2.2 Maatalouden muutos

Vuoden 2019 tilastojen mukaan maatilojen lukumäärä Pirkanmaalla oli 3700 kpl maatalous- ja puutarhayrittäjiä ja maatilojen keskimääräinen peltoala oli 45 ha. Maatalousmaata oli kaikkiaan 165 300 ha. Vilja-alaa oli 85 600 ha, josta kauraa oli viljelyssä 34 400 ha ja ohraa 26 900 ha, alle 5 vuotta vanhoja nurmia oli 53 900 ha ja kesantoa, luonnonhoitopeltoja ja viherlannoitusnurmia yhteensä 15 800 ha. (Luken maataloustilastot, 2019) Pirkanmaan maataloustuotannon ominaispiirteiden mukaan viljanviljely on keskittynyt eteläiseen Pirkanmaahan, metsätalous Pohjois- ja Koillis-Pirkanmaalle sekä erikoispuutarha- ja kasvihuoneviljely Kaakkois-Pirkanmaalle. Luonnonmukaista tuotantoa harjoitettiin v. 2019 Pirkanmaalla 501 tilalla, joka on koko Pirkanmaan tilamäärästä (tilatukea hakeneista) 13,5 %. Luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa on 23 700 hehtaaria, joka on 14,3 prosenttia Pirkanmaan peltoalasta. Luomukotieläintiloja Pirkanmaalla on 113 kpl. (Ruokavirasto, Luomutilat, 2019). Luonnonmukainen tuotanto on kasvussa.

Kotieläintiloja on Pirkanmaalla 1231 kpl (2019, Luke). Tuotantosuuntana kotieläintiloista lypsykarjatalous on yleisin 30 %:n osuudella, ja laajimmin keskittynyt läntiselle Pirkanmaalle. Viimeisen viiden vuoden aikana lypsykarjatilojen määrä on vähentynyt vajaat 200 kpl ollen v. 2020 350 kpl. Hevostilojen määrä on kasvussa, ja v. 2020 päätuotantosuuntana 240 tilalla. Sikatiloja on n. 5 % eläintilojen määrästä ja on keskittynyt Punkalaitumen ja Urjalan seudulle. Siipikarjatilojen määrä on n. 8 % kotieläintiloista, mutta ne ovat alueellisesti keskittyneet Kangasalle. Turkistarhauksen merkitys Pirkanmaalla on erittäin pieni. Turkistarhausta on ainoastaan muutamalla tilalla Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa. Edellä viitatut maatalouden tilastot eivät sisällä Kuhmoisen kunnan tietoja, koska tilastot ovat ajalta ennen kunnan liittymistä Pirkanmaahan.

Eläinsuojien ympäristölupien valvonta on siirtynyt paljolti kuntiin. Silti myös kuntien valvonta on vähentynyt, koska pieniä eläintiloja on paljon lopettanut. Pirkanmaan ELY:n valvomia eläinsuojia, joilla ympäristölupa (AVI:n tai ent. Ympäristökeskuksen myöntämä) on 28 kpl. Kuntien valvomia eläinsuojia (osalla ympäristölupa (AVI:n, ent. Ympäristökeskuksen tai kunnan myöntämä, osa voi olla käsitelty uudella ilmoitusmenettelyllä, josta on annettu päätös) on 275 kpl. Vaikka ELY-keskuksen valvomien tilojen määrä on pudonnut merkittävästi, on tilakoko kasvanut vauhdilla. Esim. suurimmalla nautatilalla on v. 2020 lähes 1 500 nautaeläintä ja broileritilalla 200 000 broileria. 

Ympäristölupien tarkistamisesta on luovuttu YSL:n muutoksella, joka on tullut voimaan 1.5.2015. Tämän takia lupia ei enää tarkisteta siihen päivämäärään mennessä, mikä on vanhoihin lupiin kirjattu, vaan valvoja arvioi luvan muuttamisen tarpeen YSL 89 §:n perusteella. Ja käytännössä lupia ei ole velvoitettu muuttamaan, ellei toiminta ole muuttunut (esim. laajennus tai muu oleellinen muutos). Nykyään ympäristöluvat on voimassa toistaiseksi.

Tilakoon kasvu ja keskittyminen ovat lisänneet koneurakoitsijoiden käyttöä tilan hoidossa. Kotieläintuotannon keskittymisen ja vaadittavan lannanlevitysalan lisääntymisen seurauksena voi lannan asianmukainen käsittely ja sijoitus aiheuttaa tilanteita, jossa lannan levitysalaa joudutaan hakemaan kauempaa. Lannan käytön tehostaminen edellyttää näin myös uusia teknisiä ratkaisuja kotieläintiloilta. Etälantaloiden käyttö todennäköisesti lisääntyy sekä lietteiden käsittely ennen levitystä. Toisaalta tilojen välinen yhteistyö peltoalan käytössä ja lannan hyväksikäytön tehostamisessa lisääntynee. Tähän mennessä eläintilojen kiinnostus bioenergian tuotantoon on ollut maltillista, mutta tekniikan ja tukimuotojen kehittyessä kiinnostus todennäköisesti kasvaa.

Nitraattiasetus

Valtioneuvosto on antanut ympäristönsuojelulain nojalla asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus, 1250/2014). Nitraattiasetus on voimassa koko maassa ja se koskee kaikkia maatiloja riippumatta siitä, onko tilalla esimerkiksi ympäristölupaa tai ympäristökorvaussitoumusta. Asetuksella säädellään mm. kemiallisten ja orgaanisten lannoitteiden (lanta, orgaaniset lannoitevalmisteet) käyttöä, lannan varastointia ja erilaisten rakennelmien sijoittamista. 1.4.2015 voimaan tulleen asetuksen säädökset poikkeavat aiemmin noudatetun asetuksen säädöksistä.  Muun muassa lannan ja lannoitteiden varastointia koskevia säännöksiä on tiukennettu.

Asetusta on päivitetty ja viimeisimmät muutokset tulivat voimaan 16.10.2015. Muutoksilla pyrittiin helpottamaan maatalouden kustannuspaineita kuitenkaan heikentämättä vesiensuojelun tasoa. Muutoksen myötä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöä kaltevilla pelloilla helpotettiin. Kuormausalustojen pohjavaatimuksia muutettiin siten, että tiivispohjaisuuden sijaan kuormausalustojen tulee olla kovapohjaisia. Lisäksi kompostin sekä kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 prosenttisten pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden ja lantojen varastointi aumassa työteknisestä syystä sallitaan nyt myös marraskuun ja tammikuun välisenä aikana kuitenkin niin, että auma voi olla pellolla enintään vuoden sen perustamisesta. Myös aumavarastoinnin edellytyksiä helpotettiin siten, että yhteen aumaan voidaan sijoittaa suurempi määrä orgaanista lannoitevalmistetta tai lantaa kuin aiemmin.

Asetuksen soveltamisalueen ulkopuolelle rajattiin orgaaniset lannoitevalmisteet, joiden teho perustuu pääosin muihin vaikutuksiin kuin kasviravinteisiin. Tämä helpottaa kyseisten maanparannusaineiden käyttöä peltoviljelyssä.

Asetukseen lisättiin myös lannan levityspoikkeus, mikä mahdollistaa lannan levityksen syksyllä vielä marraskuussa poikkeuksellisesta sääolosuhteesta johtuvasta syystä.

Nitraattiasetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan ja muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä ja sillä pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n nitraattidirektiivi.

Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus

Uusi ympäristönsuojelulaki ja asetus tulivat voimaan syyskuussa 2014 ja ympäristönsuojelulain sekä -asetuksen muutokset 1.5.2015. Kokonaisuudistuksen yhteydessä lupamenettelyä sujuvoitettiin. Luotiin uusi, ympäristölupamenettelyä osittain korvaava kevyempi ja yksinkertaisempi ilmoitusmenettely. Lisäksi siirrettiin laajasti eläinsuojia ilmoitusmenettelyn piiriin ja säädettiin niiden osalta nyt lupamääräyksissä ratkaistavista asioista valtioneuvoston asetuksessa. Tämän seurauksena 1.1.2020 lähtien siirrettiin noin puolet Pirkanmaan ELY-keskuksen valvomista eläinsuojista kuntien valvontaan. ELY-keskukseen jäi valvottavaksi tätä ilmoitusmenettelyä suuremmat eläinsuojat.