälän Lempäälä-Mäyhäjärvi C:n, Tampereen Epilänharju-Villillä B:n ja A:n ja Nokian Maatialanharjun pohjavesialueilla.

Epilänharju B:n ja Maatilanharjun vaikutusalueella sijaitseva Pitkäniemen liittymän kunnostustyöt saatiin valmiiksi vuonna 2018. Laukeelan pohjavesialueella on siirrytty vaihtoehtoiseen liukkauden torjuntaaineen käyttöön 2017. Muilta osin pohjavesisuojauksiin liittyvät toimenpiteet eivät ole toteutuneet. Kyseisillä pohjavesialueilla ei ole ollut tiehankkeita.

Suolauksen vähentämistä tai siirtymistä vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen oli esitetty yhdeksälle pohjavesialueelle. Yhdellä alueista tielinjaus on muuttunut, viidellä pohjavesialueella tie on hoitoluokka Ib ja kahdella alueella ollaan siirtymässä vaihtoehtoiseen liukkauden torjuntaan.

Liikenteen alueiden pohjavesivaikutusten seurantaa esitettiin 14 pohjavesialueelle. 12 näistä on mukana ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueen tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seurannassa. Yksi kohde siirtyi vuodelle 2021 ja yhdellä tielinjaus on sittemmin muuttunut merkittävästi.

Toimenpiteet kaudelle 2022–2027

Liikennesektorin osalta toimenpidenimikkeitä on muutettu edelliseen kauteen nähden (taulukot 14.5 ja 14.6). Toimenpide ”Pohjavesisuojausten rakentaminen, toimivuuden arviointi ja ylläpito; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha)” on muotoiltu yksinkertaisemmiksi kokonaisuuksiksi ”Lentoliikennealueiden pohjavesiriskien hallinta” ja ”Tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta”. Uudet toimenpiteet pitävät sisällään pohjavesisuojausten rakentamisen, niiden toimivuuden arvioinnin ja ylläpidon. Lisäksi niihin sisältyy aiempi toimenpide suolauksen vähentäminen tai vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava, että pohjavesisuojauksia toteutetaan vain uusille rataosuuksille.

Liikenteen alueiden pohjavesivaikutusten seurantoja koskeva toimenpide poistetaan ja seurantaa edistetään jatkossa ohjauskeinojen kautta. Liikenteen pohjavesisuojelutoimenpiteiden valinnan tukena tulisi arvioida toimenpiteen kestävyys ja kustannustehokkuus. Esimerkkejä tästä löytyy julkaisusta ”Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet ja pohjavesien suojelu: MIDAS2-hankkeen loppuraportti”.

Taulukko 14.5. Liikenteen toimenpiteet.

Tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta -toimenpidettä on esitetty 13 pohjavesialueelle.

Taulukko 14.6. Kaudelle 2022–2027 esitetyt toimenpiteet, tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta.

* Vaatii lisää seurantatietoa ennen toteuttamista

Pohjaveden kloridiseurantaa jatketaan kaikilla aiemmin esitetyillä kohteilla.